Lyhyesti: Akustonne koko ja käyttöaika.
oman veneen hupiakku 75ah ja käyttöaika 2 päivää/1yö , sen jälkeen ladattava täyteen
oman veneen hupiakku 75ah ja käyttöaika 2 päivää/1yö , sen jälkeen ladattava täyteen
Akkukapasiteettinne ja käyttöaikanne
wardaaaaaaaaaaaaaahhhh
352124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Yleensä sen 5 vrk on menty 80 Ah hupparilla.
Startti akku bosch 170 Ah + käyttö akkuina victron AMG 2 x 220 Ah. Riittää 2-3 päivän oleiluun riippuu lämpötilasta ja rantautumisesta (keulapotkurin 7hv tai ankkuripelin käyttöstä).
Suurin sähkösyöppö on jääkaappi kesäloma reissulla, rupeaa muodostamaan höttöstä jäätä höyrystimeen ja käy alvariinsa...keula potkuri imee myös melkoisesti virtaa ja yleensä koneet pysäytetään melko pian rantauduttua, joten ei kerkiä enää latautua.
Lisäksi säälin akkuja vaikka kestävätkin hieman paremmin syvä purkausta, eli en mielelläni päästä virtoja laskemaan kovin matalalle (50%) tasolle että kestäisivät paremmin. Vanhat lyijyakkut kestivät 8v ja niiden vaihto oli todella v.....65 kg konehuoneen matalimmasta perimmäisestä kolkasta johon pääsee ainoastaan luikertelemalla...
2 x 125ah Koskaan ei ole tarvinnut erikseen ladata. Moottoriveneestä on kyse. Joskus olen ollut kolmekin vrk parkissa, eikä mitään onkelmaa ole virran vähyyden takia ilmennyt. Luonnollisesti toinen on starttiakku ja toinen hupi.
Purjevene, käyttöakustona 2*100 Ah (vai olikohan ne 105?) ja starttiakkuna jotain 70 Ah tms., en muista ihan varmasti. Jääkaappi on aina päällä. En osaa varmuudella sanoa, kuinka kauan akut kestäisivät normioleilua ilman koneella, aurinkopaneelilla tai maasähköstä latailua, mutta näppituntuma on, että 4-5 päivää.
Motorpaat ja akut 2*110ah. Parkissa ollessa van toinen käytössä ja riittää perjantai illasta-sunnuntaihin, sen pitempään en ole samassa parkissa ollut. Toki hupiakulle 90w aurinkopaneeli. Kuluttajia: kompurajääkaappi, radio, valaistus, vesipumppu ja tarvittaessa lämppäri.
Miksi noin iso starttiakku? Tuntuu vaan vähän eksoottiselta, että starttiakku on yhtä suuri kuin hupiakku. Yleensä hupiakku tai -akusto on kaksin-kolminkertainen tai jopa isompi starttiakkuun nähden. Tuo 10-14:n kokoonpano näyttää aika tavalliselta, mutta olen nähnyt vielä jämerämpiä, ainakin sellaisen, jossa on 3*110 Ah hupiakkupuolella ja edelleen vain jokin 70-75 starttiakkuna. Noin iso hupiakusto alkaa kyllä jo huutaa vähän tehoja moottorilaturiltakin.
Lyhkäisyydessään. Paatis päävirtakytkin malliltaan 1, 2 tai 1 2 niin mieluusti samanlaiset akut. Molempia akkuja pystyy käyttämään kulutus akkuna parkissa olessa, mutta käytännössä olen valinnut 2 akun hupiakuksi johon on kytketty paneelin lataus ja myös maasähkölaturin 15A puoli, "käynistysakulle" on maasähkössä ollessa lataus 2A. Koneena on Vp:n vajaa neljälitranen dsl niin kyllä sille akussa kokoakin pitää olla.
