Luterilaisuus on katoavaa kansanperinnettä

Niinpä tosiaankin, ja todellisuudesta vieraantuneiden suuripalkkaisten piispojen jaaritukset, - yritykset säilyttää yhteiskunnallista erityisasemaansa muka omaksumansa tasa-arvonäkemysten perusteella, muka esiinkantaen niiden puitteissa mm. homoagendaansa ovat säälittäviä Jumalan sanan vastaisia höpinöitä.

Aivan samoin kuin katolinen kirkko teki pakanallisesta auringon päivästään, välineen alistaa uuspakanuuden valtaan "maailmaa", pyrkii myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyjohto säilyttämään yhteiskunnallista vaikutusvaltaansa, vaatimalla pakanallista perua olevien kirkkopyhiensä säilyttämistä, - muka kristillisenä perinteenä, ja työväestön elämää muka levolla rytmittävänä jumalallisena järjestyksenä: - ja tämä siitäkin huolimatta, että Paavali julisti kirjeessään Galatalaisille tällaisen paluun pakanalliseen järjestykseen: ottaen näin vaarin päivistä, rituaaliseen tapaan - on itse asiassa merkki siitä ettei Jeesuksen Kristuksen todellinen tuntemus ole näitä ihmisiä edes vielä koskaan saavuttanutkaan: Gal.4:8-11; ja että: evankeliumin sana on heidän osaltaan hukkaan mennyt, koska he ottavat vielä vaarin "juhla-ajoista" antaen näin orjuuttaa itsensä uskonnollisten primitiivisten "maailman alkeisvoimien alaisuuteen". Kirkolliset juhlapyhät ovat täyspakanallisia juhlia, vaikka ne onkin petollisesti vieläpä nimikristillistetty, - uuspakanoiden toimesta.

Niin, voi olla että luterilaisen kirkon erityisasema ja verotusoikeus lakkaa jossain vaiheessa maassamme. En usko, että luterilaisuus kuitenkaan Suomesta mihinkään häviäisi. Vaikka suurin osa ev. lut. kirkon jäsenistä ei ole sitoutunut kirkkoon kovin tiiviisti, on ev. lut kirkolla yhä paljon aktiivijäseniä, jotka sitoutuvat luterilaisuuteen. Ev. lut. kirkko ei ole myöskään ainoa luterilainen kirkko Suomessa.

Lutterilaisuudesta tulee vielä vahva Hitlerin hengen jatke