Piutpaut tasa-arvolle – Suomesta uusi Amerikka?
Tuloerot hyväksytään entistä helpommin. Työtä arvostetaan entistä vähemmän. Miksi ja mitä tämä tarkoittaa?
Suomalaiset arvostavat aiempaa vähemmän taloudellista tasa-arvoa ja työtä ja entistä enemmän mukavaa elämää. Asia käy ilmi Turun yliopiston kyselystä, josta on julkaistu alustavia tuloksia.
Erityisesti 46–60-vuotiaiden arvostus taloudellista tasa-arvoa kohtaan on pudonnut. Vieläpä aivan viime vuosina
Se porukka jäi suuren ikäluokan eläkeratkaisujen ulkopuolelle. Eläke-etuisuudet ovat huonommat kuin jo eläköityneillä, Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen sanoo Taloussanomille.
Myös työllistyminen työttömyyden kohdatessa on vaikeaa juuri 46–60-vuotiaille. Samaan aikaan juuri he arvostavat työtä enemmän kuin muut ikäryhmät.
Ei ihme, jos joukossa on paljon yhteiskuntaan pettyneitä.
Uusi normaali: Töitä ei ole
Jos arvostaa työtä ja kokee, että yhteiskunta ei kohtele reilusti, eikö sen pitäisi nostattaa taistelumielialaa? Eikö työn ja taloudellisen tasa-arvon arvostuksen pitäisi nousta?
Ei välttämättä, Räsänen sanoo.
– Mitä enemmän on työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä, sitä enemmän niistä tulee normaaleja asioita.
Itsestään selvillä asioilla puolestaan on tapana jäädä asennetutkimuksissa tulkinnan ulkopuolelle. Kovin moni suomalainen tuskin osaa erityisesti olla kiitollinen puhtaasta vedestäkään.
Räsäsen mukaan pitää myös muistaa, että pitkällä aikavälillä kaikkien suomalaisten – myös köyhimpien – elintaso on noussut hurjasti.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Asiaa kärjistäen voidaan sanoa, että pitkäaikaistyötön elää paremmissa olosuhteissa kuin lordi tai kuningas 1800-luvulla.
Kenties asiat ovat jo niin hyvin, että tuloeroista ei jakseta vaahdota. Mukava elämä ajaa edelle.
Perusturva onkin parantunut 2011–2015 reaalisesti noin 10 prosenttia. Samaan aikaan keskipalkkaisten reaalitulot ovat kasvaneet nolla prosenttia. Asumistuen tulorajoja korotettiin, toimeentulotuen perusosaa korotettiin ja työttömyysturva koheni sadalla eurolla.
United States of Finland
Taloudellisen tasa-arvon arvostuksen heikkeneminen avaa Räsäsen mukaan ovet Suomen muuttumiselle amerikkalaistyyppisemmäksi yhteiskunnaksi.
Se tarkoittaa enemmän esimerkiksi yksityistä terveydenhuoltoa ja yksityistä koulutusta. Ihmiset jakautuvat selkeämmin eri ryhmiin, myös köyhiin ja rikkaisiin. Yhteiset kokemukset ja yhteenkuuluvuuden tunne vähenevät.
Ainakin yksi ryhmä erottuu jo nyt. Siihen kuuluu ihmisiä, joille mukavuus on entistä tärkeämpää, mutta työtä arvostetaan entistä vähemmän. Osa valitsee vapaaehtoisesti pienituloisuuden.
Mitäköhän tämä muutos tarkoittaa Suomen kilpailukyvylle?
Tuloerot hyväksytään entistä helpommin. Työtä arvostetaan entistä vähemmän. Miksi ja mitä tämä tarkoittaa?
Suomalaiset arvostavat aiempaa vähemmän taloudellista tasa-arvoa ja työtä ja entistä enemmän mukavaa elämää. Asia käy ilmi Turun yliopiston kyselystä, josta on julkaistu alustavia tuloksia.
Erityisesti 46–60-vuotiaiden arvostus taloudellista tasa-arvoa kohtaan on pudonnut. Vieläpä aivan viime vuosina
Se porukka jäi suuren ikäluokan eläkeratkaisujen ulkopuolelle. Eläke-etuisuudet ovat huonommat kuin jo eläköityneillä, Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen sanoo Taloussanomille.
Myös työllistyminen työttömyyden kohdatessa on vaikeaa juuri 46–60-vuotiaille. Samaan aikaan juuri he arvostavat työtä enemmän kuin muut ikäryhmät.
Ei ihme, jos joukossa on paljon yhteiskuntaan pettyneitä.
Uusi normaali: Töitä ei ole
Jos arvostaa työtä ja kokee, että yhteiskunta ei kohtele reilusti, eikö sen pitäisi nostattaa taistelumielialaa? Eikö työn ja taloudellisen tasa-arvon arvostuksen pitäisi nousta?
Ei välttämättä, Räsänen sanoo.
