Miksi nimenomaan työ hivelee porvarin sydäntä? Eikö juuri kommunistisessa järjestelmässä työ ollut ihmisen persoonallisuuden ja minän keskeisin elementti? Selitys saattaa löytyä siitä, että kommunistilla ja porvarilla on yhteinen intressi, vaikka äkkiseltään luulisi, että kysymys on vain niin kutsutusta väärästä tietoisuudesta. Toimeentulo lienee yhdistävä linkki. Porvari antaa työläiselle kuokan, jotta työläinen sitten kuokallaan elättää porvarin ja siinä sivussa myös itsensä. Ilman työläistä ja kuokkaa porvari tuskin selviytyisi tässä maailmassa, jos oletetaan, että yhteiskunnallinen työnjako on sellainen, että porvari investoi ja työläinen tekee varsinaisen työn. Konkretiaa aiheeseen tuo vaikkapa Väinö Linnan ”Täällä pohjan tähden alla” ja sen päähenkilö Koskelan Jussi, joka oman mökkinsä lisäksi otti osaa pappilan väenkin elättämiseen.
Politiikassa työn ottaminen poliittisen toiminnan lähtökohdaksi on kuitenkin ongelmallinen. Tekemätöntä työtä on vaikka kuinka paljon, joten se ei ole ongelma, vaan ongelma on niin kutsuttu kapitalistinen työ, siis työ, joka on porvarillisesti johdettua. Se tarkoittaa työnantajan johdon ja valvonnan alaisena tehtyä työtä. Työtä, jonka tuotosta mitataan bruttokansantuotteella. Vain tästä työstä on puutetta. Eikä tämä työ suinkaan lisäänny sillä, että yritetään lisätä työn tarjontaa. Olemattomiin töihin palkkaaminen ei ole tiettävästi mahdollista. Siksi olisi kiintoisaa tietää, miten esimerkiksi VATT suosituksineen on ratkaissut tämän mahdottomalta tuntuvan probleemin.
Jos sitten tarkastellaan historiallista kehitystä, niin itse asiassa työn tekemisen tarve on koko ajan vähentynyt. Jos näin ei olisi käynyt, niin raataisimme vieläkin nenä savessa kellon ympäri pelloilla, tai mikä pahinta, kiikkuisimme puissa keräämässä banaaneja. Voisi jopa väittää, että ihmisen aivot ovat kehittyneet vain siitä syystä, että niiden avulla voi välttää tarpeetonta raatamista. Tästä tendenssistä ”työn vieroksumiseen” voi käyttää jopa termiä kehitys. Mitä muuta koneiden ja työmenetelmien keksiminen on kuin kehitystä, pyrkimystä työn tekemisen vähentämiseen?
Onko siis esimerkiksi työurien pidentämisessä mitään järkeä? Voiko olematonta työuraa jotenkin pidentää? Onhan se toki hienoa ja jopa runollista esittää, että vain työtä tekemällä valtakunnat pelastuvat. Yhtälailla voimme tietysti väittää, että keisarin uudet vaatteet näyttävät trendikkäiltä, vaikka vaatteita ei olisi ensinkään, jos nyt jotenkin päähämme taottaisiin, että keisarilla ylipäätään on vaatteet. Mutta kun ihminen, poliittinen päättäjä, ei tiedä mitä tehdä, niin yleensä silloin tehdään kuitenkin jotakin, yleensä jotakin epärationaalista. Joskus jopa suoranaista vahinkoa.
Eikö olisi loogista päätellä, että jos ei ole työtä, niin se aiheutuu yksinkertaisesti siitä, ettei työtä tarvita? Tässä tapauksessa siis tätä kapitalistista työtä. Ja jos työtä ei tarvita, niin eikö olisi loogista ajatella, että työajan pidentämisen sijaan työaikaa pitäisi lyhentää?
Työaikojen pidentämistä on yritetty perustella kestävyysvajeella, huoltosuhteella ja muulla alkuihmisen aikuisilla järkeilyillä. Talouden työkykyinen väestö uhkaa muka huveta ja siksi olisi pakko tehdä työtä aikaisempaa pidempään. Nykyaika kuitenkin kehittyy, koneistuu ja automatisoituu koko ajan. Varsinaista työtä tarvitaan yhä vähemmän. Ainoa asia, joka vaatisi reformia tässä tapauksessa olisi itse kapitalistisen työn reformi. Yksi keskeinen elementti tätä uutta taloudellista järjestystä olisi kansalaispalkka. Näin siksi, että työtä on myös sekin työ, jota tehdään BKT:n ulottumattomissa ja toisaalta myös asiakkaat ovat osa yrityksen ”henkilökuntaa”, joten palkka kuuluu myös heille.