OK. Minä olen aina pitänyt huonona tuota pääkytkimellä valintaa. Omasta mielestäni parempi on akkujen erottaminen diodilla tai releellä ja allokointi pysyvästi eri tarkoituksiin. Ei vain starttiakun vahinkotyhjenemisen välttämiseksi vaan myös siksi, että kulutustapa on erilainen. Starttiakusta otetaan lyhyt raju purkaus, käyttöakuilta hitaasti ja pitkäkestoisesti.
Minulla oli edellisessä veneessä VP 200hv kone (41 siis) ja kyllä se starttasi hienosti 70Ah akulla.
Minä muistelen joskus kuulleenni sanottavan, että starttiakun pitäisi olla hupiakkua isompi mutten ole ikinä nähnyt veneitä katsastaessanikaan semmoista. En tiedä, millaisessa veneessä moinen pätisi: ehkä joku vanha hirmuisen isolla pannulla varustettu, jossa ei ole oikeastaan mitään kuormittajia hupiakulla (ei lämppäriä tai jääkaappia jne.)
On veneen tehdas tekoinen järjestelmä. Suunnitelmia ollut toki että muuttaisin sellaiseksi jossa olisi kolmelle akulle jakava latausrele niin ei tarvitsisi muistella pääkytkimen asentoa.. Akkukotelo on ahdas niin miettinyt että jos koneelle jättää 110ah ja laittaisi hupipuolelle vaikkapa 2*80ah jos sais sopimaan.
Mitä noiden akkujen kokokoon tulee niin edellisessä veneessä mercuryn veradossa olisi pitänyt olla kirjan mukaan 140ah akku ;-)
Tuohan riippuu täysin kulutuksesta, jossa yleensä jääkaappi on se ratkaisevin. Edellisessä veneessä oli pieni ja hyvin eristetty jääkaappi. 75 Ah hupiakulla pärjäsi 2-3 vrk. Nykyisessä on isompi ja mahdollisesti huonommin eristetty jääkaappi. 180 Ah hupiakulla ja 50 W paneelilla ei pääse kuin tuohon samaan 2-3 vrk.
Ensimmäisessä kompura vei 3,3 A ja kävi tyypillisesti alle 20% ajasta. Nykyisessä 6 A ja käy tyypillisesti n. 30% ajasta. Keskikulutus on siis 3-kertaistunut.
180ah hupipuoli=3-päivää. Virtasyöppönä jääkaappi ja wallas
Miksi ihmeessä veneissä käytetään sähköllä toimivia jääkaappeja. Itse en koskaan laittaisi sellaista veneeseeni. Kaasulla toimiva on ehdottomasti venekäytössä paras vaihtoehto.
Tästä on turha lähteä vääntämään. Kaasu jakaa veneilijät. Toisille se on ainoa ja oikea ja toiset eivät mistään hinnasta sellaista halua.
Juu, en minäkään halua kaasujääkaappia. Olen tosin kuullut sanottavan, että sen jäähdytysteho on sähkökäyttöistä parempi (tutulla oli aiemmin vene, jossa jääkaappi toimi valinnaisesti joko 12 tai 230 V sähköllä tai sitten kaasulla ja hän sanoi, että kun tuli veneelle ja latoi sapuskat jääkaappiin reissuun lähtiessä, niin kannatti pistää se kaasukäytölle siinä vaiheessa.
Noi kaapit jotka toimivat sekä kaasulla että sähköllä ovat poikkeuksetta Peltierillä toimivia. Peltier on hidas ja tolkuttomasti sähköä tuhlaava paria poikkeusta lukuunottamatta (vesisäähdytys kunnon tuuletus tms.). Kompurakaappi on aivan toista maata ja tehokkaampi kuin keskimääräinen kaasukaappi ja ei vie tolkuttomasti sähköä.
Jos kaasua haluaa käyttää muuhunkin kuin uuniin, kannattaa varautua riittävän isoihin kaasupulloilla tai liikkua vain alueella, jossa kaasua on hyvin saatavilla. Veneissä yleisimmät 2 kg suomalainen, 2 kg Primus ja 3 kg keski-eurooppalainen kaasupullo eivät montaa viikkoa riitä monen laitteen kanssa ja kaikkien noiden saatavuus on erittäin huono isompia kaupunkeja lukuunottamatta. Isompi pullo ei taas mahdu moneen veneeseen.