– Mitä enemmän on työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä, sitä enemmän niistä tulee normaaleja asioita.
Itsestään selvillä asioilla puolestaan on tapana jäädä asennetutkimuksissa tulkinnan ulkopuolelle. Kovin moni suomalainen tuskin osaa erityisesti olla kiitollinen puhtaasta vedestäkään.
Räsäsen mukaan pitää myös muistaa, että pitkällä aikavälillä kaikkien suomalaisten – myös köyhimpien – elintaso on noussut hurjasti.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Asiaa kärjistäen voidaan sanoa, että pitkäaikaistyötön elää paremmissa olosuhteissa kuin lordi tai kuningas 1800-luvulla.
Kenties asiat ovat jo niin hyvin, että tuloeroista ei jakseta vaahdota. Mukava elämä ajaa edelle.
Perusturva onkin parantunut 2011–2015 reaalisesti noin 10 prosenttia. Samaan aikaan keskipalkkaisten reaalitulot ovat kasvaneet nolla prosenttia. Asumistuen tulorajoja korotettiin, toimeentulotuen perusosaa korotettiin ja työttömyysturva koheni sadalla eurolla.
United States of Finland
Taloudellisen tasa-arvon arvostuksen heikkeneminen avaa Räsäsen mukaan ovet Suomen muuttumiselle amerikkalaistyyppisemmäksi yhteiskunnaksi.
Se tarkoittaa enemmän esimerkiksi yksityistä terveydenhuoltoa ja yksityistä koulutusta. Ihmiset jakautuvat selkeämmin eri ryhmiin, myös köyhiin ja rikkaisiin. Yhteiset kokemukset ja yhteenkuuluvuuden tunne vähenevät.
Ainakin yksi ryhmä erottuu jo nyt. Siihen kuuluu ihmisiä, joille mukavuus on entistä tärkeämpää, mutta työtä arvostetaan entistä vähemmän. Osa valitsee vapaaehtoisesti pienituloisuuden.
Mitäköhän tämä muutos tarkoittaa Suomen kilpailukyvylle?
Vastaukset 15
Vanhimmat
80 prosenttia yhdysvaltalaisista kärsii työttömyydestä tai pyörii köyhyysrajalla
Tutkimus kertoo, kuinka amerikkalainen unelma on romahtamassa
Amerikkalainen unelma on näyttäisi olevan romahtamassa, jos on uskominen The Associated Pressin tutkimusta. Sen mukaan jopa noin 80 prosenttia, eli neljä viidestä yhdysvaltalaisesta kärsii työttömyydestä tai lähentelee köyhyysrajaa. Syiksi alamäkeen listataan globaalimmaksi muuttunut talous, köyhien ja rikkaiden välisen kuilun syveneminen ja hyvätuloisten tehdastöiden katoaminen.
Taloudellisesta täyskäännöstä laivalleen suunnitteleva Barack Obama on painottanut viime aikoina, että hänen tärkein tehtävänsä on ”rakentaa uudelleen mahdollisuuksien tikapuut” ja kääntää tuloerojen suunta.
USA:n köyhyydessä on kyse myös etnisestä taustasta ja tasa-arvosta eri etnisten ryhmien välillä. Obama joutuukin joukkoineen pohtimaan millaisilla työkaluilla maasta saadaan tasa-arvoisempi: keskitytäänkö tasoittamaan eroja tukipolitiikalla, joka kohdistetaan tiettyihin etnisiin ryhmiin vai kehittämään kaikille saman kohtelun takaavaa talouspolitiikkaa?
Jos eri etniset vähemmistöt ovat olleet tasaisen varmasti heikossa asemassa Yhdysvalloissa, iskee kakka tuulettimeen tällä hetkellä pahiten valkoisten asukkaiden keskuudessa. Suhteellisesta pudotuksesta kertoo muun muassa se, että valkoisissa kotitalouksissa ei olla oltu näin pessimistisiä oman talouden tulevaisuuden suhteen sitten 1980-luvun tai se, että valkoisten yksinhuoltajaäitien määrä on noussut mustien tasolle.
World's Biggest GHETTO !!!!!
https://www.youtube.com/watch?v=SWEdjiEJg0U
https://www.youtube.com/watch?v=CrUFZrWQRhE
Venäjällä on yhtä suuret tuloerot kuin USAssa. Yleensä elämässä kaikki on ansaittua eli hyvä että ihmiset saavat ansionsa mukaan.
palkat puolittuu tulevaisuuden suomessa nykyisellä menolla se joka kuuseen kurkottaa...
Tuloerot kasvavat, kun niitä kasvatetaan
Marja Riihelän väitös osoittaa, kuinka suomalaisten tuloerot kääntyivät pitkän tasaisen vaiheen jälkeen rajuun nousuun 1990-luvun puolivälin jälkeen. Syynä ei ollut ensisijaisesti laman jälkeinen talouskasvu, vaan verotuksen muutokset, sosiaaliturvan leikkaukset sekä pitkäaikaistyöttömyys.
