Täälläkin useilla on se harhakäsitys, että Lenin olisi luvannut Suomelle itsenäisyyden 6.12.1917. Tosiasiassa Svinhufvudin senaatti halusi itsenäisyysjulistuksen ilman bolshevikkihallituksen tunnustusta. Eduskunta sai kuitenkin itsenäisyysjulistuksen äänestettäväkseen ja porvarien (Svinhufvud) esitys meni läpi äänin 100-88. Sosiaalidemokraattien toivomus itsenäistyä yhteisymmärryksessä Venäjän kanssa hävisi.
Venäjän bolshevikkihallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden vasta 31.12., jolloin Svinhufvud ja Lenin tapasivat. Stalinin (bolshevikkihallitus) mukaan itsenäisyys olisi vain väliaikainen, koska vallankumouksen jälkeen se yhdistyisi jälleen Neuvosto-Venäjään.
Yhtenäisyyttä yritettiin jälleen 1939, mutta laihoin tuloksin. Voitaisiinko sanoa, että molemmilla kerroilla Saksa lopulta pelasti meidät?
Venäjän bolshevikkihallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden vasta 31.12., jolloin Svinhufvud ja Lenin tapasivat. Stalinin (bolshevikkihallitus) mukaan itsenäisyys olisi vain väliaikainen, koska vallankumouksen jälkeen se yhdistyisi jälleen Neuvosto-Venäjään.
Yhtenäisyyttä yritettiin jälleen 1939, mutta laihoin tuloksin. Voitaisiinko sanoa, että molemmilla kerroilla Saksa lopulta pelasti meidät?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nyt kyllä jäi aikamoinen aukko tuohon aikajanaan...
Suomi pyysi Ruotsilta ja Saksalta tunnustusta itsenäisyydelleen julistusta seuranneella viikolla (8.12.). Kumpikin maa ilmoitti, että Venäjän täytyy tunnustaa ensin. Saksalaiset tiedustelivat neuvostohallituksen kantaa asiaan ja 14.12. tuli tieto Pietarista, että estettä Suomen itsenäisyydelle ei ole.
9.12. sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän valtuuskunta neuvotteli Pietarissa Leninin ja Stalinin kanssa. Valtuuskunnalle vakuutettiin Venäjän suopeata suhtautumista Suomen itsenäistymiseen. Neuvostohallinto toivoi, että jätettäisiin virallinen tunnustuspyyntö, jossa samalla Kansankomissaarien neuvosto tunnustettaisiin Venäjän valtion hallitukseksi. Bolsevikit kehottivat sos.dem. puolueen johtoa tekemään vallankumouksen, mutta sitä EI asetettu ehdoksi Suomen itsenäisyyden tunnustamiselle.
Porvarillinen valtuuskunta vieraili Pietarissa muutama päivä sosialidemokraattien jälkeen. Tällöin ei kuitenkaan tavattu Venäjän uutta hallintoa vaan lähinnä mensevikkejä.
27.12. sosiaalidemokraattien lähetystö oli Pietarissa, jossa he luovuttivat kirjelmän Suomen itsenäisyydestä Leninille.
Senaatti päätti vasta nyt ottaa yhteyttä Neuvosto-Venäjän hallitukseen ja neuvotella Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta. Mikään maa ei ollut tunnustanut Suomea kolmen viikon aikana, jolloin se olisi ollut mahdollista. Svinhufvudin senaatti oli pakotettu neuvottelemaan venäläisten kanssa.
28.12. senaatin lähetystö tapasi Leninin.
Lenin vastasi kyselyihin itsenäisyyden tunnustamisen muodollisuuksista:"Se on sangen yksinkertaista. Hallituksenne kirjoittaa meille kirjeen, johon heti vastataan".
Samana päivänä venäläisten sotamiesneuvostojen aluekomitea kielsi Suomessa olevien venäläisten sotilaiden puuttumisen Suomen sisäpolitiikkaan.
30.12.Svinhufvudin johtama valtuusto jätti Venäjän hallitukselle kirjeen, jossa pyydettiin Venäjää tunnustamaan Suomen itsenäisyys.
31.12.1917 Venäjän hallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden.
Voisi kai päätellä oheisesta, että jos senaatti olisi vaivautunut pyytämään tunnustusta Venäjältä heti julistuksen jälkeen, ei olisi tarvinnut odotella sinne uudenvuodenaattoon asti. Mistä lie johtui viivyttely?
Kenellähän täällä on sellainen harhakäsitys itsenäistymisestä ja Leninin osasta siinä kuin mainitsit alussa? Eiköhän tällä palstalla pikemminkin ole paljon sellaisia, jotka kieltäytyvät uskomasta, että Lenin on tunnustanut Suomen itsenäisyyden ja uskovat ennemmin, että Suomi joutui sotimaan Venäjää vastaan itsenäistyäksemme.
Miten Saksan osallistuminen sisällissotaamme pelasti itsenäisyytemme? Sos.dem. puoluehan oli hanakammin itsenäistymistä ajamassa kuin porvaristo.
