Jos oletetaan, että evoluutio teoria on totta,
niin eikö se tarkoita sitä, että kehitymme täällä
koko ajan niin lajina kuin älyllisestikin.
Ajatuksia...
Missä menee a)älyllisen kehittymisen raja tai b)onko sitä.
Jos kohta a: on totta niin eikö se tarkoitakin
(eli raja on olemassa)sitä, että evoluutio teoria ei älyllisessä mielessä pidä paikkaansa.
Taas jos kohta b on totta, niin eikö tuo johdakkin siihen, että pystymme jossain vaiheessa
luomaan älyllistä elämää.
Miksi siis on niin vaikeaa kuvitella, että joku/jokin olisi meidät tänne luonut.
Enkä halua vastauksia, että ei ole todisteita luomisesta, sillä jos minulla olis valta luoda
tällainen itsestään kehittyvä tietokone kuin maapallo, niin en todellakaan jättäisi luomisesta
todisteita, vaan katsoisin, että pystyykö tietokoneeni selvittämään itsekseen em. ongelman.
niin eikö se tarkoita sitä, että kehitymme täällä
koko ajan niin lajina kuin älyllisestikin.
Ajatuksia...
Missä menee a)älyllisen kehittymisen raja tai b)onko sitä.
Jos kohta a: on totta niin eikö se tarkoitakin
(eli raja on olemassa)sitä, että evoluutio teoria ei älyllisessä mielessä pidä paikkaansa.
Taas jos kohta b on totta, niin eikö tuo johdakkin siihen, että pystymme jossain vaiheessa
luomaan älyllistä elämää.
Miksi siis on niin vaikeaa kuvitella, että joku/jokin olisi meidät tänne luonut.
Enkä halua vastauksia, että ei ole todisteita luomisesta, sillä jos minulla olis valta luoda
tällainen itsestään kehittyvä tietokone kuin maapallo, niin en todellakaan jättäisi luomisesta
todisteita, vaan katsoisin, että pystyykö tietokoneeni selvittämään itsekseen em. ongelman.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olet ymmärtänyt evoluutioteorian täysin väärin. Mars lähimpään kirjastoon ja lukemaan vaikkapa Ernst Mayrin kirja Evoluutio!
Luettuasi ja ymmärrettyäsi sen tajuat, että jo kysymyksesi alkuolettamus oli väärin.
ai miksi ei ole...
Älykkäimmät ihmiset eivät saa sen enempää lapsia kuin ns. tavalliset ihmiset.
Ei ole havaittu mitään rajaa älylliselle kehittymiselle. Älyllinen kehitys ei ole ihan yksiyhteen fyysisen puolen kanssa. Ihmisten aivot ovat monimutkaiset ja kehittyneet, mutta tuo ei yksistään tuo älykkyyttä. Esim. Delffiinien aivot ovat tietääkseni riittävän kehittyneet; potentiaalia olisi siihen, että olisivat yhtä älykkäitä kuin me. Ihmisillä on kuitenkin ollut yksi etu: Kädellisyys; olemme voineet käsitellä ja oppia paremmin..tuon takia meistä on tullut älykkäitä.
Rajaa ei ehkä ole. Yksi vaihtoehto on se, että jos älykkyys kehittyy kokoajan positiiviseen suuntaan, niin nykysellä älykkyydellämme emme voi edes ymmärtää miten älykkäitä nuo tulevaisuuden olennot olisivat.
Todennäköisyyksistä puhuttaessa: Maailmankaikkeudessa on n. 12500000000000000000000 tähteä. Planeettojen arvioitu määrä kasvaa kokoajan kun havaintovälineemme paranevat ja näemme yhä pienempiä planeettoja; pienimmät havaittavat planeetat ovat suunnilleen Neptunuksen/Uranuksen kokoisia..joten on sanomattakin selvää, että planeettoja on suhteessa paljon enemmän kuin on vielä havaittu.
