1. Jos terrorismin uhka on utopistinen, niin miksi voimaloita suojellaan niin tarkasti?
2. Jos onnettomuuskin on niin mahdoton kuin väitätte, niin miksi on säädetty vakuutusmaksuja laitoksille ylipäätään?
3. Jos jäteongelma on "ratkaistu", niin miksei missään maailmassa käytännössä jätteitä ole vielä loppusijoitettu?
Bonuskysymys: Eikö teitä huolestuta ydinaseteknologian leviäminen ydinvoimaloiden "kylkiäisinä"?
2. Jos onnettomuuskin on niin mahdoton kuin väitätte, niin miksi on säädetty vakuutusmaksuja laitoksille ylipäätään?
3. Jos jäteongelma on "ratkaistu", niin miksei missään maailmassa käytännössä jätteitä ole vielä loppusijoitettu?
Bonuskysymys: Eikö teitä huolestuta ydinaseteknologian leviäminen ydinvoimaloiden "kylkiäisinä"?
Vastaukset 57
Vanhimmat
Kyllä ydinvoimalan saa terrorin keinoin suljettua ja aiheutettua rahanarvoista tuhoa. Monia muitakin tärkeitä laitoksia suojellaan. Ne ovat taloudelle tärkeitä.
Hyvä kysymys. Ehkäpä vakuutusmaksut pitäisikin poistaa. Mitään ei koskaan ole tapahtunut. Korvaussumat ovat pitkälti hatusta vedettyjä. Vakuutusmaksut tulevat joka tapauksessa ajan myötä laskemaan kun mitään ei tapahdu.
Sen takia että ratkaisuun kuuluu että radioaktiivisuus ensin muutama kymmenen vuotta vähenee vesialtaissa. Sen jälkeen turvallinen käsittely on huomattavasti helpompaa. Kyllä sinäkin odotat että puuro jäähtyy ennen kuin syöt sen.
Ydinaseteknologia leviää ydinvoimaloista huolimatta. Ydinaseisiin ei tarvita ydinvoimaloita. Epärelevantti kysymys.
Kyllä hänen kaikissa eri nimikerkeissään paistaa sama astianmaku. Ajallisestikin nimimerkinvaihto näkyy keskustelujen kulussa.
Nimimerkkiä vaihtamalla voi samoja asioita jauhaa yhä uudelleen.
paljastanut. Koleta ja Vastaaja ovat sama henkilö.
Skitsofrenia vaivaa...
"Toisilla runosuoni,
toisilla faktasuoli,
ei onnistu sun juoni,
ei häviä tuulipuoli,
mut' hauska on silti kuulla,
kun pääsi rikot puulla,
pusket sitä seinään,
piilotat sen heinään.
Perustelusi niin löyhät,
kuin mielipiteesi köyhät,
voit ehk' huijata tyhmiä,
nuolla sidosryhmiä,
mut' ei savua ilman tulta,
usko se, koleta-kulta."
Onnittelen!
Aattelin jo kirjoittaa tähän jotain taas Vaino Harhasta, mutta nyt ei tartte :)
Oikeastaan olen imarreltu nimimerkkiini kohdistuneesta mielenkiinnosta. Ilmiselvästi tarkoitus on leimata kaikki täällä esiintyvä ydinvoimavastaisuus yhden ja saman henkilön aikaansaannokseksi. Miksi, sitä en ymmärrä, mutta mitäpä sen välii. Ongelmansa kullakin.
Sinuakin näkee.
Vaikka olenkin realisti ja maatiaiskuluttaja niin saanen vastata? Jookos? Saanks mä?
1. Jos terrorismin uhka on utopistinen, niin miksi voimaloita suojellaan niin tarkasti?
- Hmmmm.... jos se olisi utopistinen, niin sitten ei varmaan tarvetta suojeluun olisi. Mutta suojeleehan jotkut eläviä eläimiä sukupuutoltakin joten kai se varmaan johtuisi "varmuuden vuoksi"- ajattelutavasta, jos se olisi utopistinen.
2. Jos onnettomuuskin on niin mahdoton kuin väitätte, niin miksi on säädetty vakuutusmaksuja laitoksille ylipäätään?
- Kun vakuutusmaksuista päätetään jossain muualla kuin keskustelusättipalstoilla, hassu.
Ja toisekseen, jotkut meitä älykkäämmät ovat todenneet vakuutusmaksujen olevan rahaa ja sitähän on parempi ottaa vastaan mitä antaa pois(miksiköhän kaikki voimalat on vakuutettuja jos ne kerran aina poksahtelevat?).
