Mitä te teette oikein?

Ehkäpä et nähnyt metsää puilta. Rumuusvertailussa Seinäjoki voittaa Jyväskylän yksi nolla. Tätä rumuuden ja yrittäjyyden yhteiselon synteesiä voisikin Seinäjoen kohdalla miettiä syvällisesti ja vakavasti. Vaasassa tosin on yrittäjyys ja ympäristön viihtyvyyskin osattu yhdistää onnistuneesti.

Seinäjoella on tuhottomasti mikroyrityksiä, mutta jostain syystä ne eivät lähde kasvamaan ja vientiyritykset loistavat poissaolollaan. Yhteisöverotuotto yritysten menestyksen mittarina voisi antaa ihan toisenlaisen kuvan.

Olisi kiva, jos joku toimittaja jaksaisi vähän avata noita juttuja.

Kaheli liikennekulttuuri, viskeraalisuus ja kaupungin rumuus häkellyttävät sekä asukkaita että vierailijoita. Kovaäänisyys nopeasti paljastaa matalan koulutustason. Samanmielisiksi pakottava mentaliteetti pyrkii kaikin voimin nitistämään muualta muuttaneiden mielipiteet, jotta kaikki saataisiin samanmielisiksi. Siitä huolimatta paikallisia, ittellisiksi itseään kutsuvia jääräpäitä on todennäköisesti enemmän kuin missään muualla! Automyynti kukoistaa, muun muassa siksi myös tk:n jonot sen kun pitenevät. Mikroyritykset jyräävät, kuten myös raskas liikenne pienasutusalueidenkin tuntumassa. Bruttokansantuotto-osuutta tarkasteltaessa Seinäjoki on aina ollut ihan tilastojen häntäpäässä. Yrittäjyyttä on mutta yksiköt ovat pieniä, moneen eteläisempään seutukuntaan verrattuna. Kehittymistieto on silti positiivista, sillä muut seutukunnat ovat kehittyneet jo aikoja sitten. Hyvä että Seinäjoki vihdoin kehittyy, edes jälkijättöisesti.

E-P:llä on aina ollut paljon yrittäjyyttä. Perusduunaritkin ovat yleensä hyvin yrittäjähenkisiä ja saattavat tehdä omaa pientä bisnestä viraapelina iltaisin ja viikonloppuisin. Toisaalta sitten ehkä hyvin helposti tyydytään siihen pieneen puuhasteluun eikä lähdetä kasvattamaan toimintaa. Usein Suomessa ei se yrityksen kasvattaminen kannatakaan. Lisää riskiä ja byrokratiaa ja käytännössä omaa palkkaa ei saa nostettua yhtään enempää, koska verottaja vie hyödyt.

Nimenomaan Seinäjoki on täynnä pieniä koppeja, joissa joku pienyritys. Suuret hallit puuttuu täysin, ja suurin osa halleista tms teollisuusrakennuksista on vanhoja. Ei tarvi ajella kuin Rengastiellä tai Kapernaumin teollisuusalueella, niin huomaa kuinka vanhaa kantaa rakennukset ovat, pieniä peltihalleja, tai vanhoja tiilibunkkereita. Yritystoiminta on juuri sellaista, että tyydytään liian helposti siihen että homma pyörii jotenkin, ja sille tasolle se sitten jääkin. Eniten pistää silmään se, ettei edes vaivauduta rakentamaan uutta nykyaikaista hallia, jos bisnes kerran pyörii, vaan ollaan maailman tappiin saakka siinä ruosteisessa peltihallissa, liian pienissä ja ahtaissa tiloissa.

Kiertelin tässä hiljattain jossain lounaissuomessa, ja törmäsin eräällä pienellä paikkakunnalla sellaiseen näkyyn, että teollisuusalueella jossa oli pienyrityksiä, oli kaikki hallit aivan uusia, isoja ja nykyaikaisia. Oli kyseessä sitten vaikka pelkkä rekkahuoltofirma, niin iso ja uusi halli oli, asfaltit ja kaikki. Seinäjoella vastaavat ovat jossain peltihallissa, kuraisilla pihoilla, rekat ei tahdo mahtua sisään, ja pitää venkslata pihoissa kun ei sovi kääntymään.

On niitä muuallakin joskus 80-luvulla ollut peltihalleja, mutta ne on purettu aikoja sitten ja rakennettu nykyaikaiset tilalle. Seinäjoella pysytään vanhassa, kun ei haluta uudistua, vaan tyydytään siihen laakereilla lepäämiseen. Puheet on tietysti suuria, mutta kyllä todellisuus on täysin eri.

Ja kyse oli siis pienyrityksistä. Näin rekkakuskina tulee vähän nähtyä muutakin Suomea, ja vertailu on aika helppoa.