Jumala hyväksyy kaikki ihmiset juuri sellaisina kuin he ovat. Juuri sellaisina kuin Hän on heidät luonut. Kenenkään ei tarvitse yrittää parannella Itseään kun tullaan Jumalan armoistuimen eteen, sillä Jumalalla on pelkkä rakkaus ja armo tarjottavanaan jokaiselle ihmiselle. Ei ole mitään tuomiota yhdellekään ihmiselle. Ei mitään sellaista, jota Jumala ei olisi antanut jo anteeksi. Jumalan armo ja anteeksi anto ja rakkaus ovat täydelliset.
Jeesus Kristus tuli ilmoittamaan meille Isän sydämen, Hänen armonsa ja rakkautensa, jotka peittävät alleen koko maailman synnin paljouden. Hän ei vaatinut syntiseltä mitään. Hänen anteeksiantonsa, rakkautensa ja armonsa eivät olleet kauppatavaraa. Hän julisti syntien anteeksiannon jokaiselle synnin painamalle, ennen kuin he ehtivät sitä Häneltä edes anoa (esim. Joh. 8:3-11), Matt. 9:1-6). Tämä ärsytti omiin ratkaisuihinsa luottavia uskonnollisia ihmisiä silloin ja niin se ärsyttää tänäkin päivänä. He kun ovat itse ansainneet armonsa anomalla, katumuksilla, käden nostoilla, kasteilla tai muulla omalla teolla.
Kovia sanoja Jeesus lausui aina sellaiselle, joka halusi tehdä jotain pelastuakseen (fariseukset, rikas nuorukainen Matt. 19:6-…). Ben Hinnomin laaksossa oli kaatopaikka nimeltä Gehenna, jonne Jeesus osoittaa menemään niitä jotka eivät toisia armahtaneet. Tästä katolinen kirkko ja kaikki kristilliset kirkot ovat muovanneet helvettioppinsa, josta on tullut kaikille omaan uskonratkaisuun luottaville pyhä opinkappale.
Jokainen, joka on tullut tuntemaan Isän rakkauden Kristuksen Jeesuksen kautta, ymmärtää miten sokeaksi voi omalla teolla pelastusta yrittävän mieli tulla. Kristinuskonnon suunnat ovat tulleet tuntemaan isän, joka heittää suurimman osan ihmiskuntaa helvettiin ja kiduttaa sitä iankaikkisesti. He sanovat olevansa valmiit kuolemaan sellaisen uskon puolesta, että suurin osa kituu iankaikkisesti helvetin tulessa. Kuinka pimeä onkin pimeys, kun jo omavanhurskauden valokin on silkkaa pimeyttä. Mitäpä Jeesus sanoikaan niille väärämielisille tuomareille? Kukapa olikaan heidän isänsä? Ei Jumala ainakaan!
Jumalan tahdosta uskon että Jumalan tahto tapahtuu niin maan päällä kuin taivaassakin. Jumala tahtoo että kaikki pelastuvat ja sen mitä Jumala tahtoo Hän myös tekee! Jumalan tahdosta uskon Elävään Jumalaan joka on kaikkien ihmisten pelastaja, varsinkin uskovien.
Jeesus Kristus tuli ilmoittamaan meille Isän sydämen, Hänen armonsa ja rakkautensa, jotka peittävät alleen koko maailman synnin paljouden. Hän ei vaatinut syntiseltä mitään. Hänen anteeksiantonsa, rakkautensa ja armonsa eivät olleet kauppatavaraa. Hän julisti syntien anteeksiannon jokaiselle synnin painamalle, ennen kuin he ehtivät sitä Häneltä edes anoa (esim. Joh. 8:3-11), Matt. 9:1-6). Tämä ärsytti omiin ratkaisuihinsa luottavia uskonnollisia ihmisiä silloin ja niin se ärsyttää tänäkin päivänä. He kun ovat itse ansainneet armonsa anomalla, katumuksilla, käden nostoilla, kasteilla tai muulla omalla teolla.
Kovia sanoja Jeesus lausui aina sellaiselle, joka halusi tehdä jotain pelastuakseen (fariseukset, rikas nuorukainen Matt. 19:6-…). Ben Hinnomin laaksossa oli kaatopaikka nimeltä Gehenna, jonne Jeesus osoittaa menemään niitä jotka eivät toisia armahtaneet. Tästä katolinen kirkko ja kaikki kristilliset kirkot ovat muovanneet helvettioppinsa, josta on tullut kaikille omaan uskonratkaisuun luottaville pyhä opinkappale.