3. Jos jäteongelma on "ratkaistu", niin miksei missään maailmassa käytännössä jätteitä ole vielä loppusijoitettu?
- Kun kaivelu on kivaa ja tässä tapauksessa järkevääkin. Aina voi mennä syvemmälle ja syvemmälle ja syvemmälle.
Bonuskysymys: Eikö teitä huolestuta ydinaseteknologian leviäminen ydinvoimaloiden "kylkiäisinä"?
- Joo.
Itse kysyisin samat asiat vähän lyhyemmin. Näin:
1. Onko ydinvoimalaan kohdistuva terrorismin uhka todellinen Suomessa?
2. Onko vakava ydinvoimalaonnettomuus, jossa radioaktiivisia aineita pääsee ympäristöön, mahdoton Suomessa?
3. Onko korkea-aktiivisten ydinjätteiden turvallinen loppusijoitus jo ratkaistu Suomessa?
Bonuskysymys: onko mahdollista, että Suomen ydinvoimaloiden henkilöstön tekninen tietotaito tai ydinmateriaali hyödyntää myös ydinaseteknologiaa?
1.
Terrorismin uhka ei ole utopistinen. Vaikka terroristi ei saisikaan aikaan vahinkoa ydinvoimalle, niin valtakunnan energiahuollolle he voisivat aiheutaa vakavaa haittaa.
2.
Korkeat vakuutusmaksut jotuvat ydihysteriasta ja sehän sopii vakuutusyhtiöille. Saavat paljon rahaa, eikä ole mitään riskiä korvauksista.
3.
Ydinjätteen loppusijoitus ei ole vielä ajankohtainen. Loppusijoituspaikkoja valmistellaan täysin aikataulun mukaan.
Bonus
Ei huoleta. Rauhanomaista ydinteknologiaa on vaikea käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin. Erilaiset ryhmät jotka haluavat ydinaseita ovatkin sitten eri asia.
Ehkäpä tässä on koko ihmiskunnalla kasvun paikka? Ja olisikohan syytä jo jättää taakse ihmiskunnan "hiekkalaatikko" kinastelut ja ryhtyä hoitamaan kiistoja sovitellen ja aikuismaisesti.
"
2.
Korkeat vakuutusmaksut jotuvat ydihysteriasta ja sehän sopii vakuutusyhtiöille. Saavat paljon rahaa, eikä ole mitään riskiä korvauksista.
"
Paljonko nämä korkeat vakuutusmaksut ovat euroina tai vaikka markkoina?
Vakuutusmaksunhan pitäisi perustua mm. onnettomuuden todennäköisyyteen.
Mikä on sellaisen onnettomuuden, jossa radioaktiivisia aineita pääsee ympäristöön, todennäköisyys Suomen voimaloissa?
"Vakuutusmaksunhan pitäisi perustua mm. onnettomuuden todennäköisyyteen."
Ei pidä, eikä perustu. Vaan mahdollisen (sinä voit lukea: huomisen) onnettomuuden aiheuttamiin kustannuksiin.
...
"
*Uraaniluoti*
Kirjoittanut: Eiku kustannus. 3.12.2004 klo 12.47
"Vakuutusmaksunhan pitäisi perustua mm. onnettomuuden todennäköisyyteen."
Ei pidä, eikä perustu. Vaan mahdollisen (sinä voit lukea: huomisen) onnettomuuden aiheuttamiin kustannuksiin.
"
Alan aina vaan enemmän ja enemmän ymmärtää ydinvoiman kannattajien aivomaailmaa.
Olipa hyvä että tämmöset asiat tuli taas esille.
vastata. Mutta vastaanpa kuitenkin. Kun kohderyhmä kuitenkin on kuissa maailmoissa.
Vakuutusmaksut perustuvat sekä maksimikorvaukseen että todennäköisyyteen. Vaikka todennäköisyys olisi pyöreä nolla rahojen on kuitenkin löydyttävä tarpeen vaatiessa kassasta. Mikään vakuutusyhtiö ei saisi toimia jos se heti ensimmäisen onnettomuuden sattuessa menisi konkkaan. Vakuutusmaksut eivät kuitenkaan ole pois taloudesta, vaan ne sijoitetaan edelleen tuottavaan toimintaan (ei tuulivoimaan).
Mikä on todennäköisyys sille, että jossain Suomen ydinvoimalassa tapahtuisi ns. vakava onnettomuus, jossa radioaktiivisia aineita pääsisi ympäristöön?
