Vai pitääkö uskovaisen olla "suvaitsevainen" ja suvaita myös kaikenlainen vääryys ja laittomuus seurakunnassa, jotta ei loukkaisi sisarien ja veljien herkkiä tunteita?
Matt.23
1 Silloin Jeesus puhui kansalle ja opetuslapsilleen
2 sanoen: "Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset.
3 Sentähden, kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää ja pitäkää; mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä HE SANOVAT, MUTTA EIVÄT TEE.
Miten Jeesus suhtautui kirjanoppineisiin ja fariseuksiin? Varoiko hän loukkaamasta heidän herkkiä tuntojaan?
Matt.23
15 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut…
16 Voi teitä, te sokeat taluttajat…
33 Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin (=gehennan) tuomiota pakoon?
34 Sentähden, katso, minä lähetän teidän tykönne profeettoja ja viisaita ja kirjanoppineita. Muutamat heistä te tapatte ja ristiinnaulitsette, ja toisia heistä te ruoskitte synagoogissanne ja vainoatte kaupungista kaupunkiin;
35 että teidän päällenne tulisi >kaikki se vanhurskas veri, joka maan päällä on vuodatettu< vanhurskaan Aabelin verestä Sakariaan, Barakiaan pojan, vereen asti, jonka te tapoitte temppelin ja alttarin välillä.
Miten Jeesus suhtautui Pietariin?
Mark. 8:33
Mutta hän kääntyi, katsoi opetuslapsiinsa ja nuhteli Pietaria sanoen: "Mene pois minun edestäni, saatana, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten".
Miten Paavali neuvoi Timoteusta?
1. Tim. 5:20
Syntiä tekeviä nuhtele kaikkien kuullen, että muutkin pelkäisivät.
Toimiko Paavali omien neuvojensa mukaan, vai käyttäytyikö hän niin kuin ulkokullatut kirjanoppineet ja fariseukset, jotka vain sanovat, mutta eivät tee?
Gal. 2:11
Mutta kun Keefas tuli Antiokiaan, vastustin minä häntä vasten kasvoja, koska hän oli herättänyt suurta paheksumista.
Tuleeko seurakunnan suvaita kaikenlainen "luste" eli julkisynnin tekijät joukossaan?
Matt.13
36 Sitten hän laski luotaan kansanjoukot ja meni asuntoonsa. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Selitä meille vertaus pellon lusteesta".
37 Niin hän vastasi ja sanoi: "Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.
38 PELTO ON MAAILMA; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset.
39 Vihamies, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu, ja leikkuumiehet ovat enkelit.
40 Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa.
41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta.
Vertauksessa pelto on maailma eli Jeesus puhui siis >maailmassa< esiintyvästä lusteesta ja sanoi, ettei opetuslasten pitäisi yrittää koota sitä pois, etteivät he samalla nyhtäisi myös nisua.
Miten on sitten seurakunnan laita...pitäisikö "suvaita" kaikkia pahennusta ja laittomuutta tekeviä, ja antaa lusteen kasvaa maailman loppuun saakka?
1.Kor.5
9 Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa;
10 en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta.
11 Vaan minä kirjoitin teille, että >jos joku, jota kutsutaan veljeksi<, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.
12 Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella?
13 Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha."
Onko Raamatun opetuksessa siis jotain epäselvyyttä?
Matt.23
1 Silloin Jeesus puhui kansalle ja opetuslapsilleen
2 sanoen: "Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset.
3 Sentähden, kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää ja pitäkää; mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä HE SANOVAT, MUTTA EIVÄT TEE.
Miten Jeesus suhtautui kirjanoppineisiin ja fariseuksiin? Varoiko hän loukkaamasta heidän herkkiä tuntojaan?
Matt.23
15 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut…
16 Voi teitä, te sokeat taluttajat…
33 Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin (=gehennan) tuomiota pakoon?
34 Sentähden, katso, minä lähetän teidän tykönne profeettoja ja viisaita ja kirjanoppineita. Muutamat heistä te tapatte ja ristiinnaulitsette, ja toisia heistä te ruoskitte synagoogissanne ja vainoatte kaupungista kaupunkiin;
35 että teidän päällenne tulisi >kaikki se vanhurskas veri, joka maan päällä on vuodatettu< vanhurskaan Aabelin verestä Sakariaan, Barakiaan pojan, vereen asti, jonka te tapoitte temppelin ja alttarin välillä.