Jokainen, joka on tullut tuntemaan Isän rakkauden Kristuksen Jeesuksen kautta, ymmärtää miten sokeaksi voi omalla teolla pelastusta yrittävän mieli tulla. Kristinuskonnon suunnat ovat tulleet tuntemaan isän, joka heittää suurimman osan ihmiskuntaa helvettiin ja kiduttaa sitä iankaikkisesti. He sanovat olevansa valmiit kuolemaan sellaisen uskon puolesta, että suurin osa kituu iankaikkisesti helvetin tulessa. Kuinka pimeä onkin pimeys, kun jo omavanhurskauden valokin on silkkaa pimeyttä. Mitäpä Jeesus sanoikaan niille väärämielisille tuomareille? Kukapa olikaan heidän isänsä? Ei Jumala ainakaan!
Jumalan tahdosta uskon että Jumalan tahto tapahtuu niin maan päällä kuin taivaassakin. Jumala tahtoo että kaikki pelastuvat ja sen mitä Jumala tahtoo Hän myös tekee! Jumalan tahdosta uskon Elävään Jumalaan joka on kaikkien ihmisten pelastaja, varsinkin uskovien.
Vastaukset 14
Vanhimmat
kanta.
rehellisesti raamattu on siinä vaiheessa vesitetty täysin ku tuo kanta on voimassa.
Nyt vielä vielä voi olla paaduttamatta sydäntään.
Olen jo kantani tuonnut julki, mut vielä tää miksi pappeja palkataan tai tuhansia ja taas tuhansia eri julistajia jos kaikki taivaan valtakunnan asukkaita on.
Eikö tässä vaiheessa hyvä kirjoittaja olis jo aika poistaa esim. ne kulut ja kirkot mitä uskonto pitää sisällään.
Katos ja mieti tarkaan kuinka oppeja ja neuvoja löytyy jos kyseessä olis tää ajallinen aika ja ihmisen hyvinvointi ei siihen tartis raamattua kyllä tänään apu löytyy kirkon ulkopuoleltakin jos näin asiat olis.
Oppi on muualta lähtöisin kun sanasta.
Iankaikkinen elämä on armolahja ja murhaajalla ei ole iankaikkista elämää.
sanan leikkeitä:
Iankaikkinen elämä on ehdollinen ja saatavissa uskon kautta Jeesukseen.
Joh. 3:16. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Joh 3:36. Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä."
Joh 5:24. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
25. Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää.
28. Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä
29. ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.
Joh 6:39. Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.
40. Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."
47. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.
51. Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta."
54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
Joh 10:27. Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
28. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.
29. Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.
30. Minä ja Isä olemme yhtä."
Joh 11:24. Martta sanoi hänelle: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä."
25. Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
26. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"
Joh 17:2. koska sinä olet antanut hänen valtaansa kaiken lihan, että hän antaisi iankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä olet hänelle antanut.
3. Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.
1 Joh 5:11. Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa.
12. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.
13. Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä.
Kuolemattomuus ainoastaan Jumalalla.
1 Tim 6:
15. Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.
16. jolla ainoalla on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä - hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta. Amen.
Gal 5:21. kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.
Ilm 21:1. Uusi taivas ja uusi maa
Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. 2. Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota juhla-asuisena, niin kuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten. 3. Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: "Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, 4. ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen.
Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut."
5. Valtaistuimella istuva lausui: "Uudeksi minä teen kaiken."
Hän sanoi: "Kirjoita nämä sanat muistiin. Ne ovat luotettavat ja todet." 6. Vielä hän sanoi minulle: "Nyt ne ovat käyneet toteen.
Minä olen A ja O, alku ja loppu.
Sille, jolla on jano, minä annan lahjaksi vettä elämän veden lähteestä. 7. Tämä on voittajan palkinto. Minä olen hänen Jumalansa, ja hän on minun poikani.
8. Mutta pelkurit, luopiot ja iljetysten kumartajat, murhamiehet ja irstailijat, noidat, epäjumalien palvelijat ja kaikki valheen orjat saavat tämän palkan: he joutuvat tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle.