Ainahan komeetta voi osua keskelle ydinvoimalaa.
Tosin sinun logiikallasi vakava onnettomuus on se jos joku kantaa muovikassissa aamulla ostamansa palovaroittimen portista illalla ulos.
Noinko heikoilla lähtötiedoilla perustelet ydinvoiman turvallisuutta?
Väitän, että vakuutusyhtiöt ovat paremmin selvillä.
Otetaanpa selvää asiasta. Jokin todennäköisyys täytyy olla laskettu.
Ei mitään järkeä vastata. Mutta vastaanpa kuitenkin. Kun kohderyhmä kuitenkin on muissa maailmoissa.
Tuo on välillä aika tympeää kun pitää toistuvasti mennä henkilökohtaisuuksiin.
Vaikka onkin kiva tyydyttää toisten tarpeita niin mitäs se kertoo sitten sinusta ja kyvyistäsi?
"
3.
Ydinjätteen loppusijoitus ei ole vielä ajankohtainen. Loppusijoituspaikkoja valmistellaan täysin aikataulun mukaan.
"
Tämä voisi ymmärtää niin, että turvallista loppusijoituspaikkaa ei vielä ole löydetty.
Siitä muistuikin mieleen eräs keskeneräinen asia:
"
Erikoisasiantuntija Koletalle kysymys
Kirjoittanut: Vastaaja 25.11.2004 klo 07.42
Sanoit:
"Jääkaudet ja meriveden kohoamiset eivät vaikuta ydinjätteeseen. Jäte ei liukene veteen eikä jää mitenkään pysty syömään 500 m graniittia joka on vaakatasossa. Muutenhan maailma olisi täynnä jääkausien aiheuttamia kilometrien syvyisiä monttuja."
Joko hakkaat kaikki asiantuntijat ylivertaisilla tiedoillasi tai sitten et tiedä mistään mitään. Vertailun vuoksi muutaman sanan lainaus lähteestä, jolla sopii olettaa olevan jonkin verran asiantuntemusta ydinjätteiden loppusijoituksesta:
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta."
Lähde:
Julkaisu: VTT T2177 (2002), sivu 43.
(Raportti laadittiin VTT:n Prosessit-yksikössä ja hankkeen rahoittajana toimi Teollisuuden Voima Oy.)
JOS
"Jääkaudet ja meriveden kohoamiset eivät vaikuta ydinjätteeseen. Jäte ei liukene veteen eikä jää mitenkään pysty syömään 500 m graniittia joka on vaakatasossa."
NIIN kuinka sitten
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta."
????
"
Pystyyköhän erikoisasiantuntija Koleta nyt jo vastaamaan?
Tiivistys ensin:
a) 'Määräysten mukainen' pahin mahdollinen onnettomuus
- 1000MW voimala Olkiluodossa
- taloudelliset menetykset:
- 1.5-2, 20, 50 miljoonaa markkaa (n. 9Miljoonaa euroa)
b) Eräs onnettomuus
- 1000MW voimala
- onnettomuus, jossa päästönä 10% cesiumin kokonaismäärästä
- kustannukset:
- miljardeja tai kymmeniä miljardeja markkoja (
Aine on vain tietyllä (hyvin hyvin suurella) todennäköisyydellä tietyssä paikassa. Tämä siis lämpötiloissa jotka ovat > 0 K. Tästä johtuen yksittäinen atomi tai molekyli voi vaeltaa parhaimmanki suojan läpi.
Käytännössä tällä ei ole mitään merkitystä mutta aiheuttaa kuitenkin sen että ei voi sanoa että joka ainut atomi ysyy paikoillaan.
JOS
"Jääkaudet ja meriveden kohoamiset eivät vaikuta ydinjätteeseen. Jäte ei liukene veteen eikä jää mitenkään pysty syömään 500 m graniittia joka on vaakatasossa."
NIIN kuinka sitten
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta."
????
ja mieti sitten mitä vaikutusta on siitä että hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta.
Saako planktoni syövän?
Jakautuuko ameeba kerran liian paljon?
Vaikka tivasit nimenomaan Koletalta vastusta, niin vastaan kuitenkin.
Loppusijoituspaikkahan on suomessa jo valittu kuten hyvin tiedät. Sitä valmistellaan täysin ennalta tehyn aikataulun mukaan, jotta se olisi valimis silloin kun sitä tarvitaan.
USA:ssa taas Yucca vuoristoon rakennetaan täysin täysin suunnitellusti USA:n varastoa, kuten hyvin tiedät.