Lisäksi Linnunrata on normaali galaksi, Aurinko on normaali tähti, Maa on normaalilla etäisyydellä tähdestä, ja Maa on suunnilleen sen kokoinen, kuin mitä planeettojen pidetään olevan keskimäärin.
Eli onko kyseessä välttämättä niin järin suuri 'sattuma'?
Yhden rajan lähellähän me olemme juuri nyt.
Ihmislapsen pää on aivojen takia niin suuri, että vastasyntynyt vaatii jatkuvaa hoitamista selviytyäkseen. Monien nisäkkäiden pennut ovat liikuntakykyisiä jo tunti-pari syntymästään, ihminen vasta vuoden päästä. Naisen lantiota taas ei voi mielin määrin leventää kävelykyvyn takia.
Kehittymistä taas ei sitäkään oikein voi mielin määrin myöhäistää (synnytystä aikaistaa, pidentää lapsuutta). Vastasyntynyt ei juuri avuttomampi voisi olla kuin ihmisen lapsi nyt on.
Tosin nykytieteen avulla kieltämättä hyvinkin varhaiset keskoset voivat selviytyä. Keskoskaappi vastaa oikeastaan pussieläinten pussia!
Suuremmat aivot vaativat tietenkin myös enemmän energiaa, mutta ainakaan länsimaissa se ei ole suuri ongelma (vielä!).
Aurinkokunnan ulkopuolisia planeettoja ole ihan konkreettisin keinoin havaittu vain yksi? Vaikka miljoonista ja miljoonista planeetoista aina puhutaankin.
Eihän sitä vielä täysin tiedetä, jos planeettojen syntyminen jostain tomusta todellisuudessa onkin vain harvinainen sattuma.
2 näköhavaintoa joista toinen oli 'herkullinen' ja ihmeellisen selvä tapaus.
Kaikkea ei toisaalta tarvitse nähdä. Tiedämme esim. että tähteä kiertää jokin objekti joka vetovoimaltaan jne. vastaa planeettaa.
Kuvittele moukarinheittäjä(tähti), ja moukarin pallo on se planeetta.. vaikkei sitä narua ja palloa nähtäisi, niin sen moukarinheittäjän pyörimisestä näkee sen, että jokin painava vaikuttaa siihen.
Tietääkseni molemmissa näköhavaintotapauksissa tiedettiin, että tähteä kiertää jokin planeetta; juuri planeetan vetovoiman näkymisen ansiosta.
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Tässä n. 10 vuoden päästä meillä on valmius valmistaa sellainen avaruusteleskooppi, että alamme näkemään suoraan näitä kaasujättiläisiä; n. 30 vuoden päästä näemme Maan kokoisia planeettoja suoraan. Siis olettaen, että teknologinen kehitys menee eteenpäin nykyisellä tahdilla.
Aurinkokunnan ulkopuolisista planeetoista käytetään nimitystä "eksoplaneetta", ja googlella löytyy tietoa helposti ja nopeasti, kun vain jaksaa hakea, tuossa vähän.
"Ensimmäinen eksoplaneetta löydettiin vajaat 10 vuotta sitten, vuonna 1995. Nyt eksoplaneettoja tunnetaan nykyisin noin 120 ja suurin osa Jupiterin kaltaisia jättiplaneettoja."
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=76013
Ja mainittakoot, että koska tekniikka saavutti riittävän tason niinkin myöhään, kuin 1995, niin havaintojen vähäisyys ei ole mitenkään yllättävää. Ja havaintoja tulee melkoista tahtia, ja samalla tekniikat parantuvat entisestään.
Nykyisten havaintojen pohjalta ei ole mitään syytä olettaa, että planeettojen synty olisi erityisen harvinaista.
Asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Aivojen koko ei ihmisen evoluutiossa ole vain kasvanut, vaikka älykkyys ilmeiseti on. Aivot voivat kehittyä suorituskyvyssä koko lailla, vaikka niiden koko ei kasva. Elänkunnan suurimmat aivot eivät kuulu ihmiselle, vaan valaskunnalle.
