Talous vaatii uutta ajattelua

Myös taloudellinen toiminta tehostuisi, jos työn kiertoa pystyttäisiin lisäämään. Kyllä työssä ukko kuin ukko hiipuu, jos ei välillä saa levätä. Ukko on tässä ymmäretty sukupuolineutraalisti.

Ja kun työnteko tehostuu, niin lyhyemmästä työstä voidaan maksaa myös korkeampi palkka. Julkisen sektorin roolin pitäisi korostua tässä palkkaerojen tasaajana ja kansalaispalkan toteuttajana, jotta työn nopea kierto voidaan toteuttaa sujuvasti ilman, että syntyy kysyntähäiriöitä.

Yhteiskuntaa pitäisi myös kehittää entistä enemmän palveluiden suuntaan, koska savupiipputeollisuus alkaa olla menneen talven lumia ja automaatio ja koneet yleistyvät kiihtyvällä vauhdilla.

Sanottu merkitsee myös sitä, että talous on sovitettava entistä paremmin yksityisen kansalaisen arkeen eikä päinvastoin, kuten vanha hapatus tahtoo vielä tehdä, vaikka elämme, joidenkin väittämien mukaan jopa, nykyaikaa.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Myös taloudellinen toiminta tehostuisi, jos työn kiertoa pystyttäisiin lisäämään. Kyllä työssä ukko kuin ukko hiipuu, jos ei välillä saa levätä. Ukko on tässä ymmäretty sukupuolineutraalisti.

Ja kun työnteko tehostuu, niin lyhyemmästä työstä voidaan maksaa myös korkeampi palkka. Julkisen sektorin roolin pitäisi korostua tässä palkkaerojen tasaajana ja kansalaispalkan toteuttajana, jotta työn nopea kierto voidaan toteuttaa sujuvasti ilman, että syntyy kysyntähäiriöitä.

Yhteiskuntaa pitäisi myös kehittää entistä enemmän palveluiden suuntaan, koska savupiipputeollisuus alkaa olla menneen talven lumia ja automaatio ja koneet yleistyvät kiihtyvällä vauhdilla.

Sanottu merkitsee myös sitä, että talous on sovitettava entistä paremmin yksityisen kansalaisen arkeen eikä päinvastoin, kuten vanha hapatus tahtoo vielä tehdä, vaikka elämme, joidenkin väittämien mukaan jopa, nykyaikaa.

Lue lisää

Taloudellinen toiminta tehostuu ja mahdollistaa korkeamman palkan vain siinä tapauksessa, että työajan lyhentämisessä sallitaan tilauskantaan liittyvät työaikajoustot tietyillä aloilla. Esimerkiksi suksia ja lumikolia ei kannata tehdä suuria määriä varastoon juhannuksen kynnyksellä mutta syksymmällä kyllä. Tehtäköön siis noilla aloilla syksyllä vaikka kahdeksantuntista työpäivää ja keväällä ja kesällä sitten neljä- tai viisituntista.

Palvelualojen kasvuun en enää usko. Päinvastoin ennustan, että suuri rakennemuutos kohtaa seuraavaksi juuri palvelualat. Tämä johtuu siitä, että yhä useammalla alalla ollaan siirtymässä itsepalveluun. Siihen on siirrytty lähes sataprosenttisesti jo verotoimistoissa ja Kelassa. Nyt ovat vuorossa esimerkiksi kirjastot ja postikonttorit (automaatit siellä missä perinteisiä postikonttoreita vielä on). Muutaman vuoden kuluttua suuret marketit siirtyvät itsepalvelukassoihin.

Juuri näitä kausiluonteisia töitäkin ajatellen lyhyet työajat toimisivat, kun kansalaispalkka säilyttäisi ansiotason. Tämä luonnollisesti vaatisi nykyisenkaltaisen työvoimabyrokratian poistamista ja uudenlaisen järjestelyn kansalaispalkkajärjestelmän hallinnoimiseksi sekä tietenkin kyttäämismentaliteetista luopumista. Tämä jälkimmäinen kirpaisisi erityisesti porvariston tiukasti huulet kurtussa ja naama ruvella tutisevaan rouvasporukkaan. Rouvasporukkaan sukupuolineutraalissa merkityksessä, tietenkin.

