EI NATOLLE

"Nato-jäsenyydestä lankeaisi Suomelle iso lasku, jonka loppusumma voi nousta jopa useisiin satoihin miljooniin.

Natossa Suomi ei vain vastaanottaisi sotilaallista suojaa toisilta liiton jäseniltä vaan joutuisi myös turvaamaan muita. Suomi sitoutuisi silloin kaikkiin Naton operaatioihin. Kevyemmässä päässä kyse olisi humanitaarisesta avusta ja kovimmassa päässä taistelutehtävistä ja alueiden valtaamisesta kaukana Naton alueen ulkopuolella.

Vaikka hyväntahtoisesti oletettaisiin, että Suomi pystyisi vastustamaan muiden Nato-maiden painetta ja pitäisi operaatioihin osallistumisessa päätösvallan itsellään, tulee pelkkä valmiuden ylläpito kalliiksi.

Kuluja olisi kahdenlaisia. Yhtäältä Nato-maat joutuvat maksamaan oman osansa Naton menoista, sen yhteisten rakenteiden ylläpidosta. Toisaalta jäsenmaiden pitää sopeuttaa oma puolustusjärjestelmänsä Naton muottiin, osallistua yhteisiin operaatioihin sekä lähettää sotilaita sotilasliiton esikuntiin. Vaikka Suomessa Natoon sopeutuminen on viety pitkälle, olisi sotilasliiton täysjäsenyys iso askel.

Puolustusministeriöstä löytyy vanha selvitys Nato-jäsenyyden kustannuksista. Sen mukaan suurin lasku tulisi juuri puolustusvoimien sopeuttamisesta. Selvityksen mukaan urakka maksaisi noin 300 miljoonaa euroa, joka tosin on mahdollista jakaa useammalle vuodelle.

Toisaalta Nato on tehnyt päätöksen sotilaallisten voimavarojensa tehostamisesta niin sanottujen Prahan tavoitteiden mukaisesti. Se tarkoittaa suurempaa panostusta joukkotuhoaseiden torjuntaan, tiedusteluun, täsmäaseisiin, vihollisen ilmapuolustuskyvyn lamauttamiseen, ilma- ja merikuljetuskykyyn sekä lentokoneiden ilmatankkaukseen.

Kun asejärjestelmät jatkuvasti kallistuvat, on selvä, että tällaisista tavoitteista olisi Suomelle Naton jäsenenä odotettavissa iso lasku.

Naton periaatteena on sekin, että jäsenmaat uhraavat asemenoihin noin kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Tavoite (englanniksi benchmark eli kiintopiste, mutta myös tavoite) koskee sekä vanhoja että uusia jäsenmaita. Vaikka moni Nato-maista ei kiintopistettä tavoitakaan, ylittävät eurooppalaisten Nato-maiden puolustusmenot keskimäärin tuon rajan.

Suomessa puolustusministeriön budjetti ensi vuodelle on 2,853 miljardia euroa, mikä on noin 1,4 prosenttia ensi vuodelle ennustetusta bruttokansantuotteesta. Mikäli Suomi toteuttaisi Nato-tavoitteen kahden prosentin bruttokansantuoteosuudesta, tarkoittaisi se puolustusbudjetin nostamista jopa neljään miljardiin euroon.

Vasemmistolle on tärkeää säilyttää Suomen liittoutumattomuus. Emme halua Suomen osallistuvan sotilasliiton jäsenenä konflikteihin vaan että Suomi voi toimia tulevaisuudessakin konfliktien ulkopuolisena sovittelijana ja rauhanturvaamisen suurvaltana. Siksi vastustamme tiukasti Suomen Nato-jäsenyyttä.

Mutta vastustamme Nato-jäsenyyttä myös siksi, että se tulee kalliiksi Suomelle ja suomalaisille."

"Emme halua Suomen osallistuvan sotilasliiton jäsenenä konflikteihin vaan että Suomi voi toimia tulevaisuudessakin konfliktien ulkopuolisena sovittelijana ja rauhanturvaamisen suurvaltana. Siksi vastustamme tiukasti Suomen Nato-jäsenyyttä."

Heikko perustelu! Nato kun ei ole käynyt YHTÄÄN AINOAA MAASOTAA perustamisestaan (1949) lähtien!

"Mutta vastustamme Nato-jäsenyyttä myös siksi, että se tulee kalliiksi Suomelle ja suomalaisille."

Vuotuinen jäsenmaksu ei ole mikään paha! Muita kuluja ei tule!