Toivon kuolemaa joka päivä

Jos käytät masennusllääkeitä, mitä luultavasti teet koska olet terapiassa, mieti voisiko niissä olla syy. Koska olet henkisesti halukas töihin psyykesi on luultavasti ok. Jos masennuslääkkeet lamaannuttavat kehoasi, se kertoo nyt, että ei enää jaksa taistella myrkkyjä vastaan vaan haluaa luovuttaa ja kuolla pois. Kaikkeen tekemiseen mihin pitää ryhtyä on suuri jarru laitettu kehoon.

"Mitään turvaverkkoa ei ole, olen yksinäinen."

Täältä voisit saada ystävän:
http://www.oleystava.fi/sisalto/haluaisitko-ystävän

Hei,

Hyvä että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne. Joskus jo pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on kuitenkin raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.

Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-07, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-07, sunnuntaisin 15-07.

Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:

http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
Käynnit eivät maksa mitään.

Jos haluat mielummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.

Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".

Itsemurhayrityksen jälkeen keskustelutukea kannattaa hakea heti.
SOS-kriisikeskus Helsingissä tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille selviytymisen tueksi ja uuden itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi.
Keskustelut ovat maksuttomia. Ajan varaaminen LINITY-asiakasvastaanotolle puhelimitse: 0800 98 030 (ma–pe klo 9–17)
Lisätietoja: www.mielenterveysseura.fi/linity

t. sos-kriisikeskus / pekka

Voi kuulostaa julmalta, mutta me kaikki kyllä ehdimme kuolemaan. Tämä aika, mikä on annettu vielä elettäväksi, kannattaisi elää jotenkin miettimättä kaiken aikaa sitä kuolemaa. Joskus sillä kuoleman ajatuksella mässäillään. Mutta totuuden nimessä on kyllä uskottava, että masennus on myös sairaus, mikä kalvaa sisuksia. Itselläni on ollut aika harvoin masennusta, mutta tunnistan kyllä tietyt piirteet. Tuossa sinun tilanteessasi en näe muuta ulospääsyä, kuin sen, että tartut elämään vaikka ns. kaksin käsin ja lopetat itsesi tuhoamisen sisältäpäin jankuttamalla kuolemasta. Katsele muita, muiden elämää, ympärillesi, lähde tapahtumiin, maksuttomiin tilaisuuksiin, lue hyviä kirjoja. Kirjoista ja niiden maailmasta ovat monet masentuneet saaneet apua, eivätkä seuraa ole kaivanneetkaan jne. äläkä kylve, ryve masennuksen itsesäälissä. Jotain aivan varmasti pystyy myös itse tekemään. On kukkua, ettei itse voisi mitään tehdä ja loputon ymmärrys ei ketään pelasta, eikä apua tuo.

Kun kroppa on kauttaaltaan lopussa, on mieletöntä piiskata: tee, mene, lähde, ajattele, muutu. Kun seuraavan kerran olet 40 asteen kuumeessa tulen sänkysi viereen piiskaamaan ylös ja piristymään.

Jos aloittaja on mies, niin haluaisin aloittajan kaltaisen miehen. Olen itse nainen, joka on vähän vastaavanlaisessa "välitilassa" ilman kunnollista suunnitelmaa tulevaisuudelle. Paljon on vaikeuksia, ja olen jo kauan aikaa sitten murtunut taakkani alle. Nyt haaveenani on enää, että löytäisin miehen, jolla ei ole varaa katsoa ja kauhistella elämäntilannettani (koska on itsekin ns. epäonnistunut). Kuulostaa ehkä kummalliselta, mutta niin koen.

Minäkään en ole masentunut. Olen ihan iloinen nainen. Olen vain tavallaan liian heikko elämään tässä vaativassa maailmassa, ja vielä vastoin omaa syytäni taakoitettuna. Jos minulla olisi mies, olisi helpompi kulkea elämän taival loppuun.

Toisin kuin aloittaja, en toivo kuolemaa.

Tuttu juttu, mutta ainakaan minua ei ole heivattu pois kuntoutuksesta, vaikka olenkin puhunut oloistani ja itsemurha-ajatuksista suoraan. Suosittelen puhumaan tuosta terapeutillesi.

niagaran_putous otappa yhteyttä muhun, en ole aloittaja, mutta vastaanvalaisessa tilanteessa oleva mies kirjoittele osoitteeseen [email protected]

Heips!

Olen ja olen ollut samanlaisessa tilanteessa kuin sinä. Kuntoutukseni päätyttyä siihen, etten jaksanut enempää, kävin läpi suurta yksinäisyyttä ja edelleenkin käyn. Kuolemaon eniten mielessä, kun olen yksin, sekä ahdistus. Ja ahdistus nousee eniten silloun kun pitää suorittaa tai tehdä jotain.

Koen myös, ettei mulla ole kummempaa tukiverkkoa, toki mulla on muutamia ihmisiäjoille voin kirjoittaa omista tunteista sekä käyn hoitajan luona juttelemassa, oon kiitollinen siitä. Olen myös saanut netin maailmasta tukea, mm. Facebookista löytyy erilaisia ryhmiä joihin voi liittyä. Harrastan myös musiikkia suht.aktiivisesti. Yksi asia mikä mulla on eniten auttanut, on tutustuminen itseen. Millainen mä olen, mitkä on mun arvot? Otin myös itselleni lemmikin vähän aika sitten. Sinänsä aika pienet asiat voi saada jo hyvälle mielelle ja siitä kai toipumisessa on kyse, että pikku hiljaa. Kuuntele itseäsi! :)
jos haluut kirjoitella jotain, niin voin mieluusti kuunnella: [email protected]

Olet perivä Taivaan jos uskot, Jumala uhrasi oman Poikansa sinun vuoksesi. Olet kävelevä Taivaan kaduilla jos uskot. Paha olo menköön pois sinusta Jeesuksen Kristuksen nimeen. Amen. Myös muilta, joilla on huono olla. Amen.