Talous vaatii uutta ajattelua
15
<50
Vastaukset
>>>Eikö olisi loogista päätellä, että jos ei ole työtä, niin se aiheutuu yksinkertaisesti siitä, ettei työtä tarvita? Tässä tapauksessa siis tätä kapitalistista työtä. Ja jos työtä ei tarvita, niin eikö olisi loogista ajatella, että työajan pidentämisen sijaan työaikaa pitäisi lyhentää?<<<
Niinpä. Ja jos työajan lyhentäminen lisäksi onnistutaan toteuttamaan niin, että se johtaa täystyöllisyyteen, korjautuu automaattisesti myös huoltosuhde. Siihen ei työuria pidentämällä päästä.Myös taloudellinen toiminta tehostuisi, jos työn kiertoa pystyttäisiin lisäämään. Kyllä työssä ukko kuin ukko hiipuu, jos ei välillä saa levätä. Ukko on tässä ymmäretty sukupuolineutraalisti.
Ja kun työnteko tehostuu, niin lyhyemmästä työstä voidaan maksaa myös korkeampi palkka. Julkisen sektorin roolin pitäisi korostua tässä palkkaerojen tasaajana ja kansalaispalkan toteuttajana, jotta työn nopea kierto voidaan toteuttaa sujuvasti ilman, että syntyy kysyntähäiriöitä.
Yhteiskuntaa pitäisi myös kehittää entistä enemmän palveluiden suuntaan, koska savupiipputeollisuus alkaa olla menneen talven lumia ja automaatio ja koneet yleistyvät kiihtyvällä vauhdilla.
Sanottu merkitsee myös sitä, että talous on sovitettava entistä paremmin yksityisen kansalaisen arkeen eikä päinvastoin, kuten vanha hapatus tahtoo vielä tehdä, vaikka elämme, joidenkin väittämien mukaan jopa, nykyaikaa.Seppo_Ilmarinen kirjoitti:
Myös taloudellinen toiminta tehostuisi, jos työn kiertoa pystyttäisiin lisäämään. Kyllä työssä ukko kuin ukko hiipuu, jos ei välillä saa levätä. Ukko on tässä ymmäretty sukupuolineutraalisti.
Ja kun työnteko tehostuu, niin lyhyemmästä työstä voidaan maksaa myös korkeampi palkka. Julkisen sektorin roolin pitäisi korostua tässä palkkaerojen tasaajana ja kansalaispalkan toteuttajana, jotta työn nopea kierto voidaan toteuttaa sujuvasti ilman, että syntyy kysyntähäiriöitä.
Yhteiskuntaa pitäisi myös kehittää entistä enemmän palveluiden suuntaan, koska savupiipputeollisuus alkaa olla menneen talven lumia ja automaatio ja koneet yleistyvät kiihtyvällä vauhdilla.
Sanottu merkitsee myös sitä, että talous on sovitettava entistä paremmin yksityisen kansalaisen arkeen eikä päinvastoin, kuten vanha hapatus tahtoo vielä tehdä, vaikka elämme, joidenkin väittämien mukaan jopa, nykyaikaa.Taloudellinen toiminta tehostuu ja mahdollistaa korkeamman palkan vain siinä tapauksessa, että työajan lyhentämisessä sallitaan tilauskantaan liittyvät työaikajoustot tietyillä aloilla. Esimerkiksi suksia ja lumikolia ei kannata tehdä suuria määriä varastoon juhannuksen kynnyksellä mutta syksymmällä kyllä. Tehtäköön siis noilla aloilla syksyllä vaikka kahdeksantuntista työpäivää ja keväällä ja kesällä sitten neljä- tai viisituntista.
Palvelualojen kasvuun en enää usko. Päinvastoin ennustan, että suuri rakennemuutos kohtaa seuraavaksi juuri palvelualat. Tämä johtuu siitä, että yhä useammalla alalla ollaan siirtymässä itsepalveluun. Siihen on siirrytty lähes sataprosenttisesti jo verotoimistoissa ja Kelassa. Nyt ovat vuorossa esimerkiksi kirjastot ja postikonttorit (automaatit siellä missä perinteisiä postikonttoreita vielä on). Muutaman vuoden kuluttua suuret marketit siirtyvät itsepalvelukassoihin.Juuri näitä kausiluonteisia töitäkin ajatellen lyhyet työajat toimisivat, kun kansalaispalkka säilyttäisi ansiotason. Tämä luonnollisesti vaatisi nykyisenkaltaisen työvoimabyrokratian poistamista ja uudenlaisen järjestelyn kansalaispalkkajärjestelmän hallinnoimiseksi sekä tietenkin kyttäämismentaliteetista luopumista. Tämä jälkimmäinen kirpaisisi erityisesti porvariston tiukasti huulet kurtussa ja naama ruvella tutisevaan rouvasporukkaan. Rouvasporukkaan sukupuolineutraalissa merkityksessä, tietenkin.
