Kansainvälinen ja usean maan kansallinenkin poliittinen lähtökohta perustuu voimapolitiikkaan. Siinä vahvempi osapuoli sanelee sopimukset ja käyttää väkivaltaa tai sillä uhkaamista saadakseen heikomman osapuolen valtansa alle.
Keskinäisillä tai kansainvälisillä sopimuksilla tai laeilla ei ole todellista merkitystä. Suurvaltastatuksensa ja geopolitiikkansa pohjalta suurvalta ottaa haluamansa.
Suomen poliittinen johto käyttää omien kansalaistensa ihmisoikeuksien loukkaamisessa keppihevosenaan toteamusta, että Suomi on allekirjoittanut Pariisin rauhansopimuksen ja liittynyt EU:n jäseneksi, eikä niiden vuoksi voi käsitellä latenttia Karjalan palautusta.
Väite on täyttä hölynpölyä. Presidentti Mauno Koivisto ns. yksipuolisesti irtisanoi Pariisin rauhansopimuksen aseklausuulit, eikä kukaan väittänyt, että Suomi on allekirjoittanut sopimuksia, eikä tällaista saisi tehdä.
Raskaita ulkoisen valtapolitiikan kokemuksia Suomi kohtasi talvi- ja jatkosodassa. Yli 100 000 parhaassa iässä olevan suomalaista nuorta miestä tapettiin tai pysyvästi haavoitettiin. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja aiheutti nykyisen yhteiskunnan rasitteeksi laskettuna lähes 500 mrd. euron taloudellisen rasitteen.
Neuvostoliitto pakotti Suomen maksamaan sotakorvaukset omista hyökkäyksistään. Ne olisivat nykyisen yhteiskunnan rasitteeksi laskettuina 50-60 mrd. euroa. Kun tähän päälle lasketaan mukaan 45 000 km2 pakkoluovutus, olivat menetykset valtaisat. Nämä on laskettu em. lähes 500 mrd. euron rasitteeseen – ilman korkoja, vuokria ym. kustannuksia.
Jatkuu...
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/666/veikko_saksi_(karjalan_kuvalehti)_vakivalta_ja_voimapolitiikka
Keskinäisillä tai kansainvälisillä sopimuksilla tai laeilla ei ole todellista merkitystä. Suurvaltastatuksensa ja geopolitiikkansa pohjalta suurvalta ottaa haluamansa.
Suomen poliittinen johto käyttää omien kansalaistensa ihmisoikeuksien loukkaamisessa keppihevosenaan toteamusta, että Suomi on allekirjoittanut Pariisin rauhansopimuksen ja liittynyt EU:n jäseneksi, eikä niiden vuoksi voi käsitellä latenttia Karjalan palautusta.
Väite on täyttä hölynpölyä. Presidentti Mauno Koivisto ns. yksipuolisesti irtisanoi Pariisin rauhansopimuksen aseklausuulit, eikä kukaan väittänyt, että Suomi on allekirjoittanut sopimuksia, eikä tällaista saisi tehdä.
Raskaita ulkoisen valtapolitiikan kokemuksia Suomi kohtasi talvi- ja jatkosodassa. Yli 100 000 parhaassa iässä olevan suomalaista nuorta miestä tapettiin tai pysyvästi haavoitettiin. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja aiheutti nykyisen yhteiskunnan rasitteeksi laskettuna lähes 500 mrd. euron taloudellisen rasitteen.
Neuvostoliitto pakotti Suomen maksamaan sotakorvaukset omista hyökkäyksistään. Ne olisivat nykyisen yhteiskunnan rasitteeksi laskettuina 50-60 mrd. euroa. Kun tähän päälle lasketaan mukaan 45 000 km2 pakkoluovutus, olivat menetykset valtaisat. Nämä on laskettu em. lähes 500 mrd. euron rasitteeseen – ilman korkoja, vuokria ym. kustannuksia.
Jatkuu...
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/666/veikko_saksi_(karjalan_kuvalehti)_vakivalta_ja_voimapolitiikka
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.