Palvelualojen häviämiseen en jaksa uskoa. Tottakai kaikkein ikävimmät työt voidaan siirtää koneelle, kuten kuuluukin, mutta jo koneiden ja tekniikan kehittely ja itse kaupan käyntikin vaatii palvelun kaltaista toimintaa. Myös koneiden valvontaa varten pitää olla ihminen. Ennustan, että pääsemme pian poliiseistakin eroon, kun ne laitetaan kyttäämään robotteja, etteivät nämä tee vallankumousta tai äidy ajelemaan kuljettajattomia ajoneuvoja säädettyä nopeutta lujempaa. Vaikka sairaalatkin automatisoituvat ja alkavat muistuttaa yhä enemmän makkaratehdasta, niin kyllä niissäkin palvelun kaltaista toimintaa jää jäljelle.

Pitkän aikavälin tilastot osoittavat myös, että kasvu tapahtuu ja on tapahtunut pääasiassa palveluissa. Jopa julkisen sektorin koko kasvaa, joten sekin jää mietittäväksi, onko julkinen sektori vain taakka kapitalistin olkapäällä, kuten kaikkein huruin porvarismi tietää meille kertoa.

Eivät palvelualojen työpaikat tietenkään kokonaan häviä, mutta itsepalvelun lisääntyminen vähentää tarvittavan palveluhenkilöstön määrää. Vaikka esimerkiksi marketeissa tarvitaan nykyistä enemmän asiakkaiden vartijoita sen jälkeen, kun nämä on pantu laskuttamaan ostoksensa itse itseltään, heidän määränsä on pienempi kuin kassaneitien määrä tällä hetkellä. Ei palveluautomaatteihin siirryttäisi, jos noiden ulkomailla valmistettujen koneiden valvominen vaatisi henkilökuntaa yhtä paljon kuin koko palveluprosessi ihmistyövoimalla. Lisäksi Kelassa ja verotoimistoissa tietokone opastaa itsepalvelijaa asioiden hoidossa jopa paremmin kuin palkkahenkilökunta paikan päällä ennen, mikä nostaa asiakastyytyväisyyttä.

Myönnän kyllä, että joillakin harvoilla aloilla itsepalvelu jopa vähenenee. Esimerkiksi vielä parikymmentä vuotta sitten jokainen itseään kunnoittava mies vaihtoi kesä- ja talvirenkaat autoonsa itse, mutta nyt hämmästyttävän suuri osa vaihdattaa ne alan liikkeissä, puhumattakaan varsinaisista auton huolloista. Uusien palveluammattien työllistävä määrä on kuitenkin mitättömän pieni aloihin, joissa iso luuta lakaisee palveluhenkilöstön pois itsepalvelun alta.

Tässä on vallan unohtunut itse ydin eli vapaa-ajan lisääntyminen. Vapaa-aikaan liittyvät palvelut tulevat varmasti lisääntymään. Matkailu, olutbaari ja kahvilatoiminta, liikunta jne. Enpä ihmetteleisi, vaikka matkailua alettaisiin harrastaa peräti avaruuteen asti. Myös koulutus, tiedonhankinta, lisääntyy, koska rajalliseksi käyvän maapallon ylläpito alkaa vaatia kerrassaan megaluokan, jos riittääkään, tietämystä.

Myös yksilöllistyminen lisääntyy mikä taas merkitsee erilaisten pienten palvelujen tarpeen kasvua huomattavasti. Jopa väestön ikääntyminen luo tarvetta uudelle palvelutoiminnalle. Robotit voivat tietysti olla apuväline, mutta tuskin nekään kaikkea pystyvät ratkaisemaan.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Tässä on vallan unohtunut itse ydin eli vapaa-ajan lisääntyminen. Vapaa-aikaan liittyvät palvelut tulevat varmasti lisääntymään. Matkailu, olutbaari ja kahvilatoiminta, liikunta jne. Enpä ihmetteleisi, vaikka matkailua alettaisiin harrastaa peräti avaruuteen asti. Myös koulutus, tiedonhankinta, lisääntyy, koska rajalliseksi käyvän maapallon ylläpito alkaa vaatia kerrassaan megaluokan, jos riittääkään, tietämystä.

