Olipas hyvä kysymys.Uskon kuitenkin että niin kauan kuin yhdestäkin ihmisestä löytyy hitusen verran rakkautta ja vilpitöntä välittämistä muista ihmisistä,niin silloin meillä on vielä toivoa.
0Äänestä
aiaa
Raamatussa sanotaan, että Jumala kyllä tietää minkälaista tekoa me olemme, Hän muistaa meidät tomuksi, Ps. 103,14. Hän tietää, että meiltä ei voi odottaa mitään sen kummempaa kuin tomultakaan.
Jumala kyllä loi ihmisen alun perin Jumalan kuvaksi, hyväksi ja täydelliseksi. Ihminen sai kuitenkin vapaan vallan valita herrakseen ja käskijäkseen kumman halusi: Jumalan vaiko saatanan. Ja ihminen alistui mieluummin saatanan hallinnan alle kuin Jumalan. Tämä tapahtui syntiinlankeemuksessa. Sen jälkeen ihmisen tahto on sidottu saatanan eli tämän maailman ruhtinaan tahtoon niin pitkäksi aikaa kunnes hän uudestisyntyy eli toisin sanoen valitsee saatanan asemesta Herrakseen Jeesuksen Kristuksen, joka on ristinkuolemallaan verensä kautta ostanut ihmiset vapaiksi saatanan vallasta, niin että he voisivat palata Jumalan yhteyteen. Mutta Jumala ei vieläkään pakota meitä siihen; meillä, sinulla ja minulla, on omakohtainen vastuu valinnasta.
Kuitenkin niin kauan kuin elämme tässä ruumiissa maanpäällistä elämää, olemme synnin tekijöitä ja alituisesti alttiita poikkeamaan Jumalan meille suunnittelemalta tieltä. Siksi meitä uskovia kutsutaankin armahdetuiksi syntisiksi.
Raamattu kuvaa sitä näin: ”Miten siis on? Olemmeko me muita parempia? Emme lainkaan. Olen jo esittänyt sen syytöksen, että kaikki...ovat synnin vallassa.
Ei ole yhtäkään vanhurskasta, ei yhtäkään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa. Kaikki ovat luopuneet ja käyneet kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan. Heidän kurkkunsa on avoin hauta, heidän kielensä puhuu petollisesti, huultensa takana heillä on kyykäärmeen myrkkyä, heidän suunsa on täynnä katkeria kirouksia. Nopein jaloin he rientävät vuodattamaan verta, tuhoa ja kurjuutta he jättävät jälkeensä. Rauhan tietä he eivät tunne, jumalanpelko on heille vieras.
...Näin ei kukaan voi väittää vastaan, vaan koko maailma joutuu Jumalan tuomion alaiseksi. Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on. ...Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.
Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa... hän on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen.
Onko siis syytä kerskailuun? Siltä on pohja pudonnut pois. Mikä laki on saanut tämän aikaan? Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki. Katsomme siis, että ihminen tulee vanhurskaaksi, kun hän uskoo.” (Room.3:10-28)
Vastaukset 4
Vanhimmat
... Jumalan luomistyö siis pieleen?
..voisi melkeimpä sanoa.
Olipas hyvä kysymys.Uskon kuitenkin että niin kauan kuin yhdestäkin ihmisestä löytyy hitusen verran rakkautta ja vilpitöntä välittämistä muista ihmisistä,niin silloin meillä on vielä toivoa.
Raamatussa sanotaan, että Jumala kyllä tietää minkälaista tekoa me olemme, Hän muistaa meidät tomuksi, Ps. 103,14. Hän tietää, että meiltä ei voi odottaa mitään sen kummempaa kuin tomultakaan.
Jumala kyllä loi ihmisen alun perin Jumalan kuvaksi, hyväksi ja täydelliseksi. Ihminen sai kuitenkin vapaan vallan valita herrakseen ja käskijäkseen kumman halusi: Jumalan vaiko saatanan. Ja ihminen alistui mieluummin saatanan hallinnan alle kuin Jumalan. Tämä tapahtui syntiinlankeemuksessa. Sen jälkeen ihmisen tahto on sidottu saatanan eli tämän maailman ruhtinaan tahtoon niin pitkäksi aikaa kunnes hän uudestisyntyy eli toisin sanoen valitsee saatanan asemesta Herrakseen Jeesuksen Kristuksen, joka on ristinkuolemallaan verensä kautta ostanut ihmiset vapaiksi saatanan vallasta, niin että he voisivat palata Jumalan yhteyteen. Mutta Jumala ei vieläkään pakota meitä siihen; meillä, sinulla ja minulla, on omakohtainen vastuu valinnasta.
Kuitenkin niin kauan kuin elämme tässä ruumiissa maanpäällistä elämää, olemme synnin tekijöitä ja alituisesti alttiita poikkeamaan Jumalan meille suunnittelemalta tieltä. Siksi meitä uskovia kutsutaankin armahdetuiksi syntisiksi.
Raamattu kuvaa sitä näin:
”Miten siis on? Olemmeko me muita parempia? Emme lainkaan. Olen jo esittänyt sen syytöksen, että kaikki...ovat synnin vallassa.
Ei ole yhtäkään vanhurskasta,
ei yhtäkään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa.
Kaikki ovat luopuneet ja käyneet kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan.
Heidän kurkkunsa on avoin hauta, heidän kielensä puhuu petollisesti, huultensa takana heillä on kyykäärmeen myrkkyä,
heidän suunsa on täynnä katkeria kirouksia.
Nopein jaloin he rientävät vuodattamaan verta,
tuhoa ja kurjuutta he jättävät jälkeensä.
Rauhan tietä he eivät tunne,
jumalanpelko on heille vieras.
...Näin ei kukaan voi väittää vastaan, vaan koko maailma joutuu Jumalan tuomion alaiseksi.
Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on. ...Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.
Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa... hän on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen.
Onko siis syytä kerskailuun? Siltä on pohja pudonnut pois. Mikä laki on saanut tämän aikaan? Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki.
Katsomme siis, että ihminen tulee vanhurskaaksi, kun hän uskoo.”
(Room.3:10-28)