Tablighi on Intiassa Delhin seudulla 1920-luvun lopulla virinnyt liike. Se korostaa, että jokaisen muslimin velvollisuus on lähteä liikkeelle kutsumaan ihmisiä uskoon. Liike saavutti nopeasti jalansijaa ympäri arabimaailmaa, Turkkia ja Afrikkaa. Erityisesti länsimaat olivat 60-luvulta lähtien aktiivisen lähetystoiminnan kohteina sitä mukaa, kun muslimisiirtolaisten määrä USA:ssa ja Länsi-Euroopassa kasvoi. Liikkeen kannatusta arvioitaessa on syytä puhua yli 20 miljoonasta.
Liikkeen jäsenen tulee todistaa omasta henkilökohtaisesta uskostaan ja kuinka usko on muuttanut hänen elämänsä. Uskovat puhuvat uskoontulostaan ja kääntymyksestään sekä sitä seuranneesta uudesta elämän mielekkyydestä. Lopuksi he esittävät kutsun tulla heidän moskeijaansa kokouksiin, kehotuksen luopua epäuskosta ja antautua yhteen Jumalaan uskovaksi. Koraani merkitsee heille Jumalan sanaa aidossa ja lopullisessa muodossa, jota he tulkitsevat valikoidusti ja kirjaimellisesti niin kuin fundamentalistikristitytkin Raamattuaan. Tablighi moskeijat on islamilaisen maailman merkittävin ja nopeimmin leviävä fundamentalistinen uudistusliike. Sen edustama henkilökohtainen ”ratkaisuislam” on moderni konsepti, joka vetoaa vieraantuneisiin ja juurettomiin ihmisiin vastaavan kristillisen liikkeen tapaan. Sana Tabligh tarkoittaa sanoman välittämistä, kommunikointia tai julistusta, sillä usko tulee kuulemisesta. Nimi kertoo oleellisimman liikkeestä: On kysymys islamin ilosanoman levittämisestä.
Tablighi - liikkeen uskontulkinta on fundamentalistinen. Liike korostaa ankaran puritaanista elämäntapaa ja islamin peruspilarien sekä sunnan huolellista noudattamista. Kyseessä on henkilökohtaista hurskautta ja kokonaisvaltaista sitoutumista vaativa liike. Voidaan perustellusti puhua sunnalaisesta herätysliikkeestä, joka edellyttää henkilökohtaista uskonratkaisua ja uskostaan todistamista. Liike muistuttaa herätysliikettä siinäkin mielessä, että vuosijuhlat kokoavat valtavat määrät uskovia kuulemaan julistusta, rukoilemaan ja jakamaan todistuksia pienryhmissä. Sitoutuminen liikkeeseen merkitsee suostumista lähetystiimeihin ja se edellyttää myös taloudellista uhraamista.
Julistus on herätyssaarnaa, jossa kehotetaan parannukseen, uskonhurskauteen ja islamin peruspilareiden tarkkaan noudattamiseen. Toinen tunnusomainen piirre on voimakas eskatologinen paatos: Helvetin kauhut ja pelastuksen (paratiisin) ihanuus toimivat tiukkaan uskonelämään tähtäävän kehotuspuheen motivoijina. Kolmas piirre on tämän lähetysliikkeen aggressiivisuus ja poleemisuus suhteessa muihin uskontoihin ja toisin ajattelijoihin. Kun vertaa Tablighi-liikettä kristillisiin herätysliikkeisiin (esimerkiksi viidesläisyyteen), huomataan että usko Jumalaan ja Allahiin (arabiaksi Jumala) näyttävät merkitsevän käytännössä samoja asioita mikäli ei anna sanamagian häiritä itseään. Ratkaisu-kristillisyydessä ja ratkaisuislamissa psyykkinen ja psykologinen todellisuus ovat samanlaisia.
Liikkeen jäsenen tulee todistaa omasta henkilökohtaisesta uskostaan ja kuinka usko on muuttanut hänen elämänsä. Uskovat puhuvat uskoontulostaan ja kääntymyksestään sekä sitä seuranneesta uudesta elämän mielekkyydestä. Lopuksi he esittävät kutsun tulla heidän moskeijaansa kokouksiin, kehotuksen luopua epäuskosta ja antautua yhteen Jumalaan uskovaksi. Koraani merkitsee heille Jumalan sanaa aidossa ja lopullisessa muodossa, jota he tulkitsevat valikoidusti ja kirjaimellisesti niin kuin fundamentalistikristitytkin Raamattuaan. Tablighi moskeijat on islamilaisen maailman merkittävin ja nopeimmin leviävä fundamentalistinen uudistusliike. Sen edustama henkilökohtainen ”ratkaisuislam” on moderni konsepti, joka vetoaa vieraantuneisiin ja juurettomiin ihmisiin vastaavan kristillisen liikkeen tapaan. Sana Tabligh tarkoittaa sanoman välittämistä, kommunikointia tai julistusta, sillä usko tulee kuulemisesta. Nimi kertoo oleellisimman liikkeestä: On kysymys islamin ilosanoman levittämisestä.
Tablighi - liikkeen uskontulkinta on fundamentalistinen. Liike korostaa ankaran puritaanista elämäntapaa ja islamin peruspilarien sekä sunnan huolellista noudattamista. Kyseessä on henkilökohtaista hurskautta ja kokonaisvaltaista sitoutumista vaativa liike. Voidaan perustellusti puhua sunnalaisesta herätysliikkeestä, joka edellyttää henkilökohtaista uskonratkaisua ja uskostaan todistamista. Liike muistuttaa herätysliikettä siinäkin mielessä, että vuosijuhlat kokoavat valtavat määrät uskovia kuulemaan julistusta, rukoilemaan ja jakamaan todistuksia pienryhmissä. Sitoutuminen liikkeeseen merkitsee suostumista lähetystiimeihin ja se edellyttää myös taloudellista uhraamista.
Julistus on herätyssaarnaa, jossa kehotetaan parannukseen, uskonhurskauteen ja islamin peruspilareiden tarkkaan noudattamiseen. Toinen tunnusomainen piirre on voimakas eskatologinen paatos: Helvetin kauhut ja pelastuksen (paratiisin) ihanuus toimivat tiukkaan uskonelämään tähtäävän kehotuspuheen motivoijina. Kolmas piirre on tämän lähetysliikkeen aggressiivisuus ja poleemisuus suhteessa muihin uskontoihin ja toisin ajattelijoihin. Kun vertaa Tablighi-liikettä kristillisiin herätysliikkeisiin (esimerkiksi viidesläisyyteen), huomataan että usko Jumalaan ja Allahiin (arabiaksi Jumala) näyttävät merkitsevän käytännössä samoja asioita mikäli ei anna sanamagian häiritä itseään. Ratkaisu-kristillisyydessä ja ratkaisuislamissa psyykkinen ja psykologinen todellisuus ovat samanlaisia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eli kohta sata vuotta tuo islam on tehnyt tuloaan. Itse en ollut moisesta edes kuullut eli kohtalaisen hissukseen ovat aatettaan levittäneet.
Taitaa olla aivan sama mitä uskonnollista aatetta yrittää levittää, mikko ainasojan ristinkantoa, viidesläsyyttä vai islamia, niin lopputulos on sama eli sivistyneessä maassa ne aatteen levittäjätkin usein maallistuu eikä etenkään nuoria kiinnosta elämä jossa kaikki kiva on syntiä.