Myös yksilöllistyminen lisääntyy mikä taas merkitsee erilaisten pienten palvelujen tarpeen kasvua huomattavasti. Jopa väestön ikääntyminen luo tarvetta uudelle palvelutoiminnalle. Robotit voivat tietysti olla apuväline, mutta tuskin nekään kaikkea pystyvät ratkaisemaan.

Lue lisää

Eihän vapaa-aika lisäänny, jos työuria pidennetään, eikä päädytä työajan lyhentämiseen työtä jakamalla. Matkailemisesta valtaosa suuntautuu ulkomaille ja näin kasvattaa palvelusektoria pääosin vain siellä päässä. Olutbaarikulttuuri on supistumaan päin, enkä usko Suomeen syntyvän merkittävää kahvilakulttuuria, vaikka vapaa-aika lisääntyisikin. Koulutussektori on jo supistumassa ikäluokkien supistumisen myötä - kouluja yhdistetään ja siirrytään verkko-opetukseen. Netistä saa ilmaiseksi riittävästi tietoa.

Palvelusektorin kasvu jää lähinnä sen varaan, että ihmiset laiskistuvat vaikkapa vaihtamaan autonsa renkaita. Vanhustyössä on myös hieman kasvun varaa, mikäli vanhukset ovat itse valmiita maksamaan palveluista - kunnathan ovat jo luopuneet esimerkiksi siivouspalvelujen tarjoamisen vanhuksille kokonaan verorahoista.

Eihän täällä ole enää juurikaan työtä. Työt on Kiinassa ja Etelä-Amerikassa ja kohta Afrikassa.

Pitäisiköhän työntekijänkin tehdä työnantajat, eli lähteä maasta? Esimerkiksi kapitalistisia veropakolaisia alkaa olla jo siinä määrin, että aurinko tuskin pääsee paistamaan. Toinen vaihtoehto on säätää laki, jolla ulkomaille loikkineet yritykset tuodaan sieltä takaisin Suomeen verotettavaksi. Korkojen kera tietenkin.

Erityisesti spekulaatiotalous pitäisi saada kuriin. Mitkään elvytyksetkään ei auta, kun rahat laitetaan silkkaan keinotteluun.

Nythän Suomikin voisi värkätä aikaan "kreikkalaisen salaatin" eli elvyttää vaikka siten, että valtio velkaantuisi oikein rohkeimman jälkeen, myisi velkakirjan EKP:lle muutaman sadan vuoden maksuajalla ja olemattomalla korolla ja pistäisi taloutensa kuntoon saamallaan setelikasalla.

Eiköpähän kärvistely loppuisi.

Kirjoituksissasi on ristiriita, et vastannut varsinaisesti siihen miksi työläinen ei hanki sitä kuokkaa. Kirjoitat porvarista joka työläisen pitää elättää ja sitten että meillä on työnantajat joiden pitää anttaa työtä. Joten se työläinen ei pärjää ilman sitä porvaria.

Olihan joskus työläisten omistamia työnantajia EKA, HAKA jne ne menivät kuitenkin konkurssiin huonon liikkeenjohdon takia.

Pääoman ja koulutuksen puute ovat usein este yrittämiselle. EKA ja HAKA on turha nostaa tikun nokkaan, koska kapitalistisia yrityksiä on kaatunut niin paljon, että niiden lukumäärää tuskin edes tiedetään.

Sepä siinä. Usein työläistaustaisen tai muutoin köyhemmän väestönosan kouluttautumiyrityksiäkin pyritään kaikin tavoin suitsimaan. Ei päästetä koulutukseen, koulutuksessa sitten napahenkilöiden jälkeläisiä suositaan jne.