Oliko Maria

Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä, eikä Jeesuksenkaan tuntema rakkaus omiin ystäviinsä ole mikään salaisuus!

"Salarakkaita ei tarvitse olla!"

se kun kristinuskon alkumetritkin ovat täysin hämärän peitossa niin miten sitten koko tarina? On uskottavuus ongelmia.

Ei pysty uskomaan valheisiin vaikka jokin hyvä ajatus saattaa taustalla ollakin.

Kirkkojen rituaalit on aika vanhanaikaisia ja tuulesta temmattuja.

Josko jaksais koodin lukea jouluna.Vaikkei se mitään muuta.

Ihmiset pysyy edellen yhtä yksinkertaisina ja haluavat tulla huiputetuiksi.

mökö kirjoitti:

se kun kristinuskon alkumetritkin ovat täysin hämärän peitossa niin miten sitten koko tarina? On uskottavuus ongelmia.

Ei pysty uskomaan valheisiin vaikka jokin hyvä ajatus saattaa taustalla ollakin.

Kirkkojen rituaalit on aika vanhanaikaisia ja tuulesta temmattuja.

Josko jaksais koodin lukea jouluna.Vaikkei se mitään muuta.

Ihmiset pysyy edellen yhtä yksinkertaisina ja haluavat tulla huiputetuiksi.

Totuus on sellaisessa viisaassa ja vertauskuvallisessa kirjassa, jonka nimi on Raamattu.

kuitenkin on kirjoitti:

Totuus on sellaisessa viisaassa ja vertauskuvallisessa kirjassa, jonka nimi on Raamattu.

pidätkö Raamatun raakuuksiakin viisautena minä en. Ne ahdistaa. En voi allekirjoittaa niitä raakuuksia ja julmuuksia.Ja miten paljon Raamattua on rustattu sitten alkumetrien jää myös hämärään.

Miten suhtudut ramatun julmuuksiin?

Synnitön elämä voidaan ymmärtää niin monella tavalla kuin on tulkitsijoita. Onko rakastaminen tai rakastelu syntiä? Miksi? Onko lapsen saaminen syntiä? Suutelu?

Avioliitto on elämän eräs korkeakoulu, joku voi saada opin muutoinkin, mutta totisesti se kasvattaa. Se opettaa meille rakkaudesta. Mutta ei sen puuttuminen tee ihmisestä syntistä. Oikeastaan se taitaapi olla näitä uskonnon kasvatuskeinoja joilla yritetään saada ihmisiin ja yhteiskuntaan vakiintumista ja tasaisuutta. Avioliitossa on hyvä pysyä oman kasvun vuoksi, mutta ei siitä eroaminen ihmisestä sen syntisempää tee kuin siinä ollessaankaan. Joskus jopa suotavaa on erota.

Itselleni tulee ennemminkin sanoista "minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako" mieleen, että se tarkoittaa meitä ja Jumalaa. Avioliitossa ja rakkaudessa tulee meille mahdollisuus nähdä tämä asia laajemmin. Mutta se on mahdollista muutenkin.

vuotari.marika kirjoitti:

Synnitön elämä voidaan ymmärtää niin monella tavalla kuin on tulkitsijoita. Onko rakastaminen tai rakastelu syntiä? Miksi? Onko lapsen saaminen syntiä? Suutelu?

Avioliitto on elämän eräs korkeakoulu, joku voi saada opin muutoinkin, mutta totisesti se kasvattaa. Se opettaa meille rakkaudesta. Mutta ei sen puuttuminen tee ihmisestä syntistä. Oikeastaan se taitaapi olla näitä uskonnon kasvatuskeinoja joilla yritetään saada ihmisiin ja yhteiskuntaan vakiintumista ja tasaisuutta. Avioliitossa on hyvä pysyä oman kasvun vuoksi, mutta ei siitä eroaminen ihmisestä sen syntisempää tee kuin siinä ollessaankaan. Joskus jopa suotavaa on erota.

Itselleni tulee ennemminkin sanoista "minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako" mieleen, että se tarkoittaa meitä ja Jumalaa. Avioliitossa ja rakkaudessa tulee meille mahdollisuus nähdä tämä asia laajemmin. Mutta se on mahdollista muutenkin.

Ne kuuluvat läheisyyteen, jossa on kaksi ihmistä, jotka rakastavat toisiansa.

Vanhaan aikaan ne toisissa maissa tavatessansa tervehtivät toisiaan ystävän "suudelmalla", mutta sitä ei ole ollut tapana tehdä täällä suomessa.

Monet valitsevat yksin elämisen, ja se on hyvä sille jolle se sopii.
Ihminen on lihallisesti niin heikko, että jos ei osaa vastustaa kiusauksia, olisi parempi olla avioliitossa.
Koska muuten joutuu uudestaan ja uudestaan katumaan tekojansa ja pyytämään anteeksi.

Ihminen joutuu muutenkin pyytämään monia kertoja anteeksi tekojansa tässä elämässä.

vuotari.marika kirjoitti:

Synnitön elämä voidaan ymmärtää niin monella tavalla kuin on tulkitsijoita. Onko rakastaminen tai rakastelu syntiä? Miksi? Onko lapsen saaminen syntiä? Suutelu?

Avioliitto on elämän eräs korkeakoulu, joku voi saada opin muutoinkin, mutta totisesti se kasvattaa. Se opettaa meille rakkaudesta. Mutta ei sen puuttuminen tee ihmisestä syntistä. Oikeastaan se taitaapi olla näitä uskonnon kasvatuskeinoja joilla yritetään saada ihmisiin ja yhteiskuntaan vakiintumista ja tasaisuutta. Avioliitossa on hyvä pysyä oman kasvun vuoksi, mutta ei siitä eroaminen ihmisestä sen syntisempää tee kuin siinä ollessaankaan. Joskus jopa suotavaa on erota.

Itselleni tulee ennemminkin sanoista "minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako" mieleen, että se tarkoittaa meitä ja Jumalaa. Avioliitossa ja rakkaudessa tulee meille mahdollisuus nähdä tämä asia laajemmin. Mutta se on mahdollista muutenkin.

usko syntiin vaan että kaikki yrittää periaatteessa parhaansa selviytyä niissä olosuhteissa jossa elävät.
Että hyvä ja paha ovat vaan kulttuurisidonaisia laatumääreitä. Ei hyvä ja paha mitään sinänsä tarkoita.