Ruotsiin muutto

mitenkähän muistelet Suomea noin kin myöhään muuttaneena? Kun on jo tavallaan kaikki peruskoulut melkein läpi käynyt Suomessa, ei varmaan ollut helppoa muuttaa Ruotsiin.
Pienen kaihoisan huokauksen kuvittelen kirjoituksessasi, kun "vanhemmat ovat nyt mökillä ja sukulaisissa usein"
Itse mutin Ruotsiin jo yli neljäkymmentä vuotta sitten.
En osannut ruotsia tullessani. Päätöksen muuttamisesta tein kyllä ihan itsenäisesti ja muutinkin sitten ihan itse nuorena aikuisena.
Nyt kuitenkaan en koskaan Suomea ole halunnut unohtaa, vaan pidän yllä kielitaitoa sekä olen opiskelun myötä oppinut myös ruotsin.
Nyt koen että minä kuulun molempiin maihin. Vaan ja ainoastaan kielen opittuani voin kokea että elän täyspainoisesti ruotsissakin.
Ei siis ole enää väliä, missä asuu. Uskon enempi siihen että kun huolehtii läheisimmät suhteensa hyvin, olkoon sitten kylkiäinen tai naapuri tai harrastusporukka, tulee hyvä mieli siitä asiasta, että on tehnyt jotain lähimpien hyväksi. Hyvä tulee aina takaisin itselle, ennemmin tai myöhemmin. Työn tekeminen elannokseen on jokaisen oikeus. Siinäkin voi olla paljon haasteita, jos ei viihdy, tai jos ei ole töitä. Uskon kuitenkin että oma asenne, jos se on myönteinen, sillä pärjää pitkälle. Huonojenkin päivien ohi. Minulla on ollut onneksi aina lähelläni ihmisiä, jotka ovat halunneet minua tukea silloin kun olen tukea tarvinnut. On ollut niinkin fiksuja lähimpiä että ovat tukeneet vaikka en tiennyt tarvitsevani tukea. Sellaista kutsun jo lähimmäisen rakkaudeksi. Sitä lisää, ja ei ole silloin väliä, missä se koti on.
Ei täällä eikä siellä ole asiat yhtään erilaisia. Vaikeat ajat ovat nyt joka paikassa. Silloin lyöttäydytään vaan porukalla ongelmien kimppuun ja taas kohta alkaa aurinko paistaa. Sitä se elämä on.

Kun oli edelliset vaalit, en äänestänyt, ja nyt voin todeta, että eipä olisi kannattanut, koska ne, jotka pääsivät päättämään, ovat antaneet talouden karata syöksyyn, ja parin tuhannen röyhkeän varastaa jopa kansallisomaisuuttamme. Urpilainen oli kaveriensa kanssa huonoin valinta vuosikymmeniin, ja kokematon Katainen oli myös, ei auttanut kuin säestää madamea!!!! Naton nuolemisesta on tyhjää puhua, koska Venäjä on se ongelma, ei Nato . Pelkoa siinä tuskin paljon on, mutta kuka nyt haluaisi alkaa suomalaisena sotimaan?
Osansa on tehneet kaikki ammattiliitot ja agitaattorit, jotka eivät ole halunneet olla ahkeria työssään, suunsoitossa kylläkin!
Ja tällaiset Pekka Perät kuittailevat miljoonapotteja konkurssiin menossamolevasta yhtiöstä siirrellen anastetut varat vaimon ja muiden sukulaisten nimiin!!! Laitonta!
Aika moni pienyrittäjäkin on vastuuton sovittujen tehtävien toteutuksessa oikein.
Joka portaassa rosvotaan mitä ikinä saadaan vaan onnistumaan.
Tehtaiden työntekijät lorvivat ja tekevät omia töitään työaikana!
Tahallaan pistetään roskiin tuotteita, joiden laatua ei viitsitä valvoa.
Liian moni sanoo, että en viitsi, työnantaja ei saa hyötyä!