kommunismi ovat ihan samasta muotista valettuja. Niissä on johtajat, kirjat, kuri ja järjestys. Ne eivät systeemeinä poikkea toisistan mitenkään.
Outoa että ihmiset pitävät pikkutarkasta holhouksesta. Silloin ei tarvitse itse ajatella kun Johtaja ajattelee ja päättää kaikesta puolestasi.Jos teet jotain itsenäistä joudut vankilaan, kiroukseen, eroon Johtajasta jne.
Outoa että ihmiset pitävät pikkutarkasta holhouksesta. Silloin ei tarvitse itse ajatella kun Johtaja ajattelee ja päättää kaikesta puolestasi.Jos teet jotain itsenäistä joudut vankilaan, kiroukseen, eroon Johtajasta jne.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Niin, molemmathan ovat instituutioita, jos ajatellaan sosiologian termein, vai kuinka? Ihan niin kuin ev.lut kirkkokin.
Instituutioihin on yleensä sisäänrakennettu primäärisen sosialisaation kontrolli. Samoin molemmat pyrkivät määrittelemään itse oman historiansa. Yksi ero niissä kuitenkin on, katolisuus hyväksyy kilpailevien symbooliuniversiumien olemassaolon eikä yritä aktiivisesti estää ihmisiä siirtymästä pois omasta maailmankaikkeudestaan. Kommunismissa tätä ei sallita. Katso vaikka esimerkiksi Pojois-Koreaa tai vaikka Kuubaa.
Ilman istituutioita lienee kuitenkin mahdotonta elää, sillä silloinhan vallitsisi avoin anarkia.
kun näkee asiat systeemeinä ei oikein ole mahdollisuuksia uskoa niihin perinteisellä mallilla.
Mielestäni demokratiassakin on tarkka kontrolli se vain ei ole niin näkyvää kuin kommunismissa tai sitten katolilaisuudessa.
Anarkiakin on systeemi tosin arvaamaton. Ei ainakaan nykyisten ihmisten kanssa onnistuisi avoin vapaa yhteisö. Niin paljon "itsekuria" vapaa yhteiskuntamalli edellyttää ettei sitä yksinkertaisesti ole saatavilla.
Vapaus kait on se viimeimen asia mitä ihmiset haluavat jos ollaan tarkkoja.
yleensä pelottaa kaikki tuntematon ja uusi ja he pyrkivät etsimään turvallisuutta vahvoista ideologioista. Näin on aina ollut ja tulee olemaan.
Monet ihmiset eivät koskaan todella ajattele itse omilla aivoillaan vaan menevät sokeasti johtajansa perässä. Tälläisten ihmisten aivot vosivat ruveta toimimaan vain kriisitilanteessa, mutta tällöin he turvautuvat aina konsultin apuun joka hoitaa homman heidän puolestaan.
Minusta olisi tärkeää, että itse tiedostaa mitä todella ajattelee asioista. Useimmat eivät tätä koskaan tee. Minä arvostankin kovasti myös vihollisiani, vaikka ovatkin tulleet eri tulokseen kuin minä, jotka ovat tiedtoisia omasta mielipiteestään ja sen perusteista.
samaa mieltä.
Harvinaista herkkua on tavata ihmisiä jotka ajattelevat itse. Pidättäytyvät nojaamasta vanhoihin malleihin.Arvostan itsenäistä omaperäisyyttä oli näkemys(melkein) mikä tahansa. Yliopisto opetuskin on ollut pitkälle vanhan toistamista.Vasta viime aikoina on alettu ymmärtämään miten arvokasta itsenäiseen ajatteluun kykenevä ihminen on.
Aivot kai toimivat jotenkin niin että tuttu ja turvallinen vetoaa aivojen vanhimpiin alueisiin siksi se on helpoin ratkaisu. Ihmiset eivät jaksa ylittää sitä kynnystä jonka hetkellinen epävarmuus uuden edessä tuottaa.