Palvelualojen häviämiseen en jaksa uskoa. Tottakai kaikkein ikävimmät työt voidaan siirtää koneelle, kuten kuuluukin, mutta jo koneiden ja tekniikan kehittely ja itse kaupan käyntikin vaatii palvelun kaltaista toimintaa. Myös koneiden valvontaa varten pitää olla ihminen. Ennustan, että pääsemme pian poliiseistakin eroon, kun ne laitetaan kyttäämään robotteja, etteivät nämä tee vallankumousta tai äidy ajelemaan kuljettajattomia ajoneuvoja säädettyä nopeutta lujempaa. Vaikka sairaalatkin automatisoituvat ja alkavat muistuttaa yhä enemmän makkaratehdasta, niin kyllä niissäkin palvelun kaltaista toimintaa jää jäljelle.
Pitkän aikavälin tilastot osoittavat myös, että kasvu tapahtuu ja on tapahtunut pääasiassa palveluissa. Jopa julkisen sektorin koko kasvaa, joten sekin jää mietittäväksi, onko julkinen sektori vain taakka kapitalistin olkapäällä, kuten kaikkein huruin porvarismi tietää meille kertoa.Eivät palvelualojen työpaikat tietenkään kokonaan häviä, mutta itsepalvelun lisääntyminen vähentää tarvittavan palveluhenkilöstön määrää. Vaikka esimerkiksi marketeissa tarvitaan nykyistä enemmän asiakkaiden vartijoita sen jälkeen, kun nämä on pantu laskuttamaan ostoksensa itse itseltään, heidän määränsä on pienempi kuin kassaneitien määrä tällä hetkellä. Ei palveluautomaatteihin siirryttäisi, jos noiden ulkomailla valmistettujen koneiden valvominen vaatisi henkilökuntaa yhtä paljon kuin koko palveluprosessi ihmistyövoimalla. Lisäksi Kelassa ja verotoimistoissa tietokone opastaa itsepalvelijaa asioiden hoidossa jopa paremmin kuin palkkahenkilökunta paikan päällä ennen, mikä nostaa asiakastyytyväisyyttä.
Myönnän kyllä, että joillakin harvoilla aloilla itsepalvelu jopa vähenenee. Esimerkiksi vielä parikymmentä vuotta sitten jokainen itseään kunnoittava mies vaihtoi kesä- ja talvirenkaat autoonsa itse, mutta nyt hämmästyttävän suuri osa vaihdattaa ne alan liikkeissä, puhumattakaan varsinaisista auton huolloista. Uusien palveluammattien työllistävä määrä on kuitenkin mitättömän pieni aloihin, joissa iso luuta lakaisee palveluhenkilöstön pois itsepalvelun alta.Tässä on vallan unohtunut itse ydin eli vapaa-ajan lisääntyminen. Vapaa-aikaan liittyvät palvelut tulevat varmasti lisääntymään. Matkailu, olutbaari ja kahvilatoiminta, liikunta jne. Enpä ihmetteleisi, vaikka matkailua alettaisiin harrastaa peräti avaruuteen asti. Myös koulutus, tiedonhankinta, lisääntyy, koska rajalliseksi käyvän maapallon ylläpito alkaa vaatia kerrassaan megaluokan, jos riittääkään, tietämystä.
Myös yksilöllistyminen lisääntyy mikä taas merkitsee erilaisten pienten palvelujen tarpeen kasvua huomattavasti. Jopa väestön ikääntyminen luo tarvetta uudelle palvelutoiminnalle. Robotit voivat tietysti olla apuväline, mutta tuskin nekään kaikkea pystyvät ratkaisemaan.Seppo_Ilmarinen kirjoitti:
Tässä on vallan unohtunut itse ydin eli vapaa-ajan lisääntyminen. Vapaa-aikaan liittyvät palvelut tulevat varmasti lisääntymään. Matkailu, olutbaari ja kahvilatoiminta, liikunta jne. Enpä ihmetteleisi, vaikka matkailua alettaisiin harrastaa peräti avaruuteen asti. Myös koulutus, tiedonhankinta, lisääntyy, koska rajalliseksi käyvän maapallon ylläpito alkaa vaatia kerrassaan megaluokan, jos riittääkään, tietämystä.
