"Uskonnollisista kysymyksistä ja sen filosofiasta - yleisesti".

Uskonnonfilosofian voi "määritellä arevofilosofian kaltaiseksi, koska se on tekemisissä uskonnollisuus käsityksen pohjalta, jonka kohde on itse jumaluus, joka edustaa sen korkeinta arvoa, eli pyhyyttä (Pyhyyttä) ja jonka voi sen arvoihin luottava ihminen sitten sen pyhyyden hengen vaikutteen alaisena kokea. Koska nyt,siis Jumalista arvolaatua sanotaan PYHYYDEKSI, niin onhan, aivan selvää, että tallaisen uskonnon kannattajaan liittyy aina jotakin irrationaalista, ja siten myöskin metafysikkaan tietooppiin liittyvää kosketusta.

Etikkaan eli uskonnolliseen moraalikäsitykseen liittyy aina aikalailla probleemoja, joita "eriväriset" uskontojen-suunnat ovat ratkaisseet erilaisilla tulkinnoillaan, siis eri-näkökulmasta. Kysymyshän on loppujen-lopuksi etikaan syvästä alkuperästä. Adventistit ovat johtaneet tämän velvoituksen oman oppinsa määrämän tulkinnan pohjalta, eli ajattelevan ihmiskunnan ulkopuolisilta. Eli kysymys on, siitä, että onko siveellinen tajuntamme myötäsyntyinen, vaiko vaiko elämän varrella, toiselta/toisilta saatujen vaikutteiden johdosta kehittynyt? Tässä on kysymys siitä, eetillisestä sisällyksestä,jonka tehtänä on "valottaa" eli kirkastaa, tai jonka voisimme tahtoa tulevan yleiseksi laiksi. Uskonnolliset kirkkojärjestelmät kehittelevät materialista muotoetiikkaa, jossa valhe on aina puolettavissa- teoreettisen uskonnon päätelmät ja näkökohtien matriaalinen tulkinta ovat vihollisia ja salakavalia juonia totuus kysymyksissä. Tietämisprossissa kaikki elämän-oliot ovat rakentuneet henkemme olon perimmän kysymyksen, eikä suinkaan päinvastoin; eli ei henkemme olioiden mukaan, kuten uskonnolliset opit eli materialistiset kirkot ja lahkot opettavat.

Tietokykymme rakenteen vuoksi emme tiodosta esineitä sinänsä, vaan ainoastaan, mikäli ne meille ilmenevät henkemme aprioristen muotojen muokkaamina. Mikä seikka voi meille antaa olettaa ensinkään, että tajunnan ulkopuolisia esinetä ja jumalia on olemassa? Kaikki tietäminen edellyttää TOTUUTTA, siihenhän tietostamisessa juuri pyritään! Käsitteellisesti ilmaistuna TOTUUS on ajattelun ja sen tarkoittaman esineen välistä vastaavaisuutta. Mutta kun kysymme: minkä nojalla kulloinkin päättelemme, että tuota vastaavaisuutta on olemassa? käy kysymys hieman vaikeammaksi, - ekö TOTUUS kyswymyksessä ole selvästi VELVOITE, tai ainakin syytä pitää erillään toisistaan (ITEAALITIETEEN) ja realitieteet. Edelliset, kuten esimerksi , matematiikka ja logikka työskentelevät vain ajattelulla (ideaalisilla) esineillä.

Niissä ei vastaavaisuuden toteaminen tuota vaikeuksia, esineen ja siitä langetetun arvostelman välillä tuota erikoisempia vaikeuksia, koska itse olemme tajunnassamme kontsruoineet nuo esineet.
253
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Huomenta !

Hauskaa että joku pyrkii ajattelamaan viisaita, se on hienoa.

Joo, kristillinen filosofia kattaa koko pelastushistorian. "Filosofia" ja Raamatun uskonnion välistä suhdetta voi ajatella monelta erilaiselta näkökulmalta ja ilmiöitä voidaan tutkia erilaisilla metodeilla joilla sitten on monenlaisia substantiivi/ adjektiivi- nimityksiä.

