En tiedä kuuluuko tämä tähän osioon, mutta koska asia koskee kuitenkin historiaa, niin kysyn siitäkin huolimatta, sillä tiedän toki A-, B- ja C- kuntoisuusluokat.
Kaksi sodassa palvellutta sukulaistani, joista olen täällä puhunut, olivat kelpoisuusluokaltaan luokkaa A II / A2. Toinen oli jo nelikymppinen ja se selittää asiaa, mutta kun toinen oli 30 vuotias sotien aikana, aiemmin asevelvollisuudesta vapautettu ja myös todettu A II/ A2 kelpoisuusluokkaan.
Korkea ikä tuki, mutta vaikuttaako aiemmin asevelvollisuudesta vapauttaminen siihen, että kuuluiko sodan aikaisessa jälkitarkastuksessa A II-luokkaan ja mihin tehtäviin siitä sitten määrätään
Kaksi sodassa palvellutta sukulaistani, joista olen täällä puhunut, olivat kelpoisuusluokaltaan luokkaa A II / A2. Toinen oli jo nelikymppinen ja se selittää asiaa, mutta kun toinen oli 30 vuotias sotien aikana, aiemmin asevelvollisuudesta vapautettu ja myös todettu A II/ A2 kelpoisuusluokkaan.
Korkea ikä tuki, mutta vaikuttaako aiemmin asevelvollisuudesta vapauttaminen siihen, että kuuluiko sodan aikaisessa jälkitarkastuksessa A II-luokkaan ja mihin tehtäviin siitä sitten määrätään
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kelpoisuusluokat AI ja AII kelpasivat taistelutehtäviin. Saatoit pudota luokkaan AII vaikkapa silmälasien takana, mutta se ei ollut este ylenemiselle tai sotakouluihin pääsylle!
Ns. B-miehet olivat takalinjoilla huolto- tai muissa tehtävissä. Heitä käytettiin myös tien tekoon tai vartijoina varikoilla ja vankileireillä.
Tällä 40kymppisellä sukulaismiehelläni oli vain oikea kyynärpää hienoinen pulma. Korkea ikä ja tuo pieni vaiva saattoivat tehdä sen.
Mutta minkä tähden sitten tämä isoisäni, siis sotien aikana 30kymppinen ja siellä palvellut, täysin terve mies oli A II luokassa, vaikuttiko siihen esimerkiksi se että hänellä ei ollut aiemmin asevelvollisuutta suoritettuna?
Mutta kyllä on vastauksesta apua kiitos! :)
Lääkärihän luokan ratkaisi. Turha sitä on täällä kysellä. A II oli siis rintamakelpoinen.
Kesällä -44 määrättiin myös B-miehiä rintamalle. Sodan aikana vaatimuksista tingittiin. Esimerkiksi palveluksesta vapautettua D-luokkaa tarkastettiin moneen kertaan. Talvella -44 siitä määrättiin palvelukseen usean patteriston tarve.
Totta kai se on selvää että lääkäri sen ratkaisi. Mutta näistä kelpoisuusluokista en kykene löytämään ns. taulukkoa, joka kertoo mitä mikäkin luokka ja numero tarkoittaa.
Silloin lähti myös 40kymppisiäkin äijiä rintamalle, Tuntemattomasta Sotilaan Korpela esimerkkinä.
Korpela oli sotatoimialueella, mutta hevosmiehenä huoltotehtävissä!
Setäni menetti poikana toisen peukalon eikä kelvannut armeijaan noin v. -36. Sen sijaan talvisodan jälkeen vaatimustasoa laskettiin ja hän päätyi väkeen reilusti yli kaksikymppisenä. Joutui jatkosodan kesällä -44 myös linjaan.
Olihan se silloin niin että kaikille liikelle kykenevä väki pyrittiin saamaan rintamalle tai muihin tehtäviin armeijalle, ja kesä -44 oli Jatkosodan kipein ajankohta. Samoin kuin Helmikuu -40 oli Talvisodan haastavin aika, johon tuossa mainitsemani 40kymppinen ukko huollettiin rintamalle, mutta kuoli sieltä saamiinsa vammoihin, valitettavasti.
Lisäksi sota-aikana oli varsin tavallista se, että haavoittuminen johti vammaan, joka pudotti miehen B-mieheksi (tai kokonaan palveluksesta vapautettavaksi). Monet lieväsdti jalka- tai käsivammaiset jatkoivat palvelusta huoltopuolella.
Vuonna 1944 Mannerheim antoi määräyksen, jonka mukaan 17-vuotiaita ei saanut laittaa suoranaisiin taistelutehtäviin. Toki henkensä saattoi menettää vaikkapa it-tyksitössä, mutta se oli siellä joka tapauksessa harvinaisempaa.
Monet noista 17-vuotiaista olivat niitä, jotka suorittivat sodan ajan nostomies palvelusta. Saattoivat olla huolto-, linnoitus ja muut välttämättömät, ei niin vaaralliset tehtävät.
Toinen isoisoisäni laitettiin vuonna 1944 auto-huoltomieheksi, aiemmin kun oli kiväärimiehenä sekä haavoittui myös.
Ps. kun puhusin isoisästäni, niin oliko linnoittaja kuitenkin sotilas? Koska hän oli 2lk. nostomiehenä vapaaehtoisena, ja hänen kotoaansa on löytynyt "Sotilaan kirjetasku". Tämän tähden kysyn että oliko linnoittaja sama kuin muutkin sotilaat, esim. huoltomies tai kivääri- ja konepistoolimies?
Minun isoisäni oli kantakortin mukaan konekiväärimies vuoteen -43 kun yhtäkkiä siirrettiin ajomieheksi. Ajattelin jo, että hermotko sillä oli menneet. Katsoin kuitenkin tarkemmin ja huomasin että hieman ennen siirtoa oli lääkärin merkintä LTO 50, eli kuuro ja A2-luokka. Nyt kun muistelen, niin sillähän oli kuulolaite ja ei kuullut juuri mitään ilman sitä. Eno puhui, että sodassa oli joku räjähtänyt lähellä ja kuulo meni siinä. Jonkinlainen invaliditeetti siitä tuli, koska oli sillä statuksella. Arvostelut passissa oli hyvät sekä varusmiesajalta 1940-1942 että loppuajalta, jonka oli siis reserviläisenä.
Eräs entinen rintamalääkäri sanoi 70-luvulla, että "kuulohan siellä meni kaikilta". Mutta ymmärtää ettei etulinjaan voinut lähes kuuroja pistää.
Joku kysyi aiemmin noista linnoitusjoukoista, niin kyllä, oli linnoituspataljoonia. Oli myös pioneeriosastoja noissa hommissa. Mutta erikoisammattimiehiä kuten raudoittajia saattoi olla siviileinä linnoitustöissä, koska esim. 1940 kesältä on noita valokuvissa.
siis kelpoisuusluokka ? - miten pitäs menetellä ku poliisit hoiteli siellä petoniseinän vieressä, ja lääkäri laitto mut eläkkeelle , voisko vaatia korvauksia menetetystä kelpoisuustasosta -nyt olen M3
Ei nyt puhuta nykyisyydestä vaan vuosista 1939-1945 ja silloisesta Suomen armeijasta.