Liberan tutkimusjohtaja Anders Ekholm on huolestunut siitä, että Suomi on menettänyt 2000-luvulla kustannuskilpailukykyään suhteessa muihin maihin ja etenkin tärkeään vientimaahan Saksaan.
– Olemme menettäneet yli 20 prosenttia suhteessa Saksan kustannuskilpailukykyyn, hän sanoo Taloussanomille.
Ekholmin mukaan menetettyä kilpailukykyä voisi parantaa laskemalla työn hintaa tai parantamalla työn tuottavuutta. Työn tuottavuutta on kuitenkin vaikea nostaa nopeasti ja palkkojen leikkaaminen ei Ekholmin mukaan "ole realistista".
Kun tuottavuus ei kasva eivätkä palkat alene, niin kilpailukyky ei parane ja se näkyy Ekholmin mukaan työttömyyden kasvuna.
– Jos me jatkamme näillä eväillä, käy niin, että kilpailukyvyttömät tuotteet ja palvelut eivät mene kaupaksi, joten tuotantoa vähennetään ja työpaikkoja häviää, hän sanoo.
Vähitellen kilpailukyvyttömät tuotteet ja samalla työpaikat katoavat taloudesta ja jäljelle jää tuotteita ja työpaikkoja, jotka ovat kilpailukykyisempiä.
– Sisäinen devalvaatio toteutuu silloin työttömyyden kautta.
Seurauksena pahempi
työttömyys kuin Irlannissa
Ekholm arvioi, että tällainen työttömyysdevalvaatio saattaisi olla Suomessa hyvinkin raju.
– Jos saisimme edes kymmenen prosenttia kurottua kustannuskilpailukykyämme, se tarkoittaisi aivan massiivista työttömyyttä, hän sanoo.
Kyse olisi Ekholmin mukaan työttömyydestä, jonka rinnalla "90-luvun pahimmat muistot kalpenisivat".
Ekholm ottaa Suomen vertailukohdaksi Irlannin, jossa on toteutunut noin 20 prosentin työttömyysdevalvaatio. Tämän aikana työttömyys nousi Irlannissa huipussaan jopa 15 prosenttiin vuonna 2012 ja oli viime kuussa edelleen yli 11 prosenttia.
– Irlannin työvoimamarkkinat ovat hiukan joustavammat kuin Suomen, joten sama devalvaatio Suomessa aiheuttaisi korkeamman työttömyyden. Luultavasti työttömyyspiikki kestäisi myös selvästi pidempään kuin Irlannissa.
Suomen tälle vuodelle ennustettu noin kahdeksan ja puolen prosentin työttömyysaste voisi siis ainakin liki tuplaantua. Eikä ikävyys olisi kovin nopeasti ohi.
– Näkisin, että tässä on ainakin viiden vuoden urakka. Työttömyysdevalvaatio ei käy hetkessä, Ekholm sanoo.
Vaihtoehto olisi
ulkoinen devalvaatio
Ekholmista olisi syytä käydä aktiivista keskustelua siitä, halutaanko tällaista työttömyysdevalvaatiota.
– Tämä ei ole väistämätön tie.
Vaihtoehtona työttömyysdevalvaatiolle olisi Ekholmin mukaan ulkoinen devalvaatio. Se onnistuisi joko niin, että Suomi palaisi vapaasti kelluvaan omaan kansalliseen valuuttaansa tai niin, että Euroopan keskuspankki (EKP) heikentäisi omilla toimillaan euron arvoa.
Suomen palaaminen omaan valuuttaan ei olisi Ekholmin mukaan kivuton tie, mutta kuitenkin selvästi kivuttomampi kuin työttömyysdevalvaatio.
Jos sen sijaan EKP devalvoisi, niin tämä tukisi Suomen kilpailukykyä euroalueen ulkopuolisiin maihin nähden, mutta ei esimerkiksi Saksaan, jolla on käytössään sama valuutta.
– Jos EKP taipuisi lisäämään rahan määrää voimakkaasti euroalueella, niin se laskisi välittömästi euron arvoa ja Suomen vienti lähtisi vetämään edes euroalueen ulkopuolelle, Ekholm sanoo.
Ekholmin mukaan euron tuntuva, esimerkiksi 20 prosentin heikentyminen, voisi kuitenkin stimuloida Saksan taloutta niin paljon, että palkkamaltista ei pidettäisi kiinni ja maan kilpailukyky vaikkapa Suomeen nähden saattaisi heikentyä.
– Olemme menettäneet yli 20 prosenttia suhteessa Saksan kustannuskilpailukykyyn, hän sanoo Taloussanomille.
Ekholmin mukaan menetettyä kilpailukykyä voisi parantaa laskemalla työn hintaa tai parantamalla työn tuottavuutta. Työn tuottavuutta on kuitenkin vaikea nostaa nopeasti ja palkkojen leikkaaminen ei Ekholmin mukaan "ole realistista".
Kun tuottavuus ei kasva eivätkä palkat alene, niin kilpailukyky ei parane ja se näkyy Ekholmin mukaan työttömyyden kasvuna.
– Jos me jatkamme näillä eväillä, käy niin, että kilpailukyvyttömät tuotteet ja palvelut eivät mene kaupaksi, joten tuotantoa vähennetään ja työpaikkoja häviää, hän sanoo.
Vähitellen kilpailukyvyttömät tuotteet ja samalla työpaikat katoavat taloudesta ja jäljelle jää tuotteita ja työpaikkoja, jotka ovat kilpailukykyisempiä.
