Ylöjärven erikoisuus on, että alle 1 % alue koko Ylöjärvestä saa kaiken ja loput alueesta ei mitään. Miten tuota erikoisuutta voisi hyödyntää? Ideoita kehiin. Meillähän on oma Vatikaanivaltio. Valtio valtiossa. Voisiko tuosta kärpäsenpaskan kokoisesta alueesta tehdä matkailukohteen? Elämyspuiston.
Esimerkiksi junamatka läpi minivaltion 100 km lasissa. Huikea sukellus läpi tuntemattoman. Liput Parkanoon ja takaisin. Siis Tampereelta. Jokin kuulutussysteemi tarvittaisiin Teivon kohdalle jotta alkakaa pidätellä henkeä. Elon kohdalla taas jotta saa hengittää. Paluumatkalla vastaavalla tavalla. Jottei hengen pidätys pitkästyttäisi voisi menomatkalle kertoa nähtävyyksistä. "Oikealla Keijärvi". Paluumatkalla uusi nähtävyys. "Vasemmalla Keijärvi".
Esimerkiksi junamatka läpi minivaltion 100 km lasissa. Huikea sukellus läpi tuntemattoman. Liput Parkanoon ja takaisin. Siis Tampereelta. Jokin kuulutussysteemi tarvittaisiin Teivon kohdalle jotta alkakaa pidätellä henkeä. Elon kohdalla taas jotta saa hengittää. Paluumatkalla vastaavalla tavalla. Jottei hengen pidätys pitkästyttäisi voisi menomatkalle kertoa nähtävyyksistä. "Oikealla Keijärvi". Paluumatkalla uusi nähtävyys. "Vasemmalla Keijärvi".
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ainahan keskustoihin investoidaan enemmän. Siihen on tietysti useitakin syitä. Sinne rakennetaan ja investoidaan missä on ihmisiä (maksajia) ja palveluiden ymv. tarvitsijoita ja onhan se muutenkin fiksumpaa keskittää palveluja yhteen paikkaan kuin ripotella niitä pitkin pitäjää. Jos SuurTampere olisi toteutunut, nekin vähät investoinnit valuisivat Tampereen keskustan kehittämiseen.
Sinne rakennetaan missä sosiaalipummit.
Alle 1 % Vatikaanialue voidaan liittää Tampereeseen nukkumalähiöksi.
Tällä meidän hyvällä alueella on asunnotkin kalliimpia kuin haja-asutus alueella. Sitä saa mistä maksaa, enemmän palveluja ym.
Ei se ole mitenkään erikoista vaan käytäntö kaikissa kunnissa. Infra ymv. investointien määrässä ja luokattomuudessa Ylöjärvi ei ole edes kärkipäässä. Pieniä ne on Ylöjärven investoinnit kaikkinensakin.
Ylöjärvi on maalaiskaupunki pinta-alasuhteesta johtuen. Alle 1% on kaava-aluetta. Tämän on kaupungin oleellinen ominaispiirre. On outoa ettei asiaa osata ottaa huomioon päätöksenteossa. Päinvastoin. Aina vain kaikki mahdollinen käpertyy kaupungintalon ympärille.
Kun järjetön määrä maaseutua on väkisin otettu kuntarakenteeseen, pitäisi elää sen mukaisesti. Jos ja kun ei osata, on ydinkeskusta liitettävä osaksi Tamperetta. Oikea Ylöjärvi voisi sitten kehittää maalaiskuntahallinnon, jossa hoidetaan kokonaisuutta.
1 324,09 km2 on tämän hetken pinta-ala. Noin 10 km2 kaava-alue on 0,7 % alueesta. Ominaispiirre on maaseutu ja valtavat ranta-alueet. Vesialueitakin on yli 200 km2. Miten voidaan koko toiminta käpertää 0,7 % alueelle ja vielä porskuttaa jotta näin kuuluu olla? Ottaako kukaan vaaliteemaksi tämän kummallisuuden?
ÄÄNI maalaiskuntahallinnolle
Olisiko kuntalaisaloitteelle kannattajia. Ylöjärven syöpä eli pöhöttynyt kuntakeskus virkamiehineen pois Ylöjärvestä. Tilalle maaseutuhallinto.
Kannatetaan. Me maksetaan palkkaverot/kiinteistöverot, meiltä sammutetaan valot, maksatetaan viemärit ja tienhoidot.
Viemärin rakentaminen omin varoin loppuu. Se on jo tiedossa. Kaupungin työnä rakentaminen on kalliimpaa, mutta 70-80% menee yhteisestä veropussista kuten kaava-alueellakin on aina ollut. No voihan olla että kaava-alueellakin nostetaan liittymien hinta vastaamaan rakentamiskustannusta, mutta silloin totuus konkretisoituu.
Sun pitäis tutustua aiheeseen hieman paremmin. Talousarviossa valtaosa investoinneista kohdentuu keskusta-alueen ulkopuolelle. Kyllä tekin varmaan olette saaneet ansioidenne mukaan. Nämä haihattelut jostain maakuntahallinnoista on käsittämättömiä. Juurihan Kuru ja Viljakkala liittyivät Ylöjärveen ja mikä siihen oli syynä? Aivan, raha! Ehkä siellä osattiin odottaakin, että palvelut siirtyy kauemmaksi mutta parempi sekin kun ei palveluita ollenkaan.
On tutustuttu. Suurin osa kuluu virkamiesten palkkoihin. Se mitä jää jäljelle kohdistetaan kaava-alueelle.