Kyllähän sitä vaikka minkälaisia onnettomuusskenaarioita voidaan tehdä.
Voidaan esim. laskea kuinka todennäköistä on, että meteoriitti osuu ihmiseen. Tämä muuten on todistettavasti tapahtunut ainakin kerran tunnetun historian aikana.
Joten meidän kai pitäisi tuolla periaatteella ryhtyä vaatimaan vakuutusyhtiöiltä meteoriittivakuutusta?
Ja todistettavasti isoja meteoriitteja putoaa maahan enemmän tai vähemmän säännöllisesti joten niiden varalle pitää kai sitten ryhtyä keräämään korvausrahastoa? Ko. tapahtuma on muuten paljon todennäköisempi kuin edellä kuvaillut kauhuskenaariot.
Ei noita ny ihan heti tartte uudelleen tehdä.
Todennäköisyydestä etsin vielä tietoa. 'Hyvin pieni' ei kerro paljoo. Kuten ei sekään, että jokin toinen mahdollisuus on suurempi tai pienempi.
Kun tutkitaan onnettomuustodennäköisyyksiä, on turha lähteä vertailemaan. Kyseessä ovat riippumattomat todennäköisyydet.
Jos ajattelisimme, kuten sinä nyt, kannattaisi siis varautua ainoastaan yhteen onnettomuuteen, siihen minkä
todennäköisyys x tuhovoima
olisi kaikista suurin ja huoli kaikista muista voitaisiin mitätöidä esittämälläsi logiikalla.
Valittu on, soveltuvuutta tutkitaan.
Todennäköisesti tullaan hyväksymään, koska ydinvoimayhtiöiden rahat loppuisi jos ilmenisi, että paikka ei jostain syystä ole ihan niin hyvä kuin pitäisi.
"Lontoo/Ufton Nervet. Readingin junaturmassa Etelä-Englannissa sai surmansa seitsemän ihmistä ja yli sata loukkaantui. Tutkijat pitävät lähes ihmeenä sitä, ettei turmassa kuollut useampia ihmisiä. Loukkaantuneista yksitoista sai vakavia vammoja.
Turma sattui, kun juna törmäsi kiskoilla seisoneeseen autoon Readingin lähellä Britannian eteläosassa lauantaina. Kahdeksan vaunua putosi kiskoilta ja kaksi kaatui. Osa matkustajista jäi tunneiksi loukkuun junanvaunuihin.
Viranomaiset eivät sunnuntaina vahvistaneet tiedotusvälineissä esiintyneitä huhuja, joiden mukaan henkilöauton kuljettaja olisi halunnut tehdä itsemurhan ja ajoi tahallaan junan alle.
Juna oli lähtenyt Paddingtonin asemalta Lontoosta, ja se oli matkalla Plymouthiin. Junassa oli noin 300 matkustajaa. BBC:n televisiokanavien mukaan junan vauhti oli onnettomuushetkellä noin 160 kilometriä tunnissa."
Maksaako Nissan Micran ostaja vakuutusmaksuja tällaisesta onnettomuuskenaariosta?
Syyt ja seuraukset poikkeavat. Jos radalla olisi ollut Micra, niin seuraukset tuskin olisi olleet vastaavia.
Ei se kuparikapselikaan täysin autuaaksi tekevä ole. Syöpyy jonkin verran aikojen saatossa. Siitä tuo pieni vuotomahdollisuus on peräisin.
Erikoisasiantuntija Koletalle täytyy näköjään syöttää asioita pikkulusikalla. Kerrataan ensin:
"
Erikoisasiantuntija Koletalle kysymys
Kirjoittanut: Vastaaja 25.11.2004 klo 07.42
Sanoit:
"Jääkaudet ja meriveden kohoamiset eivät vaikuta ydinjätteeseen. Jäte ei liukene veteen eikä jää mitenkään pysty syömään 500 m graniittia joka on vaakatasossa. Muutenhan maailma olisi täynnä jääkausien aiheuttamia kilometrien syvyisiä monttuja."
Joko hakkaat kaikki asiantuntijat ylivertaisilla tiedoillasi tai sitten et tiedä mistään mitään. Vertailun vuoksi muutaman sanan lainaus lähteestä, jolla sopii olettaa olevan jonkin verran asiantuntemusta ydinjätteiden loppusijoituksesta:
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta."
Lähde:
Julkaisu: VTT T2177 (2002), sivu 43.
(Raportti laadittiin VTT:n Prosessit-yksikössä ja hankkeen rahoittajana toimi Teollisuuden Voima Oy.)