Tämä on toinen kuolema."
9. Uusi Jerusalem
Ilm 22:14. Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!
15. Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.
Ilm 21:27. Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.
Joka haluaa kerran perille, nyt on pelastuksen päivä.
17. Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.
Joh 7:37. Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon.
38. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat."
Joh 4:14. mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään."
ku eki astuu laivaa nii kyllä opit kalpenee.
Etkö oo tietone et murhaajaa ei nii kauaa kärvennetä ku valehtelijaa jos se vale on "valkone".
Hieman lisäystä vielä.
Kadotus on olemassa, se on ikuinen, se on tuli joka polttaa tekee tehtävänsä, olomuotona opetusta ikuisesti kiduttavasta Jumalasta ei ole raamatussa, se on vastoin Jumalan luonnetta joka kauhistui lapsia tulessa polttavasta epäjumala Molokin palvelurituaalista.
Jo paratiisissa sieluvihollisen sanat oli, ei ette suinkaan kuole on juuriltaan tämä kuolemattoman sieluopin lähtökohta.
Jumala toi kuoleman esiin ja tämä opetus menee punaisena lankana läpi sanan ilmestyskirjaan asti jossa tulee todella lopussa esiin toinen kuolema.
Mitä sitten? Luodaan on uusitaivas ja uusimaa.
Mitä tapahtui vanhalle?. Se hävitettiin, sitä ei enää muistella, silloin ei tarvitse ajatella, että se rakas tai ystävä joka valitsi toisin, nyt kidutetaan iankaikkisesti.
Kukaan ei enää kyseenalaista Jumalan rakkautta, se on piirretty kaikkien mieleen.
.........
Kerran se on tehty ja siitä pahuus alkoi.
Tämä pahuus on luikertanut kristilliseen oppiinkin filosofian puolelta niin pahoin saastuttaen näköalankin monelta, että kiduttava Saatanallinen kuva halutaan antaa Jumalastakin.
(sielunvihollinen on tätä ajassa=kohtaa tuomionsa),
Jumala, Hän on Tuomari ja Hänellä on valta tappaa sielu joka syntiä tekee. Täällä ajassa tapetaan ihmisiä, joka on sielunvihollisen työtä, mutta Herran omille on lupaus, sitä sielua ja elämää he eivät voi tappaa, joka lupauksen aamussa nousee Kristuksen tullessa hakemaan omansa pois.
Marttyyrit sen tiesivät ja astuivat todistuksen tien loppuun.
Mutta nyt. Nyt on parannuksen paikka ja taivaan ovet on auki. Tien sinne on viitoittanut usko Jeesuksen sovitustyöhön. Jos tämän ohi käy, elää surutonta elämää kutsusta huolimatta, on hirvittävää herätä tuomion aamuun ja todeta jääneensä ulkopuolelle.
Nyt moni itkee hirvittävää surua kuolleen rakkaansa vierellä, tuska on kova, siinä voi nukkua lapsi, rakaspuoliso, vaari tai mummo, elämän loppu ja lopullisen eron käsittäminen tuo sen tuskan paitsi, lohdutus voi olla uskovan nukkumiselle, lupaus perille pääsystä.
............. Iäisyydessä....
Mutta herääminen todellisuuteen, siihen että perille ei päästy, lupaus oli totta, tuo itkun ja hammasten kiristyksen. (Onhan luonnollisenkin ihmisen reaktiot tuskan pahat, jos hukkasi loton täysosuma lapun, tai jätti viemättä sen). Menetys on vielä iäisyyden käsittämättömän mittasuhteen vuoksi mittaamaton. Voi todeta vain, se maallinen elämä, joka mahdollisti uuteen elämään, valui kuin hiekka käsistä sormien läpi.
Minulle sana puhui iankaikkisen elämän armolahjasta niin paljon, että kävin sanaa läpi.
Se, että meillä on käännetty raamatun sanaa, kidutetaan iankaikkisesti jne. kysyin kerran eräältä Ilmestyskirjan kirjoittaneen selityspuolen henkilöltä.
Kyllä nuo raamatunpaikat on puppua, meidän pappi opettaa helvetin tulta ja iankaikkista kidutusta.
Se on oikeaa oppia. Ellei syntejä saarnata anteeksi, niin kadotuksessa on, vieläpä oikea pappikin kuuluu olla.