– Sisäinen devalvaatio toteutuu silloin työttömyyden kautta.
Seurauksena pahempi
työttömyys kuin Irlannissa
Ekholm arvioi, että tällainen työttömyysdevalvaatio saattaisi olla Suomessa hyvinkin raju.
– Jos saisimme edes kymmenen prosenttia kurottua kustannuskilpailukykyämme, se tarkoittaisi aivan massiivista työttömyyttä, hän sanoo.
Kyse olisi Ekholmin mukaan työttömyydestä, jonka rinnalla "90-luvun pahimmat muistot kalpenisivat".
Ekholm ottaa Suomen vertailukohdaksi Irlannin, jossa on toteutunut noin 20 prosentin työttömyysdevalvaatio. Tämän aikana työttömyys nousi Irlannissa huipussaan jopa 15 prosenttiin vuonna 2012 ja oli viime kuussa edelleen yli 11 prosenttia.
– Irlannin työvoimamarkkinat ovat hiukan joustavammat kuin Suomen, joten sama devalvaatio Suomessa aiheuttaisi korkeamman työttömyyden. Luultavasti työttömyyspiikki kestäisi myös selvästi pidempään kuin Irlannissa.
Suomen tälle vuodelle ennustettu noin kahdeksan ja puolen prosentin työttömyysaste voisi siis ainakin liki tuplaantua. Eikä ikävyys olisi kovin nopeasti ohi.
– Näkisin, että tässä on ainakin viiden vuoden urakka. Työttömyysdevalvaatio ei käy hetkessä, Ekholm sanoo.
Vaihtoehto olisi
ulkoinen devalvaatio
Ekholmista olisi syytä käydä aktiivista keskustelua siitä, halutaanko tällaista työttömyysdevalvaatiota.
– Tämä ei ole väistämätön tie.
Vaihtoehtona työttömyysdevalvaatiolle olisi Ekholmin mukaan ulkoinen devalvaatio. Se onnistuisi joko niin, että Suomi palaisi vapaasti kelluvaan omaan kansalliseen valuuttaansa tai niin, että Euroopan keskuspankki (EKP) heikentäisi omilla toimillaan euron arvoa.
Suomen palaaminen omaan valuuttaan ei olisi Ekholmin mukaan kivuton tie, mutta kuitenkin selvästi kivuttomampi kuin työttömyysdevalvaatio.
Jos sen sijaan EKP devalvoisi, niin tämä tukisi Suomen kilpailukykyä euroalueen ulkopuolisiin maihin nähden, mutta ei esimerkiksi Saksaan, jolla on käytössään sama valuutta.
– Jos EKP taipuisi lisäämään rahan määrää voimakkaasti euroalueella, niin se laskisi välittömästi euron arvoa ja Suomen vienti lähtisi vetämään edes euroalueen ulkopuolelle, Ekholm sanoo.
Ekholmin mukaan euron tuntuva, esimerkiksi 20 prosentin heikentyminen, voisi kuitenkin stimuloida Saksan taloutta niin paljon, että palkkamaltista ei pidettäisi kiinni ja maan kilpailukyky vaikkapa Suomeen nähden saattaisi heikentyä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Työttömyys on tulonjaon seuraus, kolmikannan tulonjakokeino. Liitot eivät saisi maksavia jäseniä, jos tavoitteena olisi kaikkien työllistäminen. Etujärjestöjen tarkoituksena on rahan kerääminen ja mukavien tehtävien järjestäminen hyville veljille.
Suomen vientikilpailukyky kohenee leikkaamalla palkkoja? Mitä hyötyä nykyistä pienemmistä palkoista on työntekijöille ja yhteiskunnallemme?
kun myydään tuotetta, voidaan kilpailla tuotteen hinnalla, laadulla tai sen erikoisuudella, jota esim. patentit mahdollistavat.
on selvää, ettei suomi ole kovin kilpailukykyinen hinnoissa (palkat on melko korkeat ja verot erittäin korkeat) eikä tuotteet ole sen laadukkaampia, kuin esim. saksassa valmistetut. siispä suomen tulisi kilpailla erityisesti innovatiivisuudella ja tarjota sellaista, jota muut eivät pysty tarjoamaan.
suomessa on surkea työllisyystilanne ja ostovoima on alhaalla, tämä tulee pahenemaan, jos työllisyyttä ja ja ostovoimaa saada lisättyä.
minun kuten monen muunkin ehdotus on, että kannabis laillistettaisiin!
se vaikuttaisi positiivisesti koko talouteen:
-turismi lisääntyisi monta sataa prosenttia ja näin ollen tämä vaikuttaisipositiivisesti kaupallis- ravintola, -hotelli-, ja matkailualaan
-työllisyys lisääntyisi (suomessa on otolliset olosuhteet kasvattaa kannabista ja moni lähtisi mielellään pienyrittäjäksi)
-alkoholin käyttö laskisi (sori alko)
- liikennekuolemien määrä vähenisi (vrt portugali)
-vahvojen huumeiden käyttö vähenisi (vrt Hollanti)
suomella olisi nyt erinomainen tilaisuus saada talouttaan parempaan kuntoon. Kannabis pikkuhiljaa laillistuu usassa ja sitä myöten tulee laillistumaan myös euroopassa. jos suomi olisi ensimmäisten joukossa jotka sen laillistaisi tai dekriminalisoisi saisi suomi siitä eniten hyötyä.