JOS
"Jääkaudet ja meriveden kohoamiset eivät vaikuta ydinjätteeseen. Jäte ei liukene veteen eikä jää mitenkään pysty syömään 500 m graniittia joka on vaakatasossa."
NIIN kuinka sitten
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta."
????
"
Ja tarkastellaan erikoisasiantuntija Koletan vastausta:
"Aine on vain tietyllä (hyvin hyvin suurella) todennäköisyydellä tietyssä paikassa. Tämä siis lämpötiloissa jotka ovat > 0 K. Tästä johtuen yksittäinen atomi tai molekyli voi vaeltaa parhaimmanki suojan läpi.
Käytännössä tällä ei ole mitään merkitystä mutta aiheuttaa kuitenkin sen että ei voi sanoa että joka ainut atomi ysyy paikoillaan."
Voisiko herra erikoisasiantuntija Koleta selittää, mitä hän tarkoittaa atomeilla ja aineella tässä yhteydessä. TVO:n julkaisussa sanotaan näin:
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta."
Oletko, herra erikoisasiantuntija Koleta, sitä mieltä, että TVO:n julkaisusta on jäänyt pois jotain erittäin oleellisesti atomin ja aineen väliseen yhteyteen liittyvää?
Atomi on aineen pienin osa. On sulta peruskoulu tainnut jäädä kesken.
Koeta nyt vastata johonkin kysymykseen edes. Toistan edellisen kirjoitukseni.
"
Erikoisasiantuntija Koletan atomiseikkailu
Kirjoittanut: Vastaaja 4.12.2004 klo 11.39
Erikoisasiantuntija Koletalle täytyy näköjään syöttää asioita pikkulusikalla. Kerrataan ensin:
"
Erikoisasiantuntija Koletalle kysymys
Kirjoittanut: Vastaaja 25.11.2004 klo 07.42
Sanoit:
"Jääkaudet ja meriveden kohoamiset eivät vaikuta ydinjätteeseen. Jäte ei liukene veteen eikä jää mitenkään pysty syömään 500 m graniittia joka on vaakatasossa. Muutenhan maailma olisi täynnä jääkausien aiheuttamia kilometrien syvyisiä monttuja."
Joko hakkaat kaikki asiantuntijat ylivertaisilla tiedoillasi tai sitten et tiedä mistään mitään. Vertailun vuoksi muutaman sanan lainaus lähteestä, jolla sopii olettaa olevan jonkin verran asiantuntemusta ydinjätteiden loppusijoituksesta:
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta."
Lähde:
Julkaisu: VTT T2177 (2002), sivu 43.
(Raportti laadittiin VTT:n Prosessit-yksikössä ja hankkeen rahoittajana toimi Teollisuuden Voima Oy.)
JOS
"Jääkaudet ja meriveden kohoamiset eivät vaikuta ydinjätteeseen. Jäte ei liukene veteen eikä jää mitenkään pysty syömään 500 m graniittia joka on vaakatasossa."
NIIN kuinka sitten
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta."
????
"
Ja tarkastellaan erikoisasiantuntija Koletan vastausta:
"Aine on vain tietyllä (hyvin hyvin suurella) todennäköisyydellä tietyssä paikassa. Tämä siis lämpötiloissa jotka ovat > 0 K. Tästä johtuen yksittäinen atomi tai molekyli voi vaeltaa parhaimmanki suojan läpi.
Käytännössä tällä ei ole mitään merkitystä mutta aiheuttaa kuitenkin sen että ei voi sanoa että joka ainut atomi ysyy paikoillaan."
Voisiko herra erikoisasiantuntija Koleta selittää, mitä hän tarkoittaa atomeilla ja aineella tässä yhteydessä. TVO:n julkaisussa sanotaan näin:
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta."
Oletko, herra erikoisasiantuntija Koleta, sitä mieltä, että TVO:n julkaisusta on jäänyt pois jotain erittäin oleellisesti atomin ja aineen väliseen yhteyteen liittyvää?
"
Ei ole minun vikani. Kysy äidiltäsi.
Erikoisasiantuntija Koleta se jakelee viisauksiaan, mutta on täysin neuvoton kun kysytään tarkemmin. Toistetaan:
Erikoisasiantuntija Koletalle täytyy näköjään syöttää asioita pikkulusikalla. Kerrataan ensin:
"
Erikoisasiantuntija Koletalle kysymys
Kirjoittanut: Vastaaja 25.11.2004 klo 07.42
Sanoit:
"Jääkaudet ja meriveden kohoamiset eivät vaikuta ydinjätteeseen. Jäte ei liukene veteen eikä jää mitenkään pysty syömään 500 m graniittia joka on vaakatasossa. Muutenhan maailma olisi täynnä jääkausien aiheuttamia kilometrien syvyisiä monttuja."