Miten Jeesus suhtautui Pietariin?
Mark. 8:33
Mutta hän kääntyi, katsoi opetuslapsiinsa ja nuhteli Pietaria sanoen: "Mene pois minun edestäni, saatana, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten".
Miten Paavali neuvoi Timoteusta?
1. Tim. 5:20
Syntiä tekeviä nuhtele kaikkien kuullen, että muutkin pelkäisivät.
Toimiko Paavali omien neuvojensa mukaan, vai käyttäytyikö hän niin kuin ulkokullatut kirjanoppineet ja fariseukset, jotka vain sanovat, mutta eivät tee?
Gal. 2:11
Mutta kun Keefas tuli Antiokiaan, vastustin minä häntä vasten kasvoja, koska hän oli herättänyt suurta paheksumista.
Tuleeko seurakunnan suvaita kaikenlainen "luste" eli julkisynnin tekijät joukossaan?
Matt.13
36 Sitten hän laski luotaan kansanjoukot ja meni asuntoonsa. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Selitä meille vertaus pellon lusteesta".
37 Niin hän vastasi ja sanoi: "Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.
38 PELTO ON MAAILMA; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset.
39 Vihamies, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu, ja leikkuumiehet ovat enkelit.
40 Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa.
41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta.
Vertauksessa pelto on maailma eli Jeesus puhui siis >maailmassa< esiintyvästä lusteesta ja sanoi, ettei opetuslasten pitäisi yrittää koota sitä pois, etteivät he samalla nyhtäisi myös nisua.
Miten on sitten seurakunnan laita...pitäisikö "suvaita" kaikkia pahennusta ja laittomuutta tekeviä, ja antaa lusteen kasvaa maailman loppuun saakka?
1.Kor.5
9 Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa;
10 en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta.
11 Vaan minä kirjoitin teille, että >jos joku, jota kutsutaan veljeksi<, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.
12 Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella?
13 Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha."
Onko Raamatun opetuksessa siis jotain epäselvyyttä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei ole epäselvää, että yrität taas kerran mustamaalata muita ihmisiä.
Onko aivan liikaa pyydetty, että yrittäisit hieman perustella sanojasi.
Kaikki nuo esimerkkini olivat Raamatusta...ne kertoivat siitä, mitä Jeesus opetti ja miten hän käyttäytyi ulkokultaisuuden suhteen...ne kertovat siitä, miten Paavali opetti ja myös siitä, että hän myös itse noudatti omaa neuvoaan.
Kun vedotaan tuohon Jeesuksen vertaukseen nisusta ja lusteesta, että sen perusteella pitäisi mukamas hyväksyä kaikenlainen "luste" seurakunnassa maailman loppuun saakka, niin ei huomata, että Jeesus puhui vertauksessaan maailman ihmisistä, ei seurakunnasta. Mutta tämä on kätevää jättää huomaamatta ja kehottaa sitten vain "katsomaan Jeesukseen", jos seurakunnassa esiintyy kaikenlaista laittomuutta, ulkokultaisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta. Raamattu ei tällaista opeta.
Yst. kerettiläinen
Hei_
Täällä joku näki jatkuvasti kyykäärmeitten sikiöitä, ja lähetti foorumiin koko ajan pelkkiä kyykäärmeitä. Näki itsensä niin loistavana varmaankin, ja halusi rinnastaa kaikki adventtiliikkeessä olevan tuohon kyykäärme-metodiin.
Minusta ensin pitää tietää missä raja kulkee suvaitsevaisuuteen nähden.
Tietenkin jos ryhdytään ihmisiä ristiin naulitsemaan, niin kuin tekstin esimerkissä jokainen tervejärkinen kavahtaa ja ottaa muutaman taka-askeleen.
"11 Vaan minä kirjoitin teille, että >jos joku, jota kutsutaan veljeksi<, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa."
- Ihmisellä on taipumusta siirtää syyllisyyttä eli omia vikojaan on kovin vaikeata nähdä, ja syyllinen on sitten aina joku toinen.