Kirjoitttaja on silännään oikeassa, että lasten syntymäkoko ei voi paljoa kasvaa (vaikka keisarinleikkaus ja muut apukeinot otetaan huomioon), ja että pitkän lapsuuden ja aivojen kehittymisen välillä on yhteys.
Kyllä aivojen koolla on oma merkityksensä ja kyllä ihmisen kehityksessä aivot ovat koko ajan kasvaneet.
Lajin sisäisessä tutkimuksessa ei tietenkään voida aivojen koosta päätellä älykkyyttä (isompi hattu ei tarkoita, että olisi suurempi älykkyys).
Koosta pystyy pikemminkin päättelemään kapasiteetin mihin eläin pystyy parhaimmillaan. Aivojen rakennekin muuttuu hieman eri lajien välillä ja mitä kaukaisempi sukulaisuussuhde on sitä vaikeampaa on vertailu. Valas ja ihminen ovat molemmat nisäkkäitä, joten vertailua kyllä voidaan tehdä. Valaan aivot ovat suhteessa pienemmät kuin ihmisen.
Neandertalilaisella oli keskimäärin hieman isompi aivokoppa kuin meillä, mutta kaikilla muilla tunnetuilla sapiensin esi-isillä (N. tosin ei olekaan esi-isä) oli pienempi aivokoppa (myös kehon kokoon suhteutettuna). Aivojen koko myös pienenee mitä kauemmaksi menneisyyteen seurataan ihmisen kehitystä (ei kuitenkaan tasaisesti).
Älykkyyden kasvu varmasti pitää paikkansa pitkällä ajanjaksolla, mutta on mahdotonta sanoa onko nykyihminen yhtään älykkäämpi kuin esimerkiksi Cro-Magnon (joka siis on H. sapiens, liki samankokoinen aivokoppa kuin meillä).
>>
Jos oletetaan, että evoluutio teoria on totta,
niin eikö se tarkoita sitä, että kehitymme
täällä koko ajan niin lajina kuin
älyllisestikin.
>>
Ei tarkoita. Se jättää mahdollisuuden ihmisen kehittymiselle, mutta ei se ole edellytys että ihminen silti kehittyy jos selviytymisen kannalta tarvetta ei esiinny.
>>
Jos kohta a: on totta niin eikö se tarkoitakin
(eli raja on olemassa)sitä, että evoluutio teoria ei älyllisessä mielessä pidä paikkaansa.
>>
A) Rajaa tuskin on, jos on, miten se osoittaisi teorian paikkansa pitämättömyyden älyllisessä mielessä? Ei evoluutio teoria edellytä mitään pakkokehittymistä. Kotona lilluu akvaariossa pari elävää fossiilia, jotka eivät lajina ole kehittyneet 300 miljoonaan vuoteen. (ja sen kyllä monesti huomaa!)
>>
Taas jos kohta b on totta, niin eikö tuo johdakkin siihen, että pystymme jossain vaiheessa
luomaan älyllistä elämää.
>>
Mahdollisesti, mutta missä muodossa tämä taas liittyy evoluutioon?
>>
Miksi siis on niin vaikeaa kuvitella, että joku/jokin olisi meidät tänne luonut.
>>
Se olisi järjenvastaista(luojakin pitäisi olla jossain, ja sille ei oikein ole tilaa missään), tarpeetonta, ja aiheuttaisi enemmän selittämättömiä ongelmia kuin vastaisi kysymyksiin "mistä me tulemme, miksi me olemme, ja minne me menemme", varsinkin kun tämä luominen pitäisi vielä saada mahtumaan nykytietämyksen mukaisiin todisteisiin ei-luomisen mukaiseen kehittymiseen.
>>
sillä jos minulla olis valta luoda
tällainen itsestään kehittyvä tietokone kuin maapallo, niin en todellakaan jättäisi luomisesta
todisteita, vaan katsoisin, että pystyykö tietokoneeni selvittämään itsekseen em. ongelman.