Kaikki pelastuvat mutta Jeesus passitti kuitenkin joitakin ghennaan (fariseukset, rikas nuorukainen).
Ainut mihin voin yhtyä on se että omilla töillä ei tule autuaaksi eikä pelastusta saavuta. Jeesuksen kutsuessa ratkaisun tehneet eivät pelastu omilla töillä vaan Jumalan heille lahjoittamalla uskolla.
Sen verran tuosta rikkaasta nuorukaisesta että hän ei pyrkinyt pelastumaan omilla töillä vaan Jeesus moitti häntä siitä että hän ei ollut valmis luopumaan kaikesta mitä hänellä oli ja seuraaamaan Häntä. Nuorukainen rakasti liikaa mammonaansa.
nämä vastaukseni kysymykseesi, kun et alempana vastannut.
Kysyit, "netti pastori" seuraavaa:
>>Missä Jumala on sanonut että hänen tuomiojulistuksensa on jotenkin vähemmän Hänen sanaansa kuin lupaukset tai vähemmän arvoiset.
Jes 57:16 Jumala ei pidä vihaa iankaikkisesti niille jot ka taipuvat Hänen tahtoonsa. Jae 15 kertoo että Jumala asuu heidän luonaan joilla on särjetty ja nöyrä henki.
Koko 57 luvun alku kuvaa luopuneita ja jae 13 kertoo heille "kun sinä huudatauttakoon sinua jumaltesi joukko. mutta tuuli vie ne kaiki henkäys ottaa ne pois. Mutta joka minuun turvaa se perii maan ja ottaa omaksensa minun pyhän vuoreni.
Tässäkin luvussa verrataan kahta joukkoa niitä jotka turvaavat Jumalaan ja niitä jotka epäjumaliin. Vrt Ps 5
Hebr 3:17, 18 sinä tulkitset väärin. Oletat ettei se koskenut sielua tai katoamatonta ollenkaan. Raamattu ei erota niitä toisistaan. Pelastus koskee ihmistä kokonaisuudessa samoin kadotus.
Sanotaanhan siinä että he eivät voineet siihen päästä epäuskonsa takia. kuinka ruumis joka on maata voisi olla epäuskossa.
Hebr 6:13 kohtaa tässä yhteydessä en ymmärrä. Jumala oli luvannut Aabrahamille paljon perillisiä ja vannoi näin tapahtuvan.
Gal 3:17 ja koko 3 lukukin käsittelee lain ja armon suhdetta. Pelastus tulee armosta uskon kautta. Samalailla kun Aabraham joka uskoi Jumalaa ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi. Siis usko. Jae 22 Mutta raamattu on sulkenut kaikki synninalle että se mikä luvattu oli annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen NIILLE JOTKA USKOVAT.
HES 20:25 ei tarkoita että ne olisivat laadullisesti huonoja vaan siksi että Israelilaiset eivät niitä kyenneet noudattamaan.
Jakeen loppuosahan sanoo...ja oikeuksia joista he eivät voineet elää. Verrataampas tätä Paavalin kertomaan room 7:10 ... niin kävi minulle ilmi että käskysana joka oli oleva minulle elämäksi olikin kuolemaksi jae 12 niin laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä vanhurskas ja pyhä.
Hoos 6:5 kertoo sen että nämä lyönnit ja iskut joita profeetat ovat heille antaneet ovat isän kuritusta lapsille jotta he palaisivat takaisin isän luokse. Sillä jokaista jota Jumala rakastaa hän kurittaa. Kaikki tapahtuu meidän parhaaksemme.
Nämä kohdat puhuvat paljon juuri Jumalan kurittavasta rakkaudesta jonka tarkoituksena on saattaaa eksynyt ihminen jälleen Jumalansa yhteyteen.
Noita mainitsemiasi asioita en niistä löytänyt.
Jumala ei pidä loputonta vihaa kenellekään, koska: "Herra on hyvä kaikille, hän armahtaa kaikkia luotujansa", (Ps.145:9), Sinulla on yksi hirvittävän paha ongelma, "netti pastori", kun sinä et usko Paavalin tavoin kaikkea, mikä on kirjoitettu laissa ja profeetoissa! (Ap.t.24:14).
