Liettua palauttaa rajatun asevelvollisuuden myöhemmin tänä vuonna.
Asiasta ilmoitti presidentti Dalia Grybauskaite.
Syyksi asevelvollisuuden osittaiseen palauttamiseen mainittiin huoli Venäjän sotaharjoituksista sotilasliitto Natoon kuuluvien Baltian maiden lähistöllä.
Uutistoimisto BNS:n mukaan suunnitelmissa on kutsua noin 3 500 miestä joka vuosi yhdeksän kuukautta kestävään koulutukseen
Aiemmin Liettuassa oli käytössä asevelvollisuus, mutta se lakkautettiin vuonna 2009.
Latvialla sen sijaan ei ole uutistoimisto BNS:n mukaan aikeita palata asevelvollisuusarmeijaan. Latvian puolustusministeri Raimonds Vejonis kertoi, että parhaillaan tutkitaan mahdollisuutta käyttää tarpeen vaatiessa reservissä olevia sotilaita sekä kodinturvajoukkojen vahvistamista.
Latviassa asevelvollisuusarmeija lakkautettiin vuonna 2006.
STT-AFP
T
Klikkaa T,
Asiasta ilmoitti presidentti Dalia Grybauskaite.
Syyksi asevelvollisuuden osittaiseen palauttamiseen mainittiin huoli Venäjän sotaharjoituksista sotilasliitto Natoon kuuluvien Baltian maiden lähistöllä.
Uutistoimisto BNS:n mukaan suunnitelmissa on kutsua noin 3 500 miestä joka vuosi yhdeksän kuukautta kestävään koulutukseen
Aiemmin Liettuassa oli käytössä asevelvollisuus, mutta se lakkautettiin vuonna 2009.
Latvialla sen sijaan ei ole uutistoimisto BNS:n mukaan aikeita palata asevelvollisuusarmeijaan. Latvian puolustusministeri Raimonds Vejonis kertoi, että parhaillaan tutkitaan mahdollisuutta käyttää tarpeen vaatiessa reservissä olevia sotilaita sekä kodinturvajoukkojen vahvistamista.
Latviassa asevelvollisuusarmeija lakkautettiin vuonna 2006.
STT-AFP
T
Klikkaa T,
Vastaukset 18
Vanhimmat
Aluksi uskottiin Naton vastaavan jäsenmaan puolustuksesta. Niin ei ole, vaan jokainen maa vastaa itse. Siksi on syytä parantaa puolustusta.
Muut jäsenmaat kyllä auttavat.
Juuri näin pitääkin tehdä. Oma armeija on pidettävä kunnossa, jos Venäjän naapurina asustaa. NATO kyllä huolehtii suuremmat kuviot, mutte ei se korvaa kansallista puolustustahtoa.
Juuri näin . Jokainen jäsenmaa on ensisijaisesti vastuussa omasta alueeltaan ja sen puolustamisesta. Muut jäsenet auttavat.
puolustustaan Nato-jäsenyydestä huolimatta.
Mekin yritämme pitää puolustuksen kunnossa
Oma puolustustahto on kaiken A ja O. "Turpaan tulee", olipa millainen voimatasapaino armeijoilla hyvänsä, tämä on lähtökohta. Ukrainassa venäjämieliset pitävät maaperää konfliktille suotuisana. Baltiassa ja varsinkin Suomessa tilanne on aivan toinen.
Tänne ei ole tulemista !
Putin tietää, ettei Suomeen pääse noin vain. Stalin kertoi.
Putler on imenyt tämän faktan äidinmaidossa.
on puolustaa, kun mukana on 27 muuta maata.
Natoon
onenlaista yhteistyötä
Pohjoismaiden puolustusministerien kaavailema sopimus sisältää muun muassa sotaharjoituksia, varautumista kyberhyökkäyksiin, puolustussektorin materiaaliyhteistyötä ja tiedustelutiedon vaihtamista. Yhteistyötä syvennetään myös Baltian maiden kanssa.
Pohjoismaat aikovat kehittää myös meri- ja ilma-alueidensa valvontaa. Tietoja vaihdetaan aktiivisesti, jotta mahdollisiin uhkiin pystytään varautumaan ajoissa.
Ensimmäisiä konkreettisia näytteitä yhteistyöstä on toukokuun lopussa Ruotsissa ja Norjassa järjestettävä Arctic Challenge -sotaharjoitus. Myös Yhdysvallat osallistuu harjoitukseen F-16-hävittäjillä.