Myös yksilöllistyminen lisääntyy mikä taas merkitsee erilaisten pienten palvelujen tarpeen kasvua huomattavasti. Jopa väestön ikääntyminen luo tarvetta uudelle palvelutoiminnalle. Robotit voivat tietysti olla apuväline, mutta tuskin nekään kaikkea pystyvät ratkaisemaan.Eihän vapaa-aika lisäänny, jos työuria pidennetään, eikä päädytä työajan lyhentämiseen työtä jakamalla. Matkailemisesta valtaosa suuntautuu ulkomaille ja näin kasvattaa palvelusektoria pääosin vain siellä päässä. Olutbaarikulttuuri on supistumaan päin, enkä usko Suomeen syntyvän merkittävää kahvilakulttuuria, vaikka vapaa-aika lisääntyisikin. Koulutussektori on jo supistumassa ikäluokkien supistumisen myötä - kouluja yhdistetään ja siirrytään verkko-opetukseen. Netistä saa ilmaiseksi riittävästi tietoa.
Palvelusektorin kasvu jää lähinnä sen varaan, että ihmiset laiskistuvat vaikkapa vaihtamaan autonsa renkaita. Vanhustyössä on myös hieman kasvun varaa, mikäli vanhukset ovat itse valmiita maksamaan palveluista - kunnathan ovat jo luopuneet esimerkiksi siivouspalvelujen tarjoamisen vanhuksille kokonaan verorahoista.
- marxin_opit_ei_päde
"Porvari antaa työläiselle kuokan, jotta työläinen sitten kuokallaan elättää porvarin ja siinä sivussa myös itsensä. Ilman työläistä ja kuokkaa porvari tuskin selviytyisi tässä maailmassa, jos oletetaan, että yhteiskunnallinen työnjako on sellainen, että porvari investoi ja työläinen tekee varsinaisen työn."
Miksi ihmeessä työläinen ei hanki tai tee omaa kuokkaa ja hanki omaa työtään? Ei tarvitsisi elättää porvaria. Olisko siinä sellainen juttu ettei se työläinen saa hankittua sitä kuokkaa ja sille tehtävää? Joten sitä porvaria tarvitaan siihen tuotantovälineen ja työn tuloksen ostajan väliin. Siksi, että meillä on työnantajat ja työntekijät. Työnantajan pitää antaa työtä ja työntekijän pitää tehdä työnantajan antamaa työtä. Nykyään työnantaja on kuitenkin yhä laajemmin luistanut velvollisuudestaan ja ryhtynyt vain ottamaan, suureen ääneen jopa huutamaan erilaisten tukiaisten perään ja vaatimaan työolojen heikentämistä. Kyllä ripaus kommunismia ryhdistäisi talouttakin kummasti.
- MistäRahat
Eihän täällä ole enää juurikaan työtä. Työt on Kiinassa ja Etelä-Amerikassa ja kohta Afrikassa.
Pitäisiköhän työntekijänkin tehdä työnantajat, eli lähteä maasta? Esimerkiksi kapitalistisia veropakolaisia alkaa olla jo siinä määrin, että aurinko tuskin pääsee paistamaan. Toinen vaihtoehto on säätää laki, jolla ulkomaille loikkineet yritykset tuodaan sieltä takaisin Suomeen verotettavaksi. Korkojen kera tietenkin.
Erityisesti spekulaatiotalous pitäisi saada kuriin. Mitkään elvytyksetkään ei auta, kun rahat laitetaan silkkaan keinotteluun.
Nythän Suomikin voisi värkätä aikaan "kreikkalaisen salaatin" eli elvyttää vaikka siten, että valtio velkaantuisi oikein rohkeimman jälkeen, myisi velkakirjan EKP:lle muutaman sadan vuoden maksuajalla ja olemattomalla korolla ja pistäisi taloutensa kuntoon saamallaan setelikasalla.
Eiköpähän kärvistely loppuisi.- karlmarx
Kirjoituksissasi on ristiriita, et vastannut varsinaisesti siihen miksi työläinen ei hanki sitä kuokkaa. Kirjoitat porvarista joka työläisen pitää elättää ja sitten että meillä on työnantajat joiden pitää anttaa työtä. Joten se työläinen ei pärjää ilman sitä porvaria.
Olihan joskus työläisten omistamia työnantajia EKA, HAKA jne ne menivät kuitenkin konkurssiin huonon liikkeenjohdon takia. Pääoman ja koulutuksen puute ovat usein este yrittämiselle. EKA ja HAKA on turha nostaa tikun nokkaan, koska kapitalistisia yrityksiä on kaatunut niin paljon, että niiden lukumäärää tuskin edes tiedetään.
- Leenin
Usein työläisellä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kuokkaan, kun sillä ei ole varaa sijoittaa kuokkaan. Ei sijoituksia eikä osinkotuloja. Eikä perintöä.
Sepä siinä. Usein työläistaustaisen tai muutoin köyhemmän väestönosan kouluttautumiyrityksiäkin pyritään kaikin tavoin suitsimaan. Ei päästetä koulutukseen, koulutuksessa sitten napahenkilöiden jälkeläisiä suositaan jne.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1387745Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde381955Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251920- 911633
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801565Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1061004- 49930
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4889Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34812