>>
Minä taas loisin tuollaisen tietokoneen johonkin hyödyllisempään tehtävään kuin pohtimaan koko kapasiteetillaan omaa olemassaoloaan.
Älyllisen kehitymnisen raja? Älykkyyttä on niin monenlaista, esimerkiksi taiteellista ja matemaattista älyä. Ei sellaista raja voida määritellä, koska sitä ei ole. Jo 1800-luvun lopulla luultiin, rttä kaikki keksittävissä oleva on keksitty, mutta kuin väärässä he olivatkaan.
Sitä mie en ymmärrä, että miksi ns. viidankon laki on uskonollisissa piireissä hyväksytty, muttei sen luonnnollista seurausta?
Jos kaikki olisi luotu, niin miksi siten kehitys olisi jatkuvaa? Miksi lajit kuolevat sukupuutoon? miksi niitä syntyy lisää? Miksi eliömuodot kamppailevat keskenään.? Jos maailma on luotu valmiiksi, niin on se luoja sitten mielisairas sadisti, kun sallii tällaiset kärsimykset, ja kokeilut.
Mutta ensi tammikuussa tulee taas yksi naula kretonismin arkkuun, kun luotain laskeutuu titaniin. Titaniin, joka nykytiedon mukaan pitäs muistuttaa muinaista maata.
"Mutta ensi tammikuussa tulee taas yksi naula kretonismin arkkuun, kun luotain laskeutuu titaniin. Titaniin, joka nykytiedon mukaan pitäs muistuttaa muinaista maata."
Tulee olemaan muuten erittäin mielenkiintoinen tapahtuma, mutta tuskin sillä mitään nauloja saadaan kretionistien arkkuun.
Luotain tutkii lähinnä kaasukehää ja kuvaa ympäristöään laskeutuessaa laskuvarjolla. Mitään Marsin tapaista interaktiivista elämän etsimistä ei siis Huygens pysty suorittamaan, joten aika pieni mahdollisuus, että se mitään elämänpoikasta edes voisi löytää.
Jos ei siellä nyt sitten satu paikallisia metaania hengitteleviä linssiluteita tulemaan vastaan.. :)
Tosin tuskin edes elämän löytyminen Titanista vielä kreationisteja lannistaisi.....
Mitä muuta kaasua voidaan "hengittää" kuin happea? Tuli vaan tuossa mieleeni....
Sanottakoon nyt, ettei ihminen kykene hengittämään Pelkästään kaasua. Oletko katsonut leffaa The Abyss-syvyys. Siinä rotta pistettiin(ihan oikeasti) erittäin happirikkaaseen nesteeseen ja rotta tottui tuohon (Tosin ei suosiolla meinannut tottua..).
Eikö eliö voisi käyttää esim. metaania hyväkseen? Maapallolla on myös eliöitä jotka kuolevat jos joutuvat tekemisiin hapen kanssa. Titanissa on todennäköisesti sulassa muodossa olevaa metaania valtamerinä.
"Mitä muuta kaasua voidaan "hengittää" kuin happea? Tuli vaan tuossa mieleeni...."
Happea tarvitaan hengittämiseen vain koska sitä tarvitaan palamiseen, ts. energian saaisen kannalta happi on välttämätöntä. Happi on myös erittäin myrkyllinen kaasu, sen hapettavan vaikutuksen vuoksi. Samasta syystä häkä ja otsoni tappavat hyvin herkästi, koska häkä hapettaa ainetta 1000x herkemmin kuin ilman happi ja otsonilla toi luku oli (nyt en muista, mutta tuntumalla) 10000x kuin ilman happi. Happea hengittävät eliömuodot maapallolla ovat tottuneet vain sietämään ilmakehän happea tiettyyn rajaan asti, vaikka mm. vanhenemisen kanssa sillä väitetään olevan paljon tekemistä. (luultavasti paljon huuhaalla myydään mm. antioxidantteja vastustamaan hapen vanhentavia vaikutuksia, niihin en hlö kohtaisesti usko, tosin en ole asiaa selvittänytkään itselleni yhtään)
Maapallolla erää hyvin paljon eliöitä (monien arvioiden mukaan moninkertaisestti enemmän) jotka eivät tarvitse happea saati edes kestä yhtään happea elämiseensä. Nämä eliöt saavat energiansa muilla tavoin.