Mitä esimerkkijakeissa pilkataan, jos haluat rinnastaa sen johonkin olemassa olevaiseen tilanteeseen? -Sinun ylpeyttäsikö pilkataan, vaiko Jumalan sanako kokee pilkantekoa ?
On yleensäkin niin että vain ylpeä ihminen loukkaantuu, ja ylpeitä ihmisiä totuus aina loukkaa.
Sinuin herkät tuteesiko on mittapuu missä kulkee raja mitä seurakunnassa voi suvaita?
Ihmisellä on taipumusta laittaa itsensä mittapuuksi kaikessa, jopa vaatimuksissa toiseen ihmiseen nähden mikä on sopivaa. Kaikki mitä poikkeaa omasta mallista ja omasta arvosta on sitten jotenkin originellia ja loukkaa Sinun jaloja herkkiä tunteitasi ? Niinkö on ?
Vai onko todellisesta synninteosta kyse, eli rikkooko joku Jumalan 10-käskyn moraalilakia tietoisesti ja tahallisesti jatkuvasti?
Onko seurakunta tehnyt oman velvollisuutensa ? Seurakunnan velvollisuus on ensin puhutella rakkaudessa moneen kertaan jos havaitsee jonkun olevan vikasteillä? Annatko rakkaan veljen tai siskon marssia rauhassa kohti helvetin liekkejä ja paukuttelet tyytyvääisenä henkseleitäsi erinomaisen lankeemuksen vuoksi ? Herkkiä tunteitasiko loukkaa? Kilpailuksikin monet kokevat sitä baanaa millä uskovainen kulkee ja omat puutteet aina loukkaa kun niitä toteaa.
Jokainen haluaisi olla niin erinomainen. 1 Tess 5:14, Ef 5:11, 3 Moos 19:17-18, Matt 18:15, Luuk 17:3, 19:39, 2 Tim 4:2, Tiit 1:11-13, San 28:23,
Vanhurskaalla ja jumalattomalla on aina vissi ero kuitenkin, San 24:16, ja nuotassa on monenlaisia kaloja ja kahta lajia viljaa ajan loppuun saakka, Matt 13.
Jumala ja saatana puhuttelevat kumpikin; Hebr 12:5-10 Ilm 3:17-20, Job 5:17, Jer 31:18, Jes 26:16, San 3:11.
Jeesus söi ja joi juoppojenkin kanssa, mutta raja kulkee siinä että osallistui syntisten seuraan vain jos näki evankleiumille siitä olevan hyötyä rakkaudessa. Rakkautta ei ole suunnitella eri reittejä työmatkaansa varten ettei syntinen tulisi vastaan, taikka vaihtaa maitokauppaa ettei kohtaisi syntistä kauppareissulla; Tämä ei ole metodi, vaan syntistä tulee karttaa sellaisessa merkityksessä; -raja kulkee siinä että ei ryhdy viihtymään seurassa samassa synnissä. Synti on tarttuva tauti, ja siksi syntiä on syytä kiertää. Ei paukutella riemuisaan henkseleitä ja haukkua syntinen joka paikkaan ja kiertää syntistä eri teitä; -Rakkautta ei kieltää saa koskaan, vaan karttaa syntiä synnin tarttuvuuden vuoksi. Tässä on se metodi mitä Jeesus noudatti ja kehotti noudattamaan. Pyhittynyt ihminen tavallisesti kavahtaa syntiä eikä ryhdy viihtymäänkään synnissä. Mutta rakkaudettomuus ei koskaan voita evankeliumin puolelle ketään.
Raamatun tekstit alkuseurakunnan ajoista on hiukan toisenlaisen tapahtumakulttuurin aikana, kun ihmiset elivät kiinteästi yhdessä seurakuntayhteydessä. Tänään viileät Ilm 3:14-20 seurakuntayhdistykset kokoontuvat ja hajaantuvat kerran viikossa ja ihmisiä jää vailla ihmissuhteita. Ihminen ei pitkään sitoudu jos ei rakkauden sijasta kokee jäätävää viileyttä, ja kateutta, on mahdotonta sitoutua. Palvelu-hallintokulttuuri oli erilainen siihen aikaan, ja nykyisin on helpompaa kuin roomalaisten aikana, mutta mukavuuden kasvaessa ja vaikeuksien puuttuessa ei sitoutuminen ryhmään ole niin voimakasta emotionaalisesti.
Seurakuntien hallintokulttuuri on 1920 luvun metodeissa, ja siksi hankala niille jotka ovat koulutettuja ja yhteistyökykyisiä ja -taitoisia. Harmaat hapset jotka nousevat "johtajiksi" voivat olla oman edun tavoittelijoita ja itsensä viihdyttäjiä kun pitäisi olla uhrautuvaa palvelua. Patalaiskuus ja välinpitämättömyys evankeliumin työn metodissa Matt 28:18-20 ei anna oikeutusta kenellekään minkäänlaiseen "johtajan" asemaan.
Itsensä viihdyttämisen ja oman kunnian pyytämisen metodi ei kasvata luottamusta eikä rakkautta. Rakkaus on Jumalan metodi kaikessa 1 Joh 4:8, ja rakkaus viilenee monenlaisten syiden vallitessa. Ihmiset sitoutuvat paremmin jos heillä on ihmissuhteet kunnossa.
- Kukaan ei tilaa hengellistä seurakuntaa jossa jää yksin eikä kukaan halua koskaan pitää yhteyttä, ei ainokaistakaan ystävää ole, ja jossa jokainen pyrkii johtajaksi, ja syyttäjäksi toiselle, jossa kokee jäätävää viileyttä ja välinpitämättömyyttä.
Siunausta
Jari Laurila
keskustelija
>>>Minusta ensin pitää tietää missä raja kulkee suvaitsevaisuuteen nähden.<<<
>>>- Ihmisellä on taipumusta siirtää syyllisyyttä eli omia vikojaan on kovin vaikeata nähdä, ja syyllinen on sitten aina joku toinen.
Mitä esimerkkijakeissa pilkataan, jos haluat rinnastaa sen johonkin olemassa olevaiseen tilanteeseen? -Sinun ylpeyttäsikö pilkataan, vaiko Jumalan sanako kokee pilkantekoa ?
On yleensäkin niin että vain ylpeä ihminen loukkaantuu, ja ylpeitä ihmisiä totuus aina loukkaa.
Sinuin herkät tuteesiko on mittapuu missä kulkee raja mitä seurakunnassa voi suvaita?<<<
No mutta, mutta...kuka tässä oikein on loukkaantunut...se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa…
Ei minua totuus loukkaa ainakaan tässä suhteessa. Minua loukkaa, tai oikeastaan paremminkin suututtaa se, että Jumalan Sanaa vääristellään. Ja sitten vielä hurskaasti väitetään, että "pidetään kaikki käskyt". Ei minun ylpeyttäni siinä loukata, vaan juurikin Jumalan Sanaa siinä pilkataan. Mutta tätähän eivät voi käsittää sellaiset ihmiset, jotka kuvittelevat pitävänsä kaikki käskyt...eli omat tulkintansa näistä käskyistä...aivan kuten fariseukset, joilla heilläkin oli omat tulkintansa käskyjen pitämisestä...Rima oli asetettu niin alas, että he kuvittelivat voivansa pitää kaikki käskyt ja samalla taakka oli tehty niin raskaaksi, ettei sitä kukaan jaksanut kantaa...eivät he itsekään...
Eli raja kulkee juurikin siinä, että suvaitaan ihmisiä, mutta ei syntiä. Ja tämä juuri on myöskin ihmisen rakastamista...ei se, että sallitaan kaikenlaisten vääryyksien tekeminen, eikä puututa niihin, jotta ei loukattaisi toisia. Lapsikin, jolle ei aseteta mitään rajoja, tuntee olonsa turvattomaksi ja hänestä kasvaa aikuinen, joka ei myöskään osaa asettaa itselleen rajoja, mutta törmää niihin kuitenkin yhteiskunnassa ja sitten tulee vaikeuksia. Minäkin olen ollut juuri sellainen ihminen. Siksi tajuan, että niitä rajoja tarvitaan, koska muuten seurakunnastakin tulee vertauksen maailma, jossa kasvaa kaikenlaista lustetta aivan vapaasti.
Tässä lisää esimerkkejä Jeesuksen suvaitsevaisuudesta. Jos tämäkin Raamatun paikka sinua loukkaa, niin mistähän mahtaa johtua? Minua se ei loukkaa yhtään, kuten ei myöskään muut Raamatun esimerkit siitä, missä raja kulkee ja millaista suvaitsevaisuuden pitäisi olla.
Matt.15
7 Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen:
8 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana,
9 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä'."
10 Ja hän kutsui kansan tykönsä ja sanoi heille: "Kuulkaa ja ymmärtäkää.
11 Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suusta sisään; vaan mikä suusta käy ulos, se saastuttaa ihmisen."
12 Silloin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat kuullessaan tuon puheen?"
13 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.
14 Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat."
Siunausta
kerettiläinen
keskustelija
>>>Ihmisellä on taipumusta laittaa itsensä mittapuuksi kaikessa, jopa vaatimuksissa toiseen ihmiseen nähden mikä on sopivaa. Kaikki mitä poikkeaa omasta mallista ja omasta arvosta on sitten jotenkin originellia ja loukkaa Sinun jaloja herkkiä tunteitasi ? Niinkö on ? <<<
Ellet ole sattunut vielä huomaamaan, niin minä en ole näitä "mittapuita" asettanut. Ne löytyvät siitä Jumalan Sanasta, johon sinäkin väität uskovasi. Vai oletko sinäkin niitä, jotka vain "sanovat, mutta eivät tee"...
>>>Vai onko todellisesta synninteosta kyse, eli rikkooko joku Jumalan 10-käskyn moraalilakia tietoisesti ja tahallisesti jatkuvasti?<<<
Ei ehkä tietoisesti eikä tahallisesti, mutta kun kukaan ei puutu asiaan, niin muututaan helposti "yhden käskyn kansaksi", joka kuitenkin kuvittelee omavanhurskaudessaan "pitävänsä kaikki käskyt".
>>>Onko seurakunta tehnyt oman velvollisuutensa ? Seurakunnan velvollisuus on ensin puhutella rakkaudessa moneen kertaan jos havaitsee jonkun olevan vikasteillä? Annatko rakkaan veljen tai siskon marssia rauhassa kohti helvetin liekkejä... ? <<<
No tätähän voit miettiä... Minusta se kyllä näyttää toimivan juurikin noin adventtiseurakunnassa, kuten myös muissakin seurakunnissa...
>>>Jeesus söi ja joi juoppojenkin kanssa, mutta raja kulkee siinä että osallistui syntisten seuraan vain jos näki evankleiumille siitä olevan hyötyä rakkaudessa. Rakkautta ei ole suunnitella eri reittejä työmatkaansa varten ettei syntinen tulisi vastaan, taikka vaihtaa maitokauppaa ettei kohtaisi syntistä kauppareissulla; Tämä ei ole metodi, vaan syntistä tulee karttaa sellaisessa merkityksessä; -raja kulkee siinä että ei ryhdy viihtymään seurassa samassa synnissä. Synti on tarttuva tauti, ja siksi syntiä on syytä kiertää. Ei paukutella riemuisaan henkseleitä ja haukkua syntinen joka paikkaan ja kiertää syntistä eri teitä; -Rakkautta ei kieltää saa koskaan, vaan karttaa syntiä synnin tarttuvuuden vuoksi. Tässä on se metodi mitä Jeesus noudatti ja kehotti noudattamaan. Pyhittynyt ihminen tavallisesti kavahtaa syntiä eikä ryhdy viihtymäänkään synnissä. Mutta rakkaudettomuus ei koskaan voita evankeliumin puolelle ketään.<<<
No näin minäkin uskon ja näin Raamattukin opettaa, mutta tästähän ei ole kyse, vaan seurakunnasta. Siellä paremminkin niitä juoppoja kartetaan. Sain minä kerran kehoituksen mennä kapakkaankin ja siinä oli aivan selvä Jumalan johdatus, mutta en siitä ala nyt sen tarkemmin kertomaan.
Minä olen koko ikäni ollut juoppojen kanssa tekemisissä ja olen ollut sellainen itsekin, joten en heitä ala tuomitsemaan. Juoppojen ongelma on juurikin nimenomaan se "rajattomuus", kun ei ole niitä rajoja asetettu, eikä sitten ole oppinut itsekään itselleen rajoja asettelemaan...tai sitten on asetettu niin ankarat ja mielivaltaiset rajat, että psyyke on siitä hajonnut ja ihminen pistää kaiken ranttaliksi...
Yst. kerettiläinen
>>>Raamatun tekstit alkuseurakunnan ajoista on hiukan toisenlaisen tapahtumakulttuurin aikana, kun ihmiset elivät kiinteästi yhdessä seurakuntayhteydessä. Tänään viileät Ilm 3:14-20 seurakuntayhdistykset kokoontuvat ja hajaantuvat kerran viikossa ja ihmisiä jää vailla ihmissuhteita. Ihminen ei pitkään sitoudu jos ei rakkauden sijasta kokee jäätävää viileyttä, ja kateutta, on mahdotonta sitoutua. Palvelu-hallintokulttuuri oli erilainen siihen aikaan, ja nykyisin on helpompaa kuin roomalaisten aikana, mutta mukavuuden kasvaessa ja vaikeuksien puuttuessa ei sitoutuminen ryhmään ole niin voimakasta emotionaalisesti.
Patalaiskuus ja välinpitämättömyys evankeliumin työn metodissa Matt 28:18-20 ei anna oikeutusta kenellekään minkäänlaiseen "johtajan" asemaan.
Itsensä viihdyttämisen ja oman kunnian pyytämisen metodi ei kasvata luottamusta eikä rakkautta. Rakkaus on Jumalan metodi kaikessa 1 Joh 4:8, ja rakkaus viilenee monenlaisten syiden vallitessa. Ihmiset sitoutuvat paremmin jos heillä on ihmissuhteet kunnossa.<<<
Olisikohan tällä mitään tekemistä sen Äitikirkon synnyttämän pakanallisen kirkkolaitoksen kanssa...
>>>- Kukaan ei tilaa hengellistä seurakuntaa jossa jää yksin eikä kukaan halua koskaan pitää yhteyttä, ei ainokaistakaan ystävää ole, ja jossa jokainen pyrkii johtajaksi, ja syyttäjäksi toiselle, jossa kokee jäätävää viileyttä ja välinpitämättömyyttä.<<<
No onneksi Adventtikirkko ei ole tällainen jäätävä ja välinpitämätön seurakunta, vaan sieltä löytyy ystäviä ja rakkauttakin runsain määrin, koska adventistit pitävät kaikki käskyt. Käskyn päämäärähän on rakkaus ja kun se laittomuus muualla pääsee valtaan, niin kolmen enkelin sanomaa julistava ja kaikki käskyt pitävä Jumalan adventtikansa loistaa niin kuin jalokivi kruunussa kaikkien näiden luopuneiden Babylonin seurakuntien keskellä. Ai niin, unohdin, että eiväthän ne ole luopuneita seurakuntia, vaan jatkavat uskonpuhdistusta ja julistavat kolmen enkelin sanomaa yhdessä Adventtikirkon kanssa...
Siunausta
kerettiläinen
keskustelija
Hei-
Adventtikirkossa jokainen ymmärtää kyllä ihmisen vajavaisuuden jumaluuteen nähden.
Ei pidä ollenkaan kuvitella että kehotus käskyjen pitämiseen tarkoittaisi että ihminen ottaisi Jeesuksen paikan täydellisenä esimekkinä käskyjen pitämiseen.
Jaak 3:2, 1:25, Room 3:20,3,
Jokainen on syntiä tehnyt ja Jumalan kirkkautta vailla.
Toiseksi; Sinun ei pidä sotkea syntiä opettavaa lakia ja fariseuksia adventtiliikkeen jäseniin ja -teologiaan, sillä ei fariseuksilla ja käskyjen pitämisellä ole mitään tekemistä adventtiliikkeen teologian ja -jäsenien kanssa.
Jokainen pöllöö ja pössöö sen tajuaa että laki opettaa synnin eikä farisealaisuutta.
Lakia ei tehty opettamaan farisealaisuutta siis.
On se hyvä että Sinäkin olet keskustelija eikä oikea kerettiläinen.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
Hei-
Ai, niin jalojen ihmisten kanssa paljon ollut. Niin se sanoi tumma mieskin että ne ryyppykaverit olivat ne parhaat kaverit aina.
Niin se on minunkin elämässäni. Hengellinen ystävä ei kukaan halunnut koskaan olla minulle -sellainen että olisi joskut ollut joku ystävä "vapaa.-ajalla"
Ryyppykavereita elämään aina sai_ja olivat aina ne parhaat kaverit. Totta.
Kyllä meillä oli mukavaa niin kauan kun jaksoi juoda.
Siunausta
Jari Laurila
keskustelija
Olen huomannut, että meillä on paljonkin yhteistä. Tosin minä en ole lainkaan sellainen energiapakkaus kuin sinä, mutta minä myös olen joskus ollut aivan lumoutunut tuosta Adventtikirkon teologiasta ja "oikeaoppisuudesta"...aivan kuten myös eräs muukin tällä palstalla adventismia puolusteleva raamatullinen, joka ei kuitenkaan halua liittyä Adventtikirkon jäseneksi... Ja sinunkin on täytynyt ottaa siihen välimatkaa, jotta toipuisit burn outista ja minun on täytynyt lähteä kokonaan pois, kun olen ollut henkisesti niin pahoinvoiva.
Aikoinani tuskailin kauheasti, että jos en uskoisi tuohon adventistien teologiaan, niin en olisi päivääkään jäsenenä, koska koin sen juuri käytännössä niin farisealaisena. Teoria ja käytäntö olivat kaukana toisistaan ja koska itse olen kurjista oloista lähtöisin, niin jokin Hurstin tapa toimia olisi ollut enemmän sydäntäni lähellä kuin kliininen "oikeaoppinen" adventismi. Mutta kuitenkin, jos olisin ollut paremmista oloista lähtöisin ja muutenkin elämässä ”menestynyt”, niin saattaisi olla, että vielä tänäkin päivänä olisin adventisti ja puolustaisin yhtä innokkaasti adventismia kuin sinäkin...mutta asiat eivät ole menneet niin, vaan on ollut vaikeuksia vaikeuksien jälkeen, eikä pelkkä teoria pitemmän päälle ketään kurjaa kanna.
Niinpä jätin Adventtikirkon, vaikka edelleenkin uskoin siihen, mutta en vaan jaksanut enää elää siellä. Tämän seurauksena uskoin olevani kadotettu, koska Ellen White kirjoitti jossain jotenkin niin, että kun hylkää adventtitotuuden, niin joutuu pimeyteen. Niinpä käänsin Jumalalle ja Adventtikirkolle selkäni ja rukoilin Jumalalta vain, että Hän armahtaisi minua sen verran, että saisin kokea edes hieman elämässäni maallista onnea…ettei elämäni olisi ollut pelkkää kurjuutta…ennen kuin joudun lopullisesti kadotukseen… Jumala vastasi kyllä rukoukseeni ja sain kokea sitä maallistakin onnea, mutta kaupanpäälle tuli myös sellainen maanpäällinen helvetti, että hyvä kun siitä jotenkin olen selvinnyt. Sen seurauksena jouduin täydelliseen umpikujaan, jolloin Jumala johdatti minua, vaikka en itse Häntä etsinytkään ja tajusin yht`äkkiä, ettei Jumala ollutkaan minua hyljännyt, vaan vuosikausien "harharetket" olivatkin olleet sellaista elämänkoulua ja johdatusta, että en olisi koskaan oppinut mistään kirjoista tai teoriasta niitä asioita, mitä olen nyt oppinut. Sen jälkeen aloin lukea Raamattua innolla ja jotenkin Ilmestyskirja oli se, joka erityisesti alkoi kiinnostamaan. Sieltä sitten olen oppinut ne asiat, joita olen täälläkin kirjoitellut ja huomannut, etten ole aivan yksin käsityksieni kanssa, vaan maailmassa on muitakin ihmisiä, jotka ovat löytäneet samoja asioita kuin minäkin pelkästään Raamattua lukemalla ilman minkään kirkkojen ja lahkojen ”ystävällistä opastusta".