Kaasupulloista on yleisin 5kg ( varapullo). Pelkässä jääkaappi käytössä 11kg riittää yli kuukauden. 2kg koko on melko harvinainen, lähinnä ulkolaisissa veneissä mihin on vaihdettu suomalainen pullojärjestelmä.
Kompurajääkaapin eduksi laskisin kaappiosan valmistuksen veneen muotojen mukaan, siinä ne edut sitten taisi ollaakkin. Siis mikäli sovelletaan eu direktiivejä eteläeuroopalaiseen tyyliin ...
Startti1x 60 Ah, hupi 1x220 Ah. Aiemmin oli hupina 2x86Ah, joka riitti noin kolmeksi päiväksi. Uutta akkua en ole vielä saanut polvilleen, enimmillään 3 päivää ilman täyteen latausta. Kulutusa lähinnä jääkaappi. ja satunnaisesti Wallas.
Lisä kysymys kaikille, milloin katsotte akkujenne olevan ns.tyhjät. Jänniittestä vai mistä?
www.stek.fi
Tuolta löytyy "Vene ja Sähköopas"
Monta eri kaaviota ja taulukkoa.
Jos akkujen napajännite laskee alle 12, niin latauksen paikka viimeistään.
Lepojännitteestä vai siitä, kun vaikka jääkaappi käy...?
Ainakin itse katson, että kuormittamattoman lepojännitteen ollessa 12.0v on viimeistään latauksen paikka...Jännitemittari on kytkettynä suoraan akkuun ja näyttää oikein.
Minulta on pari kertaa invertteri katkaisut virtansa kun jännite laski sen sisäisen automaattirajan alle.
Ennen vanhaan kun oli avoimet akut niin ominaispainomittarilla sai akun tilan melko hyvin katsottua.
Nyt pitäisi ilmeisesti asentaa sellainen akkumonitorisysteemi, johon voidaan ohjelmoida koko järjestelmän käyttö sisään - näin olen asian ymmärtänyt.
Mulla on venhossani 90 ah, startille ja 2x100 ah, hupipuolelle. On riittänyt 2-3 päivää olusuhteista hiukan riippuen. Kulutuksena: jääkaappi, radio, eberi, valaistus, käyttövesipumppu, Paljonkohan tässä yhtälössä auttaisi, jos kannelle laittaisi 35 w paneelin ?
Paneli auttaa paljon, se lataa akuston täyteen kun vene ei ole käytössä. Yleensä huviakut ei ehdi latautua täyteen moottori ajossa, lyhyistä ajomatkoista johtuen. Jos venettä ei pidetä maasähkössä niin suosittelen aurinkopanelia, edes pientäkin.
Omassa veneessä LCD-Volttimittari, josta näkee eri akkujen varaustasot desimaalin tarkkuudella. Tästä tiedän, milloin pitää alkaa lataamaan...
Startti 180 ja hupi 4x180. Käyttöaika riippuu kovasti auringonpaisteesta ja lämmitystarpeesta. Jääkaappi 6A, lämppäri 4A - sen käynnistys 15-20A, läppäri 4-7A. Laturi 100A. Paneelit yht 170W. Ai niin, kahvimylly 8A.
Startti 40 Ah , Hupi 180 135 Ah. Jääkaappi ja radio aina päällä, TV ja läppäri illalla. 2 päivää riittää. Eniten sähköä kuluu kaljojen jäähdyttämiseen, jääkaapin ovi käy tiuhaan. Jos tarvii yöllä lämmittää , on kyllä akut lopussa viikonloppureissulla. 225 hv dieselmoottorivene ja 65 W aurinkopaneeli.