Entäpä talvisodan puitteissa, miten Saksan pelastava osuus siinä näkyi mielestäsi?
Saksassa ilmeisesti väännettiin kättä Suomesta ja yhdessä vaiheessa Suomi oli päätetty antaa Venäjälle. Ongelma taisi olla myös luottamus levottoman Suomen hallinnan onnistumiseen. Vasta kun valkoiset osoittivat kykenevänsä panemaan punaisille kampoihin, saksalaiset saattoivat uskoa hyötyvänsä Suomen valloittamisesta ja että siihen ei tarvita kuin pieniä joukkoja ystävällismielisten tueksi. Asiaan taisi vaikutaa myös Leninin petollisuus, koska häntä tarvitsi kurittaa samaan aikaan.
Talvisodassa luulisi jokaisen tajuavan oikeat rintamalinjat ja liittosuhteet kaiken takaa. Eri asia on tietysti se, että mediassa siitä ei saa puhua.
"Vasta kun valkoiset osoittivat kykenevänsä panemaan punaisille kampoihin, saksalaiset saattoivat uskoa hyötyvänsä Suomen valloittamisesta ja että siihen ei tarvita kuin pieniä joukkoja ystävällismielisten tueksi. Asiaan taisi vaikutaa myös Leninin petollisuus, koska häntä tarvitsi kurittaa samaan aikaan."
Saksalla oli aika reilun kokoinen tuo pieni joukko Suomessa 1918, laivasto-osastoa myöten.
Miten Leniniä tarvitsi kurittaa kansalaissodan aikana - Saksa ja Venäjä olivat rauhanneuvotteluissa jo joulukuussa 1917?
Talvisodasta:
Saksa oli siis Suomen kanssa liitossa jo 1939?
Lenin ei tehnytkään rauhaa vaan jatkoi sotaa ja saksalaisten oli hyökättävä. Tällöin he vasta pääsivät Viroon, jolloin bolshevikit alkoivat taipua rauhanneuvotteluihin.
"Kenellähän täällä on sellainen harhakäsitys itsenäistymisestä ja Leninin osasta siinä kuin mainitsit alussa? Eiköhän tällä palstalla pikemminkin ole paljon sellaisia, jotka kieltäytyvät uskomasta, että Lenin on tunnustanut Suomen itsenäisyyden ja uskovat ennemmin, että Suomi joutui sotimaan Venäjää vastaan itsenäistyäksemme."
Olet oikeassa, mutta usein unohdetaan mainita, että Leninin tunnustus tuli vasta 25 päivää itsenäisyysjulistuksen jälkeen.
"Miten Saksan osallistuminen sisällissotaamme pelasti itsenäisyytemme?"
Saksa lähetti aseita, koulutti jääkäreitä ja teki maihinnousun Helsinkiin.
"Sos.dem. puoluehan oli hanakammin itsenäistymistä ajamassa kuin porvaristo."
Se on totta, mutta sen tavoitteena oli sosialimi Venäjän tuella. Kun porvarit saivat julistaa itsenäinyyden, oli se liikaa sosiaalidemokraateille, jotka halusivat edelleen sosialismia ja aloittivat 26.1. vallankumouksen.
"Entäpä talvisodan puitteissa, miten Saksan pelastava osuus siinä näkyi mielestäsi?"
Viimeisimpien tietojen mukaan, Hitler myi ensin Suomen Neuvostoliitolle, mutta pakotti Stalinin talvisodan lopussa tekemään rauhan. Syynä ei siis ollut tuleva liittoutuneiden maihinnousu.
Saksalaiset pitivät Suomen itsenäisyyshaaveita haihatteluna v.1914-15. Ensimmäiset jääkärit jota Saksaan lähti joutuivat "partiojohtajien" koulutukseen tarkoitetulle leirille. Myöhemmin Saksan sodanjohto huomasi tilaisuutensa mahdollisuuteen avata uusi mahdollinen hyökkäysreitti Pietariin ja aloitti jääkärien sotakoulutuksen. Jääkäripataljoona osallistui taisteluihinkin venäjän vastaisella rintamalla.
kun suurvaltasuhdanteet sen sallivat, Saksa lähetti aseet ja Jääkäripataljoonan Suomeen. Ne toimivat runkona sille armeijalle joka taistelussa voitti omaa vallankumosta yrittäneen suomalaisen, kouluttamattoman, työväestöpohjaisen sotajoukon. Punaisisten sotajoukkoa ei ole syytä kutsua armeijaksi koska siltä puuttuivat kaikki järjestäytyneen armeijan tunnusmerkit. Kuri, koulutus ja kunnon päällystö. Nämä kaikki Mannerheimin johtama valkoinen armeija sai jääkäripataljoonan kotiutuessa. Ja kun valkoinen armeija saksalaisilla aseilla varustettuna ja saksalaisella sotilasmenttaliteetilla koulutetun alipäällystön johtamana ryhtyi valtaamaan etelä-Suomea yhdistettynä Saksalaisten maihinnousuilla Hankoon ja myöhemmin Loviisaan oli Saksalaisen aseen voitto Suomessa varma.