Kaikki tiede nykyisin on filosofiaa, -filosofian lipun alla. Yleensä "filosofia" ymmärretty vain omana tieteenalana tieteestä joka pyrkii selittämään jollakin tavalla olevaisen elämään liittyviä ilmiöitä.

Paavali varoitti "alkeisvoimista" joilla hän tarkoitti sen ajan akatemian viisautta vastakohtana Jeesus Kristus uskolle. Toisessa on pelastus ja toisessa ei ole ihmisen ikuisuuden pelastusta.

Tiede on alkanut kehittymään 1890 luvulta, ja vuosikymmenien varrella on sähkön ja sähkölampun keksimisestä edistytty siihen mitä maailman korkein tieto edustaa yliopistoissa. Ei mistään korkeampaa tietoa saa kun yliopistoista, paitsi Jumalalta suoraan saa jotakin suurempaa. Tämä on tarkoitus jokaisen ihmisyksilön kohdalla
että ihminen eläisi Ylipapin seurassa joka päivä joka minuutti.
(Hebrealaiskirje mm.)
> Siellä taivaan kannen päällä on suurin viisaus jolla on ihmisen ikuisuuden suhteen pelastava merkitys taivaan kannen alla oleville ihmisille.

Tieteen alana Raamatun asiat ovat hankalia siitä että hengellisesti tulkittavia ja koettavia asioita ei voida tutkia tieteen nimissä siten että tieteen tiedon vaatimukset täyttyisivät. Tieto tarkoittaa olettamusta joka on hyvin perusteltu tosi. Pitää argumentaatioota olla niin ettei siihen pääse kukaan änkkäämään vastaan.
Mutta metafysiikan ontologian etiikan moraalin lipun alla voi ilmiöitä tutkia joita voidaan nimittää ja luvuilla mitata ihmisten käyttäytymisenä. Tietenkin alkukieliä,
argeologiaa ja historiaa ja näiden suhdetta Raamattuun voidaan tutkia.
Teologia tieteenalana on olemassa ja viisautta täynnä, mutta ei edellytä hengellisiä asioita kuitenkaan. Tulkinnan varaa ihmiselle jää tavalliselle maajussille juuri hengellinen puoli joka on maailman suurinta viisautta hengessä ja totuudessa kun on tavalliselle porkkanan viljelijällekin. > Maailman suurin viisaus on tarjolla siis jokaiselle kunhan ottaa Raamatun käteen ja Jumalan seuraksi- Ylipapin seurakseen ei suurempaa viisautta ole olemassa ja jokaiselle tarjolla. Pelastusoppi ja kristinuskon perusteet eivät ole liian vaikeita kenellekään. On tarjolla jokaiselle.
Läpi koko elämän aivan jokaiselle avautuu uusia näkökulmia Raamatun asiakokonaisuuksista ja -jakeista.

Metafysiikan tieto-oppi on erotettava hengellisyydestä ja hengellisyys menee "huuhaan" piikkiin tieteen nimissä jokaisella tutkijalla koska sitä ei voida tutkia.
Jokainen filosofi on joutunut ottamaan kantaa jumaluuteen historiassa kuitenkin, ja tämä huuhaa-ilmiö on em. syistä heille jokseenkin pakollinen asia yliopistomaailmassa tiedon määritelmän vuoksi.

Uskonnollisuus ja hengellisyys on kaksi eri asiaa ja erotettava toisistaan.
"Jotkut julistavat Kristusta vain kateudesta ja riidanhalusta, mutta toiset vilpittömin mielin." 1 Joh 2:15-17, 5:2-3, 2:1-6, Ilm 14:12, Hebr 12:14, Ef 2:8-9.

