Voisi tämän ehdota äitiä palkittavaksi asian poistaa käytänöstä.Ei taida muualla ortodoksisessa maailmassa nämä palkitsemiskäytännöt toiminnassa.
Ihmisen on jokatapauksessa hoidettava ja elettävä elämänsä palkittiinpa hänet tai ei.Se onko ihminen äiti vaiko ei, ei ole mitään merkitystä.Samoin ei ole merkitystä onko hän mies vaiko nainen.Ei myöskään ole merkitystä onko hän ansioitunut tai ei.
Ei ole merkitystä silläkään selvisikö ihminen elämästään onnistuneesti vaiko niin sanotusti epäonnistuiko hän siinä.Ihmisen ponnistelut elämässä eivät ole arvioitavissa eikä verrattavissa onnistujiin ja epäonnistujiin koska he kaikki tekevät voitavansa eikä ole olemassa näin ollen voittajaa eikä häviäjää.
Palkitseminen on maailman typerin teko mitä ihmismieli voi keksiä hengelliseen kontekstiin.
Tottakai hyvksyntää haluava ihminen tekee mitä tahansa että saa kunniaa ja kiitosta ja hyväksyntää mitä hengellisessä mielessä kristittyjen pitäisi saada ilman mitään kriteerejä ja suorittamisia.Sairas sielu taasen pyrkii suorittamaan mikäli sielu rakastaa itseään ja sellaiselle ahneudelle ei ole loppua ellei ihminen havahdu parantamaan sieluaan jossain vaiheessa.Yleensä niin ei käy vaan sielu tuhoutuu itsekkyyden ja sielun yltäkylläisyyteen ja sen korostamisen hamuamiseen.
Mutta toisaalta jos kaikki annetaan anteeksi ja jokainen nostetaan ylösnousemuksessa jossain vaiheessa niin millään tekemisellä ei silloin ole mitään merkitystäkään.Sikailla saa aivan rauhassa ellei Jumala puutu peliin ennen sitä jossain muodossa.
Ihmisen on jokatapauksessa hoidettava ja elettävä elämänsä palkittiinpa hänet tai ei.Se onko ihminen äiti vaiko ei, ei ole mitään merkitystä.Samoin ei ole merkitystä onko hän mies vaiko nainen.Ei myöskään ole merkitystä onko hän ansioitunut tai ei.
Ei ole merkitystä silläkään selvisikö ihminen elämästään onnistuneesti vaiko niin sanotusti epäonnistuiko hän siinä.Ihmisen ponnistelut elämässä eivät ole arvioitavissa eikä verrattavissa onnistujiin ja epäonnistujiin koska he kaikki tekevät voitavansa eikä ole olemassa näin ollen voittajaa eikä häviäjää.
Palkitseminen on maailman typerin teko mitä ihmismieli voi keksiä hengelliseen kontekstiin.
Tottakai hyvksyntää haluava ihminen tekee mitä tahansa että saa kunniaa ja kiitosta ja hyväksyntää mitä hengellisessä mielessä kristittyjen pitäisi saada ilman mitään kriteerejä ja suorittamisia.Sairas sielu taasen pyrkii suorittamaan mikäli sielu rakastaa itseään ja sellaiselle ahneudelle ei ole loppua ellei ihminen havahdu parantamaan sieluaan jossain vaiheessa.Yleensä niin ei käy vaan sielu tuhoutuu itsekkyyden ja sielun yltäkylläisyyteen ja sen korostamisen hamuamiseen.
Mutta toisaalta jos kaikki annetaan anteeksi ja jokainen nostetaan ylösnousemuksessa jossain vaiheessa niin millään tekemisellä ei silloin ole mitään merkitystäkään.Sikailla saa aivan rauhassa ellei Jumala puutu peliin ennen sitä jossain muodossa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Äidit nuo uskossa väkevät Jumalan näkevät... Tai ainakin melkein. Antakaa mitaleja pappien vaimoille. Perustelu: se on kova tinki...
Tyhmää ylistää ihmistä nimeltä AP Paavali ja sen takia säilyttää kirkossa tälläinen täysin epähengellinen asia.