Monissa kirjoissa, kirjoituksissa ja nyt Talvisota elokuvassa annetaan kuva, että osa miehistä taisteli jossain huopahatussa ja pikkukengissä. Epäilen vahvasti tätä taruksi. Vuonna 1939 pääosa miehistä asui maaseudulla tehden ulkotöitä, heilläkö ei olisi ollut kunnon talvivaatteita? Kaupunkien tehdastyöläiset eivät varmaan kulkeneet töihin ja vapaa-ajallaan talvivaatteissa. Vaikka armeija ei pystynytkään antamaan kuin osalle talvivarusteet niin sen ajan miehet kulkivat varmaankin lämpimästi puettuna.
Cajander oli virkamies ja komromissinä pääministeriksi valittu ja sellaisena myös pysyi. Maan vahvat miehet olivat kyllä muita eturivissä Tanner ja Ryti, kumpikin miehiä jotka eivät hyväksyneet Suomelle velanottoa. Eivätkä ainakaan aseidenostoa varten, sitten kun olisivat hyväksyneet oli jo myöhäistä. Varustautuminen oli jo käynnissä sotaa varten, eikä nykyaikaisia aseita ollut ostettavissa. Vanhaa kalustoa kyllä, mutta senkin ostamisessa oltiin myöhässä.
Armeijan johto ei myöskään ollut syytön asian tilaan, eivät osanneet päättää mitä pitää hankkia. Aselajikateus oli vallalla. Mihin saaristoinen Suomi tarvitsi panssarilaivoja? Varsinkaan kun niitä ei uskallettu käyttää avomerellä. Torpedoveneet ja sukellusveneillä rannikkomme olisi voitu hyvin suojata
Cajander oli virkamies ja komromissinä pääministeriksi valittu ja sellaisena myös pysyi. Maan vahvat miehet olivat kyllä muita eturivissä Tanner ja Ryti, kumpikin miehiä jotka eivät hyväksyneet Suomelle velanottoa. Eivätkä ainakaan aseidenostoa varten, sitten kun olisivat hyväksyneet oli jo myöhäistä. Varustautuminen oli jo käynnissä sotaa varten, eikä nykyaikaisia aseita ollut ostettavissa. Vanhaa kalustoa kyllä, mutta senkin ostamisessa oltiin myöhässä.
Armeijan johto ei myöskään ollut syytön asian tilaan, eivät osanneet päättää mitä pitää hankkia. Aselajikateus oli vallalla. Mihin saaristoinen Suomi tarvitsi panssarilaivoja? Varsinkaan kun niitä ei uskallettu käyttää avomerellä. Torpedoveneet ja sukellusveneillä rannikkomme olisi voitu hyvin suojata
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kyllä.Karua totuutta oli,jopa henkilökohtaisia aseita ei ollut määrävahvuutta joukoille,saati
vaatetusta.-Kovaa oli peli Pohjolassa silloin.
Omat kuteet päällä mentiin. Kuteet saivat kyytiä, kun otettiin Lyytiä.
Kyllä se on totta, mutta siinä olet oikeassa, että Cajander ei ollut syynä asiaan, vaikka hän hallituksen pääministerinä luovutti vastentahtoaan nimensä asialle. Itse asiassa C halusi varustaa armeijan hyvin, mutta muut luottivat siihen, ettei sotaa kuitenkaan tule.
Kaikki miehet eivät suinkaan olleet maalaisia. Monella ei kerta kaikkiaan ollut kunnollisia vaatteita. Isäni oli pappismies. Hän kertoi, että kehno varustus ja kovat pakkaset panivat porukan todella palelemaan. Minäkin pidin pitkään isäni siviilikarvahattua, jossa oli kokardin reikä. Oli sentään ollut karvahattu, mutta muuten ohuet vaatteet.
Ei muillakaan virkamiehillä ollut asianmukaisia vaatteita..
Noin kolmannekselle oli sotilasvarusteet. Totuus kyllä on, että maalaisten karvalakit, pompat ja saappaat olivat sen ajan univormuja paremmat maastovarusteet. Vormut olivat lisäksi yleensä liian pienet reserviläisille.
Lumipuku korvasi sitten yhtenäiset vormut.
Aseita oli kyllä riittävästi. Ongelmana oli raskaan aseistuksen puute ja ennen kaikkea tykistön ampumatarvikkeiden vähyys.
Malli Cajanderilla ei ollut juuri merkitystä.
"ja ennen kaikkea tykistön ampumatarvikkeiden vähyys."
Talvisodan 105 päivän aikana ammuttiin n. 500 tykillä sama määrä ammuksia kuin koko Jatkosodan hyökkäysvaiheen n. 6 kk aikana liki 1800 tykillä.
Ammuspula on osittain keksitty legenda. Ammukset hupeni liian moneen väliportaaseen ja rintamilla saattoi olla pulaakin ajoittain. Suomen ammustuotannon volyymi oli n. 5000 laukausta päivässä ja siitä määrästä puolet varastoitiin koska eihän tiedetty koska sota loppuisi. Sodan loputtua ammuksia oli huomattavasti enemmän kuin alussa.
Talvisodan 105 päivänä ei taidettu taistella tosissaan puoltakaan noista päivistä.
Ammuspula taitaa olla osin keksitty legenda.
Kyllä vaan oli ammuspulaakin jos patterin tuli-iskuun käytettiin paikoittain jopa 8
kranaattia! Lisäksi tykistö oli paitsi vanhentunutta myös kaliiberiltaan monenkir-
javaa hyppyheikkiä,joita sai joka laukauksen jälkeen tällätä asemaan edes sinne
vihulaiseen päin.
Kotirintaman väki taisi lähettää "villasukat" perässä Talvisotaan lähtijöille. Varustuksessa oli suuria puutteita. Poliitikot eivät suostuneet vaadittuihin hankintoihin Marskin puheista huolimatta, sillä sodan syttymiseen ei uskottu.
Vilkaiskaapa sotaa edeltäviä hallitusohjelmia, joista käy ilmi puolustusmenoihin varautuminen.
Sen voin sanoa varmasti, että ainakaan mitään Bossin vaatturitehtaan tilauksia sotaväelle siellä ei ole niikuin jossain muualla..
Tai mistä sitä tietää. Ainakin Mannerheim on saattanut tilata talvisodan olosuhteisiin sopivia kangas- ja kuosinäytteitä eri eurooppalaisilta valmistajilta ja mikseipä Bossiltakin jo hyvissä ajoin.
Totta,väärää ihmistä on syytetty.
sai syyt niskoilleen pidettyään elokuussa -39 puheen, jossa ilmoitti ilonsa siitä, ettei vanhentunutta kalustoa ole varastoissa ruostumassa.
Niin sitten vaille asepukuja jääneet reserviläiset ilmoittivat kulkevansa "malli Cajanderissa".
Syyllisiä olivat 30-luvun eduskunnat ja hallitukset. Puolustusmenot olivat kyllä prosenteissa suuret, mutta tarpeisiin nähden mitättömät.
Rahaa myönnettiin sitten, kun oli jo myöhäistä.
Valitettavasti "Malli Cajander" ei ole satua. Aivan lähisukulaiseni kokivat tämän itse käytännössä.
Miten? missä he asuivat ja keitä olivat?
Sukellusveneiden hinnalla olisi saatu 300 hävittäjäkonetta tai 200-250 pommaria, it-aseita n. 200 kanuunaa tai yli 100 panssarivaunua/ 300 piiskaa.
säädettiin 1925 seurauksena torpedovene S2:n tuhoutumisesta. Laki oli kansanliikkeen aikaansaama. Sen perusteella rakennettiin panssarilaivat, sukellusveneet ja torpedoveneitä.
Kohtalokas laki, jonka seurauksena jäi panssarit ostamatta ja Viro menetti itsenäisyytensä pikavauhtia, kun sijoitti sukellusveneisiin.
Ei noin. Se oli kyllä huono juttu. Laki oli kuitenkin suunnilleen täytetty jo 30-luvu alussa. Aikaa varustautumiseen olisi ollut, mutta Mannerheimin vetoomukset vesitettiin.
Viron kohtaloon laki ei vaikuttanut, vaikka Viron miehitys kaatoi yhteistyön Suomenlahdella.
Kyllä se vaikutti, koska suomalaiset olivat suunnitelleet Tallinna-Porkkalavälin sulun ja siinä oli alunperin sekä Wambola, että Lennuki ja nuo uudet sukellusveneet ryhmitettyinä Hangosta Saarenmaalle. Ilman sukellusvenehaihatusta Viro olisi ostanut tykkejä, lentokoneita ja panssareita.
Malli "Niukkanen" olisi kuvaavampi. Olihan Juho Niukkanen pitkäaikainen puolustusministeri ennen Talvisotaa ja sen aikanakin.
otti muistelmissaan kunnian kaikesta, mikä oli aikaansaatu ennen sotia. Kehu on ylitsekäypää jopa Mannerheimiin ja Linkomieheen verrattuna.
Puhutaanko välillä asioista, jotka olivat tärkeitä Suomelle? Koskettaako Rukajärven tie ketään? Voisiko saada valaistusta asiaan. Kuka keksi Molotovin coctailin, kun muuten Putlerin liikkuvaa pyssyä ei saatu aisoihin. Tämä oli ilmeisesti käänteentekevä yllätys vanjalle ko. Asiassa.
oli kehitetty jo Espanjan sodassa. Suomessa sitä paranneltiin.
Suomalainen kemisti kehitti siitä paremman version ja Nenonen hylkäsi aseen muutama kuukausi ennen sotaa. Onneksi Rajamäen tehtaalla oli kapasiteettia valmistaa sodan alettua niitä riittävästi.
Nuo laivastohankinnat osoittavat kenraalien Mannerheim mukaan lukien tekemät virheet aseostoissa. Syy vieritettiin politiikoille yleensä kun mahtimiehiä Tanneria ja Rytiä ei uskallettu syyttää edes jatkosodan jälkeen Cajander oli sopiva syntipukki.
Rukajärven tie on mielestäni paras sotaelokuva mitä olen koskaan katsonut.
Rukajärventie on mielestäni turhin osoite jossa tuhannet suomalaiset tapatettiin. Da!
Mulla on malli-cajander perintönä eli isoisän talvisodassa käyttämä karvahattu. Kokardi riitti olemaan Suomen armeijan sotilas.
Ryti ja Tanner olivat myöskin osasyyllisiä "malli Cajanderiin". Nämä Suomen Pankin rahamiehet piti niin tiukkaa rahapolitiikkaa, ettei ruostuvia aseita olisi edes voitu hankkia vaikka olisi haluttukin!
Risto Ryti oli eräs syypää huonoon varustilanteeseen 1939. Hän vastusti ankarasti rahan haaskaamista aseisiin ja tässä on hänen paljon puhuva kommenttinsa vuodelta 1938:
Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti lausui valtiovarainvaliokunnassa keväällä 1938 näin:
"Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat."
"Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. Lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."
Sellaisia isänmaan ystäviä meillä oli ja Cajanderia aina vain moititaan!
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939
Lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985. Kirjassa on luku Puhe Viipurin Espilässä, s. 441-443 ja liitteenä kirjan lopussa on koko puhe sivuilla 458-462.
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939 pidettiin ennen NL:n ja Saksan solmimaa hyökkäämättömyyssopimusta, joka tuli muuttamaan poliittista asennoitumista ja aikana, jolloin kukaan ei voinut tietää sodan syttyvän 1.9.1939
s. 442:
"Vain harvat kuulivat puheen ja vielä harvemmat ovat lukeneet sen."
A. K. Cajander tarkastelee puheensa aluksi itsenäisen Suomen kahden ensimäisen vuosikymmenen taloudellista kehitystä.
Tässä on sen puheen kaikkein eniten polemiikkia herättänyt kohta:
s. 459:
"Jos meidän olisi ollut pakko alusta alkaen kiihdyttää varustelujamme, olisimme epäilemättä nyt köyhä kansa. Emme ole vieläkään mikään varakas kansa, kaukana siitä, mutta meidän vaurautemme on nyt, pulavuosistakin huolimatta, kokonaan toisenlainen kuin oli v. 1918. Nyt on kansallisvarallisuutemme sellainen, että olemme jaksaneet ja jaksamme sotatarpeitakin hankkia vallan toisella tavalla kuin silloin, sekä voimme huomattavaksi osaksi niitä valmistaa omassa maassamme, mihin silloin ei ollut mahdollisuuksia olemassa. Ja lisäksi, mitä silloin olisimme hankkineet esim. lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä, tankkeja y.m. olisivat nyt jo suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin. Sitäpaitsi mahdollisuutemme kestää pitkäaikainenkin sota, on toinen kuin silloin, koska talouselämämme on, kuten äsken osoitin, voimakkaasti kehittynyt ja paremmin mobilisoitavissakin.
Meillä on syytä eräässä toisessakin suhteessa olla tyytyväisiä siihen, että meille on ollut suotu hengähdysaikaa. V. 1918 me olimme kahtia jakaantunut, rikkinäinen kansa, jonka vastustuskyky vakavaa ulkonaista vaaraa vastaan olisi ollut verrattain rajoitettu. Nyt olemme suurin piirtein eheä kansa, jonka suunnilleen jokainen jäsen tuntee Suomen yhtäläisesti omaksi isänmaakseen ja on yhtäläisesti sitä valmis puolustamaan. Tämän seikan merkitystä ei tosin ole yliarvioitava mutta ei myöskään aliarvioitava. Yksimielinenkään kansa ilman aseita ei pitkälle pysty, mutta hampaisiinkaan aseistettu ei ulkoista painoa kestä, jos siltä puuttuu sisäinen yhteenkuuluvaisuuden tunto."
Cajander kuoli 21.1.1943 ja tuo kuuluisa Espilässä pidetty puhe jäi unholaan, kunnes Cajanderin tytär sen sitten lopulta 1985 julkaisi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/A._K._Cajander