Jes.28:22, kertoo "kaikkea maata" kohtaavasta hävitys- ja tuomiopäätöksestä. Siinä Jesajan kautta Herra ilmaisee selvästi, että vain mieletön pui ja pieksää yhtään sen enempää, mitä on tarpeellista jyvien erottelemiseksi akanoista. Kun määrätty työvaihe on tehty, se loppuu siihen paikkaan ja hyödyllinnen vilja korjataan talteen, ja hyödytön olki ja akanat poltetaan.
2 Kor.5:1-4, "Sillä me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, on meillä asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty." Kun apostolit puhuivat ja kirjoittivat "minä" tai "me", he eivät tarkoittaneet tätä maallista majaansa, vaan sisäistä, Jumalasta syntynyttä minää, esim. 2 Pt.1:13,14.
Piintyneimmässäkin fariseuksessa on se "liha ja veri (joka) ei voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta", (1.Kor.15:50). Ei ylhäältä vedestä ja Hengestä syntyminen muuta kenenkään lihaa yhtään pyhemmäksi. "Mikä lihasta on syntynyt, on lihaa, ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki."
Kun Paavali seuraavassa jakeessa jatkaa salaisuuden kertomista: "emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme", tarkoittaa hän tällä sitä, että sisäinen minuus muuttuu Kristuksen kaltaiseksi, hengelliseksi ruumiiksi, (1.Kor.15:44) ja maallinen "majamme" muuttuu maaksi.
Kirjoitit mm.
>>Hebr 3:17, 18 sinä tulkitset väärin. Oletat ettei se koskenut sielua tai katoamatonta ollenkaan. Raamattu ei erota niitä toisistaan.
On taivas ja kadotus. Taivaaseen pääsee uskosta Jeesukseen. Raamatussa sanotan asia ihan selvästi.
Miksi muuten kannattaa tehdä evankeliumin työtä jos kerran kaikki pelastuu?
Evankeliumia julistetaan, jotta syntyisi uskon kuuliaisuus Kristukseen Jeesukseen.
Sitä julistetaan, jotta ihmiset tulisivat tuntemaan että he ovat pelastetut Kristuksen tähden.
Minä vastasin noihin sinun kysymyksiisi! Sinä et ole Juhani vastannut edelleenkään yhteenkään minun kysymykseeni ja vielä ilkeät täällä kadotusta puolustaa. Kuinka eroatkaan Jeesuksesta, joka oli valmis kuolemaan kaikkien ihmisten pelastumisen puolesta.
Vastaappa tähän.
Olen tullut pelastetuksi....
a) omalla ratkaisulla, omasta tahdosta
b) Jumalan ratkaisulla, Jumalan tahdosta
Tämä on hyvä testi, jolla voit tarkastaa oletko omavanhurskas vai tunnetko Kristuksen vanhurskauden.
Ja vaikka luulisit pelastuvasi omalla ratkaisulla, niin me tiedämme Kristuksessa että sinä pelastut Jumalan ratkaisulla. Niin kuin kaikki ihmiset kaikkina aikoina.
taivaan ja kadotuksen olemassaolon myönnän, mutta kadotuksen iankaikkisuutta ei Raamattu myönnä loputtomaksi, sitä ei voi verrata Jumalan iankaikkisuuteen, sillä loputon iankaikkisuus on vain yhdellä ainoalla, herrojen Herralla ja kuninkaiden kuninkaalla, meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen Isällä, ainoalla Jumalalla.
(1.Tim.1:17, 6:16).
Kaikki lihan silmille näkyvä luonnollisin käsin kosketeltava on katoavaa kadotusta, jonka "Elämä on nielevä sen, mikä on vajavaista."
Sinä et ole löytänyt koska et halua löytää. Kohtiahan on loputtomasti aina viimeiseen raamatun kirjaan saakka.
Tuo sinun negaatio-oppisi vain ei sinun salli asiaa nähdä.
Joka tapauksessa olen tästä aiheesta jo kanssasi keskustellut ihan riittävästi joten annan asian olla.
Toki voimme palata siihen joskus myöhemminkin
Siunausta
suuren kunnian, kun nimeät negaatio-opin minulle, etkä Jumalalle, kun kirjoitit:
>>Tuo sinun negaatio-oppisi vain ei sinun salli asiaa nähdä.