Olisi todella epätodennäköistä että muualta löytyvä elämä käyttäisi happea elämiseen, saati sitä edes sietäisi.
Just. Tuollaista muistelin kans. Rikki lienee "hengitettävä" kaasu, sillä meren syvänteissä olevien rikkilähteiden ympäristössä on monimutkainen kasvi ja eläinkunta, joille happi on myrkkyä.
Niminerkki "Uskonnoton!" vastasi edellä aika hyvin, mutta täydennetään hiukan.
Tutkijoilla on useita vastauksia siihen, jatkuuko ihmisen evoluutio, ja jos jatkuu niin miten. "Jakumisella" tarkoitetaan nimeomnaa luonnonvalintaa perustuvaa kehitystä, joka tapauksessa muutumme.
Kuten "Uskonnoton!" totesi, ei ole mitää pakottavaa syytä sille, että jokin laji - esin homo sapiens - tulisi aina vain älykkäämmäksi. Älymme tuloksena tuhoamme ympäristöä siihen tahtiin, että olemme aiheuttamassa omaa tuhoamme samaan tahtiin kuin muut suuret joukkotuhon maapallolla ovat tapahtuneet. Äly voi olla kirous!
Muutama vuosi sitten kohistiin kovasto kirjasta "Bell's Curve", joka oli todistavinaan, että koska tyhmemmät lisääntyvät kiivaammin kuin viisaat, tulemme koko ajan keskimäärin tyhmemmiksi. Älykkyyden "periytyvyys" on kuitenkin luokkaa 40-50% (korrelaatio vanhempien ja lasten älykkyyden välillä), joten kirjan johtopäätös on liioiteltu. Toiseksi, jos kirja on oikeassa, niin evoluutio suosii vähemoiälyisä, sillä hehän tuottavat enemmän lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä ja ovat näin ollen se "fittest" siinä "survival of the fittest" jutussa.... ;)
Saman pääkopan sisällä voimme ilmeisesti tulla koko ajan älykkäämmäksi, eikä tässä ole kyse älykkyystestien keskimääräisellä tuloksella, joka on noussut koko ajan. Eniten on nousssut Mensan käyttämän "pallukkatestin" keskimääräinentulos, mutta ilmiö on havaittavissa muissakin menetelmissä. Tulokset siis paranevat huomattavasti nopemmin kuin todellinen älykkyys - mitä se ikinä onkin.
Voihan olla että ihmisen toi maapallolle lasipurkissa joku ulkoavaruuden olio joka istutti ihmisiä jokapaikkaa niinkuin ihminen istuttaa eläimiä nykypäivänä jokapaikkaan jossa se alkaa käydä uhanalaiseksi.Minusta se ainakin kuulostaa aika hyvältä vaihtoehdolta.Ja jos elämää ei ole muualla ikinä missää tsiljoonien biljoonieh hehtomiljardööritiljoonasatakuuskyneljäntuhannen valovuoden päässä niin miksi olisi täällä?
Maailmankaikkeushan on loputon? ei kai se seinään voi loppua vai voiko? aurinkokuntia on niin monia että ei yksikään ihminen ikinä ikinä voi kaikkia löytää ei edes alle puolia. onko maailmankaikkeus vain joku monia biljardeja miljardooreja vuosimiljardeja vuotta kehittyneemmän ihmistä viisaamman olion lautapeli jossakin vielä suuremmassa?