Joko hakkaat kaikki asiantuntijat ylivertaisilla tiedoillasi tai sitten et tiedä mistään mitään. Vertailun vuoksi muutaman sanan lainaus lähteestä, jolla sopii olettaa olevan jonkin verran asiantuntemusta ydinjätteiden loppusijoituksesta:
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta."
Lähde:
Julkaisu: VTT T2177 (2002), sivu 43.
(Raportti laadittiin VTT:n Prosessit-yksikössä ja hankkeen rahoittajana toimi Teollisuuden Voima Oy.)
JOS
"Jääkaudet ja meriveden kohoamiset eivät vaikuta ydinjätteeseen. Jäte ei liukene veteen eikä jää mitenkään pysty syömään 500 m graniittia joka on vaakatasossa."
NIIN kuinka sitten
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta."
????
"
Ja tarkastellaan erikoisasiantuntija Koletan vastausta:
"Aine on vain tietyllä (hyvin hyvin suurella) todennäköisyydellä tietyssä paikassa. Tämä siis lämpötiloissa jotka ovat > 0 K. Tästä johtuen yksittäinen atomi tai molekyli voi vaeltaa parhaimmanki suojan läpi.
Käytännössä tällä ei ole mitään merkitystä mutta aiheuttaa kuitenkin sen että ei voi sanoa että joka ainut atomi ysyy paikoillaan."
Voisiko herra erikoisasiantuntija Koleta selittää, mitä hän tarkoittaa atomeilla ja aineella tässä yhteydessä. TVO:n julkaisussa sanotaan näin:
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta."
Oletko, herra erikoisasiantuntija Koleta, sitä mieltä, että TVO:n julkaisusta on jäänyt pois jotain erittäin oleellisesti atomin ja aineen väliseen yhteyteen liittyvää?
Olen täysin neuvoton kysymyksiesi edessä. En näe mitään ristiriitaa TVO:n kirjoituksissa ja minun sanomisissani.
Olen täysin neuvoton tyhmyytesi edessä. En ymmärrä mihin tähtäät kysymykselläsi johon olen jo useita kertoja vastannut. Kuten tavallista et kai oikeastaan tähtää mihinkään. Suollat vain idioottomaisuuksia sen takia etä tykkäät nähdä oman nimimerkkisi netissä.
Sanoit:
"Jääkaudet ja meriveden kohoamiset eivät vaikuta ydinjätteeseen. Jäte ei liukene veteen eikä jää mitenkään pysty syömään 500 m graniittia joka on vaakatasossa. Muutenhan maailma olisi täynnä jääkausien aiheuttamia kilometrien syvyisiä monttuja."
Vertailun vuoksi muutaman sanan lainaus lähteestä, jolla sopii olettaa olevan jonkin verran asiantuntemusta ydinjätteiden loppusijoituksesta:
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta."
Lähde:
Julkaisu: VTT T2177 (2002), sivu 43.
(Raportti laadittiin VTT:n Prosessit-yksikössä ja hankkeen rahoittajana toimi Teollisuuden Voima Oy.)
Et nä eroa?
Vaikuttaa aivoverenvuodolta. Hankkiudu ihmeessä johonkin kuntoutukseen.
Erikosiasinatunijalle tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia omien sanomiensa selittely. Yksinkertainen kysymys jää vaille vastausta;
"
JOS
"Jääkaudet ja meriveden kohoamiset eivät vaikuta ydinjätteeseen. Jäte ei liukene veteen eikä jää mitenkään pysty syömään 500 m graniittia joka on vaakatasossa."
NIIN kuinka sitten
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000-100 000 vuoden kuluttua loppusijoituksesta."
????
"
Kokeillaanpa ottaa erikoisasiantuntijalta pikkulusikalla, kun ulos ei sillä saanut mitään. Voisiko herra erikoisasiantuntija selittää seuraavan lauseensa:
"Jääkaudet ja meriveden kohoamiset eivät vaikuta ydinjätteeseen."
"Erikosiasiantuntija" on ihan kiva titteli. Oletko kuitenkin mietinyt että ehkä minä tunnun niin viisaalta sen takia että itse olet patatyhmä? Kaikki on suhteellista. Pidän kuitenkin tittelin.