Alussa olin Adventtikirkolle todella katkera ja kirjoitin varmaan melko katkeriakin kirjoituksia, mutta tänä päivänä olen onnellisempi ja tasapainoisempi kuin koskaan, ja luotan yksin Jumalaan ja Hänen johdatukseensa...en ole enää ihmisistä tai narsistisista seurakunnista riippuvainen, vaan näen niiden manipuloinnin läpi, jolla ne pitävät ihmisiä koukussaan ja orjinaan. Suuressa Babylonissa jokaiselle löytyy jokin "täky", jolla saada narsistisesti vammautunut ihminen palvelemaan tätä Narsismiaan, joka on perimmäinen synnin lähde. Jeesuksessa ei ollut mitään, mihin paholainen olisi voinut tarttua, mutta meissä niitä heikkoja kohtia kyllä löytyy. Paholainenkin kadotti viisautensa, kun hänen sydämensä ylpistyi "oman kauneutensa ja ihanuutensa" tähden...unohtui vaan, että kaikki se oli Jumalan lahjaa, eikä mitään siitä ollut paholaisen itsensä ansiota. Niin tahtoo meillekin käydä, samat koettelemukset. Paholainen tulee ja tarjoaa meille "kaikkia maailman valtakuntia ja niiden loistoa"...jos vain kumarramme häntä Matt.4:8-10, mutta jättää kertomatta, että hän on valehtelija ja ettei hän niitä todellisuudessa omista. Jotkut "pääsevät" hänen "illuusiohoviinsa" pönkittämään tätä samaa illuusiota ”omasta” erinomaisuudestaan, mutta unohtavat, että kuva on vain kuva...se ei ole itsessään elävä. Ainoastaan Jumala on "Minä Olen"...me olemme vain heijastusta tästä todellisesta Elämän Lähteestä ja ilman Jumalaa meitä ei ole olemassakaan...
"Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut" Ilm.4:11
Siunausta
toivottaa eräs kerettiläinen kaikille elämässään väsyneille ja kurjille
Kiitos kerettiläiselle puhuttelevasta kirjoituksesta Minulla on monia ystäviä muissa suunnissa ja monilla on samanlaisia kokemuksia ja ovat lähteneet pois. Voitko sinä rukoilla niiden puolesta jotka ovat sinua kaltoin kohdelleet?
Siunausta sinulle kyllä Jeesus johdattaa.
Kiitos kirjoituksestasi.
Minä kirjoitan sängyssä kännykällä ja en siksi pitkään.
Jokainen käy omia polkujaan. Hauskaa että jollakin ymmärrystä. Saan tyytyväisenä mennä nukkumaan kun eilen hiihdin maratoonin 50 km, ja tänään kirjoitin kurssini esseen puhtaaksi. Siunauksia, Jari
En minä koe, että minua kukaan olisi erityisesti kaltoin kohdellut, vaan minun olosuhteeni olivat vaín sellaiset, että olisin tarvinnut tukea seurakunnalta, mutta en sitä saanut. Ja oli myös toisia kurjia, jotka olisivat tarvinneet tukea, joille minä sitten yritin olla tukena, vaikka itsekin olin aivan nääntynyt. Lopulta en vain yksinkertaisesti jaksanut, vaan oli pakko päästä pois. Se välinpitämättömyys heikoista ja maailmallisen kunnian tavoitteleminen ja arvostaminen oli se syy, miksi jätin adventtiseurakunnan.
Mutta en ole tänä päivänä kenellekään katkera mistään ja tietenkin rukoilen kaikkien uskovien puolesta, kuuluivatpa sitten mihin seurakuntaan tahansa tai ovat jättäytyneet seurakuntien ulkopuolelle. Toivottavasti tekin voitte muistaa minua ja läheisiäni rukouksissanne. Jumala tietää meidän tarpeemme.
Siunausta Sinullekin ja kaikille muillekin
Eli olet antiadventisti. Tulihan se sieltä.
Kutsumus on tärkeä,mutta ensimmäisen kokemuksen jälkeen ei pitäisi emäåä kutsua.