Kysymys: Uskotteko oikeasti?

Hyvin kirjoitettu, olen samaa mieltä että mitä tahansa ei kannata uskoa uskomisen vuoksi. Itse ajattelen niin että asioilla on oltava jokin järki ja logiikka myös. Jos nyt ajatellaan että on olemassa Jumala ja että Jumala on ääretön rakkaudessa, viisaudessa, oikeudenmukaisuudessa ja anteeksiannossa niin silloin asioilla mitä maan päällä tapahtuu pitäisi olla sen mukainen tarkoitus. Ymmärsin sen tai en. Jos Jumala on kaiken luoja ja ylin voima niin silloin asiat ovat olemassa koska niin Jumala sallii, ei siis sattumalta tai kostoksi. Toisaalta jos Jumala on koston Jumala tai täysin järjetön tai summittainen niin mitä järkeä on siinä että minä olen täällä pallolla? Synnyn tänne, räiskin menemään miten huvittaa ja Jumala kostaa minulle vielä elämän mittaan ja lopuksi ja that´s.

Raamatun sanomasta vielä: minulle ei merkitse se niinkään mitä on tapahtunut ja missä olosuhteissa vaan mikä on todellinen sanoma. Jos se Raamatun opetus on totta että sitä niität mitä kylvät niin sen mukaisesti jos lakkaan tekemästä pahaa itselleni ja muille ja pyrin kohti hyvää ja sopusointua muiden kanssa niin minun ei tarvitse enää itse kärvistellä, kunhan olen tekemäni vääryydet oikaissut. Ja jos jokin muu kirja kehottaa hyvyyteen pahuuden sijasta niin sehän on vaan hyvä. Raamattu kehottaa uskomaan Jumalaan, ei ihmisen kirjoittamaan kirjaan.

Mä jätän omaan arvoonsa sen että Jeesus oli puuseppä, se tieto ei minua varmaankaan auta. Ja ollakseni kristitty jätän kyllä uskomatta paljon muutakin "legendaa" mitä on lisätty Raamatun opetusten höystöksi.