Erikoisasiantuntija ei osaa selittää omia sanojaan:
"Jääkaudet ja meriveden kohoamiset eivät vaikuta ydinjätteeseen."
Pitää paikkaansa, että todennäköisyydet näille tapahtumille (meteoriitin putomaminen, ydinvoiman vakava onnettomuus, tuulimyllyn siiven irtoaminen jne...)ovat toisistaan riippumattomia tapahtumia.
Kuitenkin niillä kaikilla on jokin todennäköisyys, millä ne tapahtuvat.
Ja jostakin luin(en nyt muista mistä), että ison meteoriitin putoaminen maanpinnalle on paljon todennäköisempää kuin ydinonnettomuuden tapahtuma.
Minusta tässä ydinhystriassa onkin lähinnä kyse siitä, että pelätään turhaan tuntematonta ja kun ei alunperin ole tiedetty mistä on kyse, niin kylmänsodan pelotteluiden ansiosta hyvin suuri osa ihmistä on kytkenyt peruuttamattomasti mielessään ydinaseet ja ydinvoimalat yhteen. Ja kun tälläinen syvimpiin pelkoihin liittyvä kytkös on muodostunut, niin sen purkaminen on hyvin hankalaa jopa mahdotonta.
Jos Nissan micra olisi ydinkäyttöinen, niin maksaisi.
On jo kertonut kaiken aiaan liittyvän. Erikoishihhuli Vastaajalla on ollut liian monta ja pitkää sessiota Nyrkkisääntö-Kyllikin kanssa. Aivot ovat pehmenneet.
Ammuttiin alas rutiinilla. Ei taida pervorunoilija pärjätä tällä palstalla.
"Jauhaa vaan samaa asiaa,
kaipais varmaan riemurasiaa,
mut eihän noilla tylsillä jutuilla,
ole kysyntää edes tutuilla,
saati sitten hurmata naisia,
jos edes sietävät Koletan laisia.
Mut minun käy sääliks tuo surku,
Koleta pieni, hupaisa spurgu,
aina vaan lässyttää tyhjää,
himassa koneen ääressä nyhjää,
ei oo työtä eikä rahaa,
ei jutuillaan ketään silmään sahaa,
tyhjä on jääkaappi samoin kuin mieli,
näytön nuolemisesta puutunut kieli."
Osui ja upposi... Maha kipeänä naurusta..
On liikkeellä taas pahat vihamiehet,
ydinjätteet, lihaliemet
Vaan hävittäjä-ässä hörhöjen,
onneksi on Pöllö-Törhönen
Kone on Polikarpovin,
kera kumisaappaan, maihinnousutakin
ja Koijärven veteraanin Törhösen
Taas taisteluun hänt' kutsutaan,
jo laajakaista avataan
Sytyttää hän jointtisätkän viimeisen
ja avaa kaasun vähäpäästöisen
Syy katseen on kotkan tarkkana
beetta-karoteeni luomuporkkana
Koletan hän havaitsee,
runoratsun lataa virittää
Kohta sarjan päästää täräyttää,
taas Koletan käämit hän käräyttää
Jo Bf alas vajoaa,
hitaasti kuin ydinjäte hajoaa
Saa voitostaan hän mitallikassin,
näkee antajaksi Satu Hassin
Onkohan se Raksun vika,
tuli runosta sievä kuin pahkasika.
"Runosi oli kyllä sievä,
aivovammasi lienee siis lievä,
kävyn kun vielä perseestäs poistaisit,
voipi olla, et' ruonoillas loistaisit,
älä kuitenkaan itseäis minuun vertaa,
en haluais' sua läksyttää toista kertaa,
on sana mulla paremmin hallussa,
eik' äitini ole poseerannut Jallussa.
Ei poikaparka ole sinun syysi,
et' isäs äitiäs naimisiin pyysi,
pariskunta tuo Olkiluodossa,
oli läsnä reaktorivuodossa,
sillä siellähän sinua tehtiin,
juttu pääsi jopa paikallislehtiin,
säteily se vahingoitti vauvaa,
siks' muistutit syntyessäis hauvaa,
koita siis raukka vain kestää,
kaikkea ei voi Jumalakaan estää."
Jo konfutse aikananaan lausui että,
on kademieli lammikko juoksevaa vettä.
Kerronpa kuitenkin sinulle vähän,
mikk' on syynä ulkomuotoosi tähän.
Sattui luojalle geeneissä erhettä,
silloin kun isä Törhönen loi perhettä.