On toki huomattava, että yliopistossakin täytyy ensin oppia perusjutut, ennenkö pääsee itse miettimään mitään. Tämä oma miettiminen alkaakin vasta yleensä vasta siinä vaiheessa kun on vähintään maisterin paperit taskussa.
Tosin myönnän, että itsekkin monesti ajattelen, että miksi korjata syteemiä, joka toimii.
Mutta kuitenkin, minä ainakin nautin uusien probleemojen ratkaisuista ja matkustelusta ilman suunitelmaa ja majapaikka.
loppututkinto on takataskussa.
Kouluaikoina jo oli vaikeuksia pysyä oikeaoppisuuden viitekehyksessä, ja niin oli opikellessakin. Johtuneeko geeneistä tms. mutta aina on olut kova tarve tehdä asiat omalla tavalla, keksiä uusia ratkaisuja. Ja aina on keksinytkin. Ei ole tuottanut mitään vaikeuksia, paremminkin pitää vähän jarrutella.Rasittavinta on väitellä(joskus on pakko) ihmisten kanssa joilla on jokin yksi ainoa vanha kaava päässään. Tai saada heh, omia hyviä keksintöjään läpi.
Mutta onhan se haastavaakin ja hauskaa.
kans! parikin linjaa oon ammiksessa käytynä. Kirjottamaankin opin kun sain tukiopetusta. Mullon lukihäriö ollut aika paha.
vuosi sitten paroni von M kävi kanssani muutaman kiinnostavan keskustelun(mulla oli eri nikki silloin). Ne keskustelut jäi mieleen, harvat keskustelut jää.
Lukihäiriö on aika yleinen luovilla ihmisillä itse en pärjää kun teoriapuolella, amikseen en varmaan olis päässytkään.
Jaa. Itse en ole ollut täällä kovinkaan kauaa, mutta ehkä tarkoitat että olemme tavnnet livenä, vai kuinka?
Minäkään en noista oikeinkirjoitusasioista oikein perusta. Ideat ovat paljon tärkeäpiä. Monesti ajattelenkin kuvin enkä sanoin. Tällainen on yleensä tavallista matemaattisesti ja taiteellisesti lahjakkaille ihmisille.
Lukiosta tuli mieleen, että me pelattiin normaalisti pokeria uskonnon ja fysiikan tunneilla. Kielten tunneilla ei voinut kun opet oli tosi niuhoja. Varsinaisesti rupesinkin opiskelemaan vasta lukion komannen luokan keväällä.
Nykyään taitaa olla lukioissakin eri meininki ja varmaan voi kirjoittaa ylioppilaaksi torven soitosta.
Tällä meidän juttelulla ei kyllä taida enää olla mitään tekemistä uskonnon kanssa vai onko?
mukava jutella mutta nyt pukkaa työt päälle.
En tiedä olenko tavannut tuskin, joskus vastailin samalle nimimerkille ja hän muistutti paljon sua.
Joo, en tiedä mitä täällä katolisten keskellä.. mutta samantekevää.
En edes ole erikoisemmin kinnostunut uskonnoista uusista ideoista ja oivalluksista kyllä.Historia kinostaa kyllä paljon , oikeastaan kaikki kiinnostava. Ylikorostunut uteliaisuus vaivaa.
Mutta jatketaan jossain vaiheessa kun löytyy jokin kiinnostava aihe.
Nikkini on täysin tuulesta temmattu eikä ole vakinikkini. Mut se kai ei haittaa.
Hyvää jatkoa, jouluakin!
jos on jotakin mistä haluat jutella tai väitellä niin tervetuloa sitten juttelemaan. Tosin en ole kyllä vähäänaikaan tavattavissa. Ihan kiva olisi jos sillä olisi jotakin tekemistä uskonnon kanssa ja mielellään katolilaisuuden kanssa, jos tällä palstalla jutellaan.
Sitten olet jutellut jonkun muun kanssa sillä minä olen ollut täällä vasta lokauusta lähtien. Seuraan toki muitakin chatteja mutta eri nimimerkillä.
Joulua sinullekin.
vaivaamaan, oletko katolinen? Se ei jotenkin istunut teksteihisi? Ja miksi jos niin? Et miten niinkin fiksulta vaikuttava... voisi ehkä ... kuitenkin..paavi.. vatikaani.. vanhat uskomukset.. jne.?
Joulua vaan edelleen. Pace.
toki katolinen.
Jaa. Mikä kohta jäi vaivaamaan erityisesti. Kerro, niin voin selittä tarkemmin.
vaivaa se että vapaille ihmisille uskonnot edustavat vankilaa ja niille jotka eivät koe itseään vapaiksi ne taas edustavat vapautta(on joku en muista kuka sanonut).
Ratkaisematon ristiriita, koska ihmisten tarpeet ovat erilaisia.
Itse ajattelen, että ihmisellä voi olla jonkinlainen Kristus tajunta mutta nyt liikutaan vaarallisilla vesillä, enkä haluaisi pilata mukavaa keskustelua kiistasta mitä jokin uskonto tarkoittaa? Minulle se tarkoittaa elämää, jonka kaikki jakavat keskenään ehkä paljon muutakin.
Katolilaisuudessa on niin paljon ollut kyse vallankäytöstä etten ymmärrä sitä ollenkaan no niin on ev. lutissakin.
Mielellään kuuntelisin miksi olet katolinen rauhan säilyttämiseksi voi olla paras jättää keskustelu aika vähiin.
Niin joidenkin mielestä uskonto voi olla vankila ja toiselle se voi olla tie mielenrauhaan ja tasapainoon.
Valtahan on aika pitkälle sitä, että saa toisen ihmisen käyttäytymään haluamallaan tavalla. Silloin kaiken sellaisen toiminnan, jolla pyritään vaikuttamaan muiden käytökseen ja toimintaan, voidaan ajatella olevan vallankäyttöä.
Jaa. En minä vielä ole ketää roviolla polttanut vaikka olenkin katolinen ja vieläpä wrobeliaani, kuten olet saattanut huomata keskustelusita tällä palstalla. Monet parhaista ystävistäni ovat itse asiassa pesunkestäviä ateisteja eikä meillä ole vaikeuksia ymmärtää toisiamme.
Jos minun pitäisi kertoa miksi olen katolilainen, niin minun pitäsisi selittää puolet elämästäni. Itse olin alunperin ev.lut. Olen siis käännynnäinen katolilaien. Ev. lutina olinkin lähinnä agnostikko.
Sitten kun kiinostuin katolisesta kirkosta, niin rakastuin siihen. Pidän siitä, että kirkko opettaa niin kuin on oikein. Ev. lut kirkko minusta seuraa liiaksi opetuksessaan sitä mitä ihmiset tahtovat kirkon opettavan.
Tosin vaikka olen sitä mieltä, että paavin opetukset on ok, niin olen myös sitä mieltä, että ihmisten täytyy itse ajatella asiat läpi eikä sokeasti totella kirkon opetusta. Ihmisten täytyy siis pyrkiä muodostamaan oma mielipide oikeasta ja väärästä ja näin kalibroida omatunto, jota sitten tulee seurata.
Tänään on minun viimneinen työpäivä tänä vuonna. :D Tosin luen vielä mailit ainakin sunnuntaina, jolloin voin vielä vastata, jos sinulla on eksplisiittisä kysymyksiä.
Saanko tiedudtella mihinkä uskontokuntaan itse kuulut?
Hyvää Joulua ja hyvää lomaa paronille toivottaa nimimerkki "toinenkatolilainen".
Kiitän samalla muutamista kirjoituksistasi esim. "uskonnoista ja muusta" ym.