> Peljätkää Jumala ja antakaa Jumalalle kunnia. On ehto ja vaatimus, mutta Jumala on rakkaus, eikä tee mitään koskaan ilman rakkauden metodia. 1 Joh 4:8,
Ilm 1:7-8, Joh 3:16, Kol 1:16, >Joh 14:1-6, 15-17.


Siunauksia ja ystävällisiä terviisiä
Jari Laurila
keskustelija
Kurpan torpan sepän pojanpojanpoika

Äänestä
  • Missä päin hotellisi sijaitsee Jari?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


eremith32 kirjoitti:

Uskonnonfilosofian voi "määritellä arevofilosofian kaltaiseksi, koska se on tekemisissä uskonnollisuus käsityksen pohjalta, jonka kohde on itse jumaluus, joka edustaa sen korkeinta arvoa, eli pyhyyttä (Pyhyyttä) ja jonka voi sen arvoihin luottava ihminen sitten sen pyhyyden hengen vaikutteen alaisena kokea. Koska nyt,siis Jumalista arvolaatua sanotaan PYHYYDEKSI, niin onhan, aivan selvää, että tallaisen uskonnon kannattajaan liittyy aina jotakin irrationaalista, ja siten myöskin metafysikkaan tietooppiin liittyvää kosketusta.

Etikkaan eli uskonnolliseen moraalikäsitykseen liittyy aina aikalailla probleemoja, joita "eriväriset" uskontojen-suunnat ovat ratkaisseet erilaisilla tulkinnoillaan, siis eri-näkökulmasta. Kysymyshän on loppujen-lopuksi etikaan syvästä alkuperästä. Adventistit ovat johtaneet tämän velvoituksen oman oppinsa määrämän tulkinnan pohjalta, eli ajattelevan ihmiskunnan ulkopuolisilta. Eli kysymys on, siitä, että onko siveellinen tajuntamme myötäsyntyinen, vaiko vaiko elämän varrella, toiselta/toisilta saatujen vaikutteiden johdosta kehittynyt? Tässä on kysymys siitä, eetillisestä sisällyksestä,jonka tehtänä on "valottaa" eli kirkastaa, tai jonka voisimme tahtoa tulevan yleiseksi laiksi. Uskonnolliset kirkkojärjestelmät kehittelevät materialista muotoetiikkaa, jossa valhe on aina puolettavissa- teoreettisen uskonnon päätelmät ja näkökohtien matriaalinen tulkinta ovat vihollisia ja salakavalia juonia totuus kysymyksissä. Tietämisprossissa kaikki elämän-oliot ovat rakentuneet henkemme olon perimmän kysymyksen, eikä suinkaan päinvastoin; eli ei henkemme olioiden mukaan, kuten uskonnolliset opit eli materialistiset kirkot ja lahkot opettavat.

Tietokykymme rakenteen vuoksi emme tiodosta esineitä sinänsä, vaan ainoastaan, mikäli ne meille ilmenevät henkemme aprioristen muotojen muokkaamina. Mikä seikka voi meille antaa olettaa ensinkään, että tajunnan ulkopuolisia esinetä ja jumalia on olemassa? Kaikki tietäminen edellyttää TOTUUTTA, siihenhän tietostamisessa juuri pyritään! Käsitteellisesti ilmaistuna TOTUUS on ajattelun ja sen tarkoittaman esineen välistä vastaavaisuutta. Mutta kun kysymme: minkä nojalla kulloinkin päättelemme, että tuota vastaavaisuutta on olemassa? käy kysymys hieman vaikeammaksi, - ekö TOTUUS kyswymyksessä ole selvästi VELVOITE, tai ainakin syytä pitää erillään toisistaan (ITEAALITIETEEN) ja realitieteet. Edelliset, kuten esimerksi , matematiikka ja logikka työskentelevät vain ajattelulla (ideaalisilla) esineillä.

Niissä ei vastaavaisuuden toteaminen tuota vaikeuksia, esineen ja siitä langetetun arvostelman välillä tuota erikoisempia vaikeuksia, koska itse olemme tajunnassamme kontsruoineet nuo esineet.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu