Olen pitkäaikaistyötön ja häpeän sitä. Häpeän itseäni. Tiedän, ettei saisi verrata itseään muihin, mutta tunnen suurta alemmuutta verrattuna työssäkäyviin. Olen välillä ollut sairaslomalla masennuksen vuoksi, välillä äitiyslomalla. Silloin tunsin itseni samanarvoiseksi muiden äitien kanssa, joilla oli vauva. Sitten he palasivat työelämään. Minua sinne ei oikein kelpuuteta, kun olen vähän väliä sairaslomalla. Työkyvyttömyyseläkkeelle en pääse, kun sinne olen vissiin liian terve.
Vähät rahani osin käytän lapseeni, jotta hänen ei koskaan tarvitsisi syrjäytyä. Osa rahoistani menee tietysti lääkkeisiin ja muihin terveyskuluihin. Isoin osa asumiseen. Itselleni en juuri osta mitään. Koluan alelaareja ja kirppiksiä, koska paitani alkavat olla liian paikattuja pysyäkseen koossa. Hiutuneisiin paitoihin tulee yhden paikatun reiän viereen toinen. Samoin leggingseihin. Ostinkin tässä viime kuussa yhden viiden euron paidan itselleni.
Käyn harvoin kaupunkimme keskustassa, asumme lähiössä. Tänään kävin ja tunsin itseni ulkopuoliseksi. Olen ollut niin kauan vähissä varoissa, että se näkyy ulospäin. Ja se hävettää. En olisi uskonut, että voisin koskaan hävetä työttömyyttäni näin paljon. En pelkästään vaatteiden vuoksi, vaan koska en ole tuottava ihminen, yhteiskunnan jäsen. Luulen, että ilman lastani olisin jo tappanut itseni. En voi kuitenkaan sitä tehdä hänelle.
En tiedä osaako kukaan sanoa tähän mitään. Jonkun on helppo provosoida ja sanoa, että tapa ittes vaan, on yksi loinen vähemmän. Tiedän sen kyllä itsekin, että helpompaa se olisi yhteiskunnalle. Halvempaa. Mutta en vaan voi tehdä sitä lapselleni.
En tiedä. Vain häpeän. Älkää välittäkö.
Häpeän valtavasti työttömyyttäni
4
198
Vastaukset
- minulta-sinulle
Itse en ole pitkäaikaistyötön mutta vähän samantapainen juttu kyseessä.
Tiedän tunteen. Mutta pitää rakastaa itseään (ja sinulla on lapsi jota rakastaa) ja yrittää olla välittämättä. Eivät muutenkaan kaikki ajattele työttömistä niin huonosti. tuntuu kuin etenkin vanha kansa tekee niin sekä sitten osa nuoremmista. On myös meitä suvaitsevampia. Sinun pitäisi löytää seuraa, joka hyväksyisi tilanteesi. Ei ole hyvä tuntea koko ajan alemmuutta. Minunkin pitäisi löytää enemmän seuraa jossa tilanteeni on tutumpi muillekin. Ja kun olen avautunut vihdoin ja toteuttanut itseäni, olen vähemmän epävarma ja onnellisempi! :)
Toivon sinulle rauhaa sydämeesi. Et ole ainoa, muista se!- NoGood
Kiitos Sinulle :) järkevästi ajatellen tiedän asioiden olevan noin, mutta tunnetasolla häpeän tunne meinaa musertaa. Nyt aamulla olo on pikkaisen parempi, vaikka tunnen tuon mustan aukon häälyvän sisimmässä.
Se mitä sanoit sellaisen seuran löytämisestä, joka hyväksyisi tilanteen, olikin hyvä vinkki. Tuttavapiirissäni onkin eräs, joka on joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle jo kauan sitten. Voisin häneltä kysyä kuinka hän löytää arkeensa ja elämänsä sisältöä.
Tiedän, että kevyempiäkin kausia tulee, mutta tällä hetkellä häpeän viitta on raskas kantaa.
- kaikeentottuu
Hei, voimia sinulle oikein paljon. Et ole ainut työtön, et todellakaan. Masaennus lähtee ajan kanssa toivotaan. Kirkosta ja pelastusarmeijasta saat varmasti taloudellista yukea. Tsemppiä ja miusta lapsillesi olet ARVOKKAINTA ja tärkeintä maailmassa.
Valmistuin ammattiopistosta keväällä 2010. Menin heinäkuussa armeijaan toiselle puolelle Suomea. Kotiuduin armeijasta tammikuussa. Keväällä 2011 olin parisen viikkoa työelämänvalmennuksessa paikallisella leirintäalueella, jossa on uima-allas ulkona, minigolf ynnä muuta kivaa. Lähdin sieltä, kun pääsin palkalliseen työhön, joka vastasi koulutusta. No, se oli vaan määräaikainen työ, ja loppui pian. Sen jälkeen en ole ollut palkallisessa työssä.
Elokuussa 2011 pääsin puoleksi vuodeeksi työelämänvalmennukseen kierrätyskeskukseen. Syyskuussa 2012 Pääsin Lappiin semmoselle työttömien leirille viikoksi. Vaellettiin tuntureilla, ja käytiin Levin kylpylässä. Sitten marraskuussa 2012 pääsin kuntouttavaan työtoimintaan samaan kierrätyskeskukseen, jossa olin jo aiemmin puoli vuotta. Siinä samassa paikassa olen vielä tänäkin päivänä.
Asun vielä vanhempien luona. Laitan joka kuukausi rahaa säästötilille jemmaan, jotta voisin jonain päivänä muuttaa omilleni asumaan. Saan siis työmarkkinatuen 9€ päivältä, kun osallistun kuntouttavaan työtoimintaan. Olen jo katsellut asuntoilmoituksia netistä.
Aiemmin häpesin omaa työttömyyttä, mutta jotenkin vaan totuin tähän tilanteeseen, enkä osaa enää tuntea häpeää asian takia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1931422
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän138913- 85872
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?52801- 51758
Martinan tarve valehdella.
Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t253667Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla
Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä330639Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,9636Olisitko oikeasti valmis rikkomaan
Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk57619- 53594