Lähtökohta oli ja valmiiksi huono,
oli äidillä hyvin epäedullinen kuono.
Piti äidin pää laittaa pimeässäkin pussiin,
ennenkuin isä Törhönen pystyi häntä ....... .
"Kappas, kun pötkylä filosofeja matkii,
niiltä viisauksia kuin maitoa latkii,
luulee, et' fiksusti sanailee,
kun Törhöselle tyhmyyttään manailee,
mut' totuus on kaikille selvä kuin pläkki,
oikea paikka moiselle ois häkki.
Tyhmiä maan päällä näköjään riittää,
kummastuttaa kuka niitä siittää,
mut isäshän se hommia siellä painaa,
patjaks' sille kelpaa vaikka vainaa,
paikka tuon vanhan pedofiilin,
ois mielestäin pohjassa Niilin.
Koitahan siis jatkaa elämänkoulua,
kai siellä Kakolassakin vietetään joulua,
sääliksi käy moista pälliä,
jolle jouluateriaks on omaa mälliä,
tasan ei jaa onni lahjoja,
ainakaan ei muista kaltaisias' kahjoja."
4. Soveltuuko YV hyvin kehitysmaiden käyttöön esim. turvallisuutensa ja hintansa takia ?
5. Hidastuttaako vai nopeuttaako YV uusiutuvien kehitystä?
En siis yritä olla hankala tai jotain, mutta nämä on asioita joista yritän itse muodostaa kantaani.
"4. Soveltuuko YV hyvin kehitysmaiden käyttöön esim. turvallisuutensa ja hintansa takia ?"
Turvallisuuteen liittyy myös maan yhteiskunnallinen vakaus. Váikka itse voimala saataisiin ulkomaisin toimin toimimaan, viime kädessä turvallisuus riippuu vallanpitäjistä.
Ns. kehittyneistä maista tulee sitten toisenlaisia turvallisuusuhkia. Kuten Iranissa. Samanlasia kuin Pohjois-Koreassa, joka taitaa olla kehitysmaa.
Suurena tuotantolaitoksena ydinvoimala vaatii hyvän sähköverkon. Tällaisia ei monessa kehitysmaassa ole.
"5. Hidastuttaako vai nopeuttaako YV uusiutuvien kehitystä?"
Ajatusleikki: tarvitaan 1000MW sähköä. Päätetään rakentaa 1600MW ydinvoimaa. Ketä enää kiinnostaa rakentaa uusiutuvia?
Ydinvoima on syntymästään asti jarruttanut uusiutuvien kehitystä. Ennen ydinvoiman tuloa jenkeissä oli jo 1MW:n tuulimyllyt paperilla. Nyt tuulimyllyt on tullu jenkkeihin uudestaan, mutta monta vuosikymmentä on hukattu aikaa.
"Ns. kehittyneistä maista tulee sitten toisenlaisia turvallisuusuhkia. Kuten Iranissa. Samanlasia kuin Pohjois-Koreassa, joka taitaa olla kehitysmaa."
Tuossa on väärä sana. Pitäisi alkaa:
"Ns. kehittyvistä maista ..."
Terrorismin uhka ei ole sen utopistisempi kuin sodan uhka ja vaikka sota ei uhkaisikaan "just nyt" niin silti armeijaa ylläpidetään. Siis toivo parasta ja varaudu pahimpaan.
Onnettomuus ei ole mahdoton vain tietyntyyppiset onnettomuudet ovat. Onnettomuuden todennäköisyys on pienempi kuin hiili/kaasu voimalassa. Toisin sanoen vakuutusmaksujen idea on samoin kuin esim. lannoitetehtaissa korvata tuhoja sitten JOS pahin sattuu.
Jätteiden loppusijoittaminen onkin jo ongelmallisempi juttu. Luultvasti siis vain luultavasti loppusijoittaminen koetaan poliittisesti hankalana ja halutaan lykätä tuonnemmaksi. Toinen idea on ihmisten loputon teknologia usko jonka varjolla uskotaan/toivotaan
uutta ihmeellistä ratkaisua joka kuin taikaiskusta poistaa ongelman. Ihme kyllä Ydinvoiman vastustajat vastustavat jostain syystä myös loppusijoitusta ihan kuin haluaisivat pitää jo olemassa olevat jätteet ihmisten lähettyvillä.
Ydinteknologia ei pelota lähinnä se rauhoittaa eli ns. kauhun tasapaino.
Kirjoitit niin hyvin että että otsikko riittää kommentiksi.