Minulla 40Ah hupiakku ja minäkin koen suurta tarvetta tulla tänne kehuskelemaan kuinka pitkään tuolla juutalaispatterilla elelen. Helposti menee viisikin vuorokautta kunhan vain valvoo muijaa ja mukuloita, etteivät käytä sähköä kaikenmaailman turhuuksiin. Riittävästi kun huutaa ja uhoaa, niin kyllä tottelevat. Jostain kumman syystä veneellä ruoka maistuu muutaman päivän jälkeen vähän oudolle ja koko porukan vatsa tuntuu toimivan melko joutuisasti. Eipä mene vessa tukkoon. Olen pannut merkille, että muu perhe tuntuu lähtevän jotenkin vastentahtoisesti MINUN suunnittelemilleni veneretkille. Heillä taitaa ilmeisesti olla jonkinlaista asennevammaa, vai mitä olette mieltä?
2 x 120 Ah AGM kestää kolmisen vuorokautta yötäpäivää purjehdusta, kun kulutusta on kaikki elektroniikka, jääkaappi ja kulkuvalot öisin. Satamassa lojumista 45 W aurinkopanelin avulla aurinkosäällä lähes vaikka pysyvästi pääkuormana jääkaappi ja satunnainen muu kulutus. Pilvisen viikonlopun jälkeen syksyllä lämppäriä (=Safire) ja jääkaappia käytellen ollaan vielä akkujen suhteen reilusti turvallisen puolella, vaikkakin pussin pohja jo häämöttää.
Käyttöakusto josta myös startti:240A, varalla 100A manuaalisen kytkimen takana (käytetään käynnistykseen vain jos käyttöakusto kyykännyt). Kuluttajat: 50L kompurajääkaappi, Webasto, ledivalot hupijuttuja. Pelkkä lämmitin 24h jääkaappi 24h valaistusta & radiota muuten = kaksi yötä samassa paikassa menee ihan ok (varmaan menisi kolmaskin) ja jos ei tarvitse lämmitintä niin 3-4 yötä ok. Tuossa vaiheessa akusto ei ole vielä kyykyssä vaan latailen mielummin hyvissä ajoin lisää.
720 Ah, josta startti 180 ja hupia loput. Jaakaapin, Webaston jne. kanssa menee vaikka kuinka kauan, mutta ankkurissa lataan 0,5h/pv ja samalla saa kuumaa vetta varaajaan. Ongelmana pitkien matkapurjehduspurkujen jalkeen ovat pitkat latausajat. Maasahkossa voi menna lahemmas 2 vrk ennen kuin akusto on jalleen lahes taynna ja neljakin vrk. etta on taysin taynna. Latauksia kun ei jatkuvasti haluaisi jattaa kesken. Iso akusto ei siis ole vain plussaa, vaan haittapuoliakin loytyy.
Pursi on ymparivuotisessa kaytossa, talvisin pelkkana asuntona.
Oletko miettinyt koskaan, että kannataisiko laturi kapasiteettia muuttaa...riippuu tietysti siitä minkä kokoisista akuista pakettisi muodostuu, niin millaiseksi, tuo kaksipäivää on melko pitkä aika latailulle. Onko akkupankkisi yhden vai useamman laturin takan, minkä kokoinen laturisi on?
Amppeeri... , käytätkö aurinkopaneeleja tai hydrogenua apuna pitkien purjehdusjaksojen aikana? Minulla on vain 200Ah:ta käyttöpuolella ja olen pohtinut aurinkovoiman käytöönottoa - saisi edes jääkaapin kulutuksen sieltä.
Yhteensä 880Ah. Sähköä syö painevesi, WC:t, valaistus, TV ja muu viihde-elektroniikka, lämmitys ja tietenkin jääkaapit. Latausväli on ihan puhtaasti kiinni siitä, kuinka paljon laitteita käytetään. Joskus viikko, joskus pari päivää.
Isostakaan akkukapasiteetista ei ole apua, jos virtaa kuluu enemmän kuin sitä tuotetaan. Siksi vene on useimiten johdon päässä ja akut ylläpitolatauksessa. Kannataa myös pitää akuista huolta ja vaihtaa - ja puolen akkujen paikkaa 24V järjestelmässä koska jostain syystä -puolen akku kuluu nopeammin (voiko joku kertoa miksi?).