Muilla Saksan rintamilla koetut häviöt pakottivat Saksan luopumaan "kuningaskunnastaan".
Kirjailija Somerset Maugham oli I maailmansodan aikana tiedustelijana Pietarissa. Engalntilaiseksi hän oli harvinaisen kielitaitoinen ja osasi mm. venäjää. Jo alkuvuodesta 1917 hän osasi kertoa Lontooseen, että Suomen pelättiin irtautuvan Venäjästä ja että saksalaisten maihinnousua Suomeen oli odotettavissa. Maughamin tilannekatsaus on julkaistu erään elämäkertateoksen liitteenä.
Rauhanneuvottelut Saksan ja Venäjän välillä, jotka alkoivat jo 3.12.1917, päättyivät 9 viikon kuluttua eli helmikuun alkupäivinä siihen, että Saksa aloitti jälleen sotatoimet Venäjää vastaan. Rauha solmittiin 3.3.1918.
Mitään pakkotilannetta hyökkäykseen ei ollut Saksalla. Aselepo vallitsi.
8.2. Punaisten kansanvaltuuskunta ja neuvostohallitus aloittivat neuvottelut. Suomalaiset painottivat etteivät he halua liittosuhdetta Venäjän kanssa ja olivat jopa kiinnostuneita mahdollisista alueluovutuksista Suomelle.
5.3. saksalaiset sota-alukset ankkuroivat Eckerön edustalle ja nousivat maihin Ahvenanmaalle. Saksalaiset ottivat vangiksi venäläiset sotilaat ja kuljettivat heidät pois, vaikka kohtelu sotavankeina oli Brest-Litovskin sopimuksen vastaista. Kahden päivän päästä saapumisestaan saksalaiset valtasivat Ahvenanmaan pohjoisosat.
7.3. Suomen senaatti solmi Saksan kanssa rauhansopimuksen, jonka salaisessa osassa Suomen hallitus antoi sitoumuksen kaikille Saksan toiveille, mikä merkitsi Suomen suostumista Saksan sillanpääasemaksi.
Omituista toimintaa Saksalta, ottaen huomioon vasta solmitun rauhan Venäjän kanssa, voisiko jopa sanoa petolliseksi? Suomi taas antoi välittömästi itsenäistyttyään epäluotettavan kuvan itsestään naapurilleen Venäjälle solmimalla Saksan kanssa tällaisen sopimuksen. Tätähän ei tietenkään parantaneet reilun vuoden kuluttua tapahtuvat Itä-Karjalan valloitusyritykset.
Saksalaisten 9500 (pienet joukot?) miehen vahvuinen Itämeren divisioona nousi maihin Hangossa 3.4.1918.
5.4. solmittiin Hangon sopimus, jossa saksalaiset takasivat Venäjän Itämeren-laivaston turvallisuuden ja venäläiset lupasivat pysyä puolueettomana Suomen sisäisen sodan suhteen sekä vetää laivastonsa Suomen alueelta pois (joka tapahtuikin 12.4.).
1918-1944 tapahtumat voidaankin kaiketi niputtaa yhteen, kuten monet haluavatkin.
Syynä talvisotaankin voitaneen kuitenkin Stalinin tavoitteiden lisäksi aivan yhtä suurella syyllä pitää Suomen joutumista Saksan vasalliksi sisällissotamme voittaneiden valkoisten johdolla jo 1918.
Siinä missä punaiset painottivat, etteivät halua liittosuhteeseen Venäjän kanssa, valkoiset taas luovuttivat Suomen vapaaehtoisesti Saksalle.
Alunperin avauksessa kysyttiin "Voitaisiinko sanoa, että molemmilla kerroilla Saksa lopulta pelasti meidät?"
Ei, en mitenkään voi nähdä, että Saksa olisi pelastanut Suomea millään tavalla (itsenäisyydestämme puhumattakaan). Käytännössä Saksan intresseihin sekaantuminen on johtanut Suomen kahteen sotaan Venäjän kanssa itsenäisyytemme aikana. Saa nähdä, miten näin EU-aikana käy.
Muistatko mistä tuon WSM:n tilannekatsauksen luit ?
Jtkn sinne päin edes. Kiinnostaa.
Siitä on runsas vuosi, enkä muista teoksen nimeä. Se löytyy Humanistisen tiedekunnan kirjastosta Metsätalossa, ja siellä on kaikki Maughamia koskeva kirjallisuus koottu yhteen paikkaan. Kirjaston henkilökunta voi auttaa, jos et tunne paikkaa, tai Helka-järjestelmästä voit saada tiedon hyllyjen sijainnista. Onnea! Maugham on muun ohella agentti-kirjallisuuden edelläkävijöitä teoksellaan "Salainen asiamies" eli Ashenden.