Voisiko joku selittää miksi virta pienenee sähkömoottorin loistehoa kompensoidessa kondensaattorilla?
Virran pieneneminen loistehon kompensoinnissa
ransukoira
559
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No, se virta joka johdoissa kulkee ja mitä tavalliset virtamittarikin näyttävät, on ns. näennäisvirtaa. Tämä virta muodostuu kahdesta virtalajista, pätövirrasta ja loisvirrasta.
Pätövirta syntyy siitä kun sähkö tekee 'työtä', lämmittää tai pyörittää moottoria. Kun laitteessa käämityksiä, eli induktanssia tai kondensaattoreita syntyy lisäksi myös loisvirtaa.
Kondensaattorin ja induktanssin synnyttämät loisvirrat ovat toisilleen vastakkaisia, eli kumoavat toisensa.
Jos kone tuottaa induktiivista loisvirtaa, laitetaan vastaavan kokoinen kondensaattori koneeseen kumoamaan tämä loisvirta. Näin saadaan laitteen kokonaisvirta alenemaan.
Tuohon voisi vielä koittaa lisätä että loisvirtaahan vielä tällöinkin kulkee mutta se hyppii vaan edestakas vierekkän sijoitettujen kapasitanssien ja induktanssien välillä eikä kuten ilman kompensointia laitteen ja voimalaitoksen välillä
Vielä kun tuohon saisi kiteytettyä rautasydämen magnetoitumisen, ja sen aiheuttaman virran jäämisen jälkeen jännitteestä, suhteutettuna siihen että kondensaattorilla ilmiö on päinvastainen. Kuten myös sen, että loisvirta vaatii oman tilansa johtimen poikkipinnasta, vaikka loisvirta vain 'seilailee' johtimessa edestakaisin ilman päämäärää.
Vielä jäi sanomatta että rautasydämen magneettikentän energia muuttuu takaisin sähköksi vaihtosähkön nollakohdassa, joten magnetointi ei varsinaisesti kuluta pätötehoa. Magneettikentän synnyttänyt virta siis palautuu kentän hävitessä takaisin käämistä lähes saman suuruisena. Tämä on sitä loisvirtaa.
Ok. Kiitos vastauksesta