Pohjoismaiden puolustusministerien kaavailema sopimus sisältää muun muassa sotaharjoituksia, varautumista kyberhyökkäyksiin, puolustussektorin materiaaliyhteistyötä ja tiedustelutiedon vaihtamista. Yhteistyötä syvennetään myös Baltian maiden kanssa.
"Liettua palauttaa rajatun asevelvollisuuden myöhemmin tänä vuonna."
Sen sijaan Suomi ei ole missään vaiheessa asevelvollisuudesta luopunutkaan.
Näin ollen tarve flirttailla Naton kanssa on jäänyt vähäiseksi.
Ainakin siihen asti, kunnes asevelvollisuuden sisällöstä jotain muuta sovitaan.
Käytännössä puolustusyhteistyön tiivistäminen tarkoittaa ainakin yhteisten sotaharjoitusten ja tietojenvaihdon lisäämistä. Pohjoismaat pyrkivät parantamaan yhteistyötä myös Baltian maiden kanssa.
Puolustusministerien kirjoituksessa todetaan hyvin suoraan, että kyseessä on vastaus Venäjän toimintaan etenkin Ukrainassa mutta myös esimerkiksi Itämeren ilmatilassa.
– Meidän täytyy vastata Venäjän toimiin, ei Kremlin retoriikkaan, puolustusministerit kirjoittavat.
– Venäjän johtajat ovat osoittaneet, että he ovat valmiita käyttämään sotilaallisia keinoja saavuttaakseen poliittisia päämääriään, jopa silloin, kun se tarkoittaa kansainvälisten lakia rikkomista. Lisäksi Venäjän armeija toimii haastavasti rajojemme läheisyydessä
Baltian maiden kannattaa tiivistää yhteistyötään Natossa Pohjoismaiden mallin mukaan.
Se nostaa tiltujen raivon eli on maille eduksi.
Kriiseihin pitää valmistautua"
Ministerien kirjoituksen mukaan Venäjä on näyttänyt, että se on valmistautunut käyttämään sotilaallista voimaa saavuttaakseen poliittiset tavoitteensa, vaikka tämä edellyttäisi kansainvälisten lakien rikkomista. Heidän mielestään Pohjoismaiden naapurialueiden turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi viimeksi kuluneen vuoden aikana Ukrainan tapahtumien seurauksena.
– Venäjän toiminta on Euroopan turvallisuuden suurin haaste. Meidän täytyy valmistautua mahdollisiin kriiseihin, ministerit kirjoittavat.
Viisikko pitää Venäjän käyttäytymistä monin tavoin huolestuttavana. Kirjoituksen mukaan se ollut haastavaa myös Pohjoismaiden rajoilla, ja lisäksi Baltian maihin on tehty lukuisia rajaloukkauksia.
– Venäjä yrittää propagandallaan kylvää eripuraa eri maiden ja järjestöjen, kuten Naton ja EU:n, välille, kirjoituksessa todetaan.
Pohjoismaiden ilmoitus tiivistää puolustusyhteistyötä Venäjän aiheuttaman uhkan vuoksi selkeyttää Pohjoismaiden asemaa suhteessa Venäjään, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. Yle Uutisten haastattelussa Aaltola toteaa, että Venäjän aiheuttama häiriö on järkevää tuoda esille puheissa.
Pohjoismaiden puolustusministerit kertoivat norjalaisessa Aftenposten-sanomalehdessä julkaistussa kirjoituksessa yhteisistä sotaharjoituksista, tiedustelutiedon jakamisesta ja teollisuusyhteistyöstä. Aaltola muistuttaa, että ministerit eivät puhu sodanajan yhteistyöstä.
– Kyllä tässä ollaan paalutettu mielestäni aika hyvin niitä toimenpiteitä, joita tämä tilanne vaatii, Aaltola sanoo.
Natoon
Mielestäni kaikkein tärkeintä on ns. henkinen maanpuolustus, maanpuolustustahto. Nyt meillä on presidentti, joka on tämän arvon ymmärtänyt, samoin oikeistohallitus. Koska meidän uudet haasteemme ovat mm. kyberpuolustuksen alueella ( Putinin trollit ), on meidän ehkä mietittävä uudelleen näiden eräiden kansanryhmien fanaattisten mielipiteiden tarkoituksenmukaisuutta ns. yksilön vapauden suhteen!