Nyt se on todistettu tieteellisestikin: tuloerot ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi viime laman jälkeen, ja köyhyys on lisääntynyt. Vieläpä sekin on todistettu, että tämä johtuu pitkälti poliittisista päätöksistä.
Tällaisiin tuloksiin on päätynyt Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Marja Riihelä vast´ikään Tampereen yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan. Hän on hyödyntänyt siinä Tilastokeskuksen tulonjakotilastoja ja kulutustutkimuksia 40 vuoden ajalta 1966–2006.
Tilastoista hahmottuvat selkeät kehityskaaret: jakson alkuvaiheessa 1970-luvun puoliväliin asti tuloerot käytettävissä olevilla tuloilla mitattuna laskivat. Siitä 1990-luvun puoliväliin asti ne pysyivät lähes muuttumattomina ja sen jälkeen alkoivat kasvaa voimakkaasti.
Muutokset ovat rajuja, erityisesti tilastojen ääripäissä: suurituloisimman yhden prosentin käytettävissä olevat tulot kasvoivat vuosina 1990–2006 12,7 prosenttia, kun 1966–1990 luku oli ollut vain 2,2 prosenttia. Vastaavasti pienituloisimman yhden prosentin tulot kasvoivat 1990–2006 ainoastaan 0,9 prosenttia, kun edellisellä jaksolla kasvuprosentti oli ollut 10,3.
Tutkimus osoittaa paikkansapitämättömäksi sen julkisessa keskustelussa usein kuullun väitteen, että talouskasvu merkitsisi automaattisesti myös tuloerojen kasvua tai että tuloerojen kasvu olisi jopa välttämätöntä talouskasvun saavuttamiseksi. Kasvoihan talous vahvasti 1966–1990 tuloerojen vähentyessä tai pysyessä ennallaan.
Selittäjinä verotus
ja tulonsiirrot
Riihelän mukaan tulonjaon muutokset selittyvät poliittisilla linjauksilla.
– 1960-luvulla alettiin rakentaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Nyt voi kysyä, puretaanko sitä.
Laman aikana sosiaaliturva piti vielä tuloerot kurissa. Tuloerojen kasvu 1990-luvun puolivälin jälkeen on seurausta vaihtelevan väristen hallitustemme päätöksistä, joilla verotuksen progressiota on pienennetty ja sosiaaliturvaa leikattu.
Tämä on suoraan luettavissa väitöskirjan graafisista esityksistä. Niistä selviää, että tuloerot eivät ole kasvaneet markkinoilla määräytyvissä niin sanotuissa tuotannontekijätuloissa, joissa ei näy verotuksen eikä tulonsiirtojen vaikutus. Sen sijaan erot ovat kasvaneet bruttotuloissa, joissa myös tulonsiirrot ovat mukana. Vielä sitäkin enemmän ovat kasvaneet erot verojen jälkeen käteen jäävissä eli todellisissa käytettävissä olevissa tuloissa.
Erityisen kohtalokkaana Riihelä pitää Esko Ahon (kesk.) porvarihallituksen vuoden 1993 verouudistusta, jossa pääomatulojen ja ansiotulojen tuloverotus eriytettiin. Pääomatuloista alettiin periä tasaveroa, joka oli aluksi 25 ja nyt 28 prosenttia.
Käytännössä pääomatulojen veroprosentti on monessa tapauksessa vieläkin alhaisempi verovähennysten ja tietyin ehdoin verovapaiden osinkotulojen vuoksi.
– Verotuksella ei ole enää samanlaista kykyä tasoittaa tuloeroja kuin ennen, Riihelä tiivistää.
Synkkä käyrä Suomen rahoista - he ovat vastuussa, katso nimilista
IS laati nimilistan poliitikoista, jotka kantavat suurinta vastuuta valtavaksi kasvaneesta Suomen valtionvelasta.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) kertoi viime viikolla, että valtio perustaa julkisen verovelkarekisterin, johon kootaan yritykset, joilla on vähintään 5000 euroa verovelkaa. Siitä syntyi kipakka julkinen keskustelu.
Keskustelun tuoksinnassa IS heitti ilmaan ajatuksen poliitikkojen verovelkarekisteristä, johon koottaisiin niiden poliitikkojen nimet, jotka ovat olleet paisuttamassa valtionvelkaa. Näin siksi, että velanotto on tulevaisuuteen siirrettyä verotusta, eli eräänlaista verovelkaa. Ajatus sai laajaa kannatusta IS-lukijoiden piirissä.
Velkaantuminen alkoi 2009
Siksi IS laati rautalankamallin, josta ilmenee valtionvelasta suurinta vastuuta kantavien poliitikkojen nimet. Listauksessa on mainittu pääministeri, valtiovarainministeri sekä muiden hallituspuolueiden puheenjohtajat, jotka olivat hallituksessa ministereinä.
Suomen valtionvelka lähti nopeaan nousuun 2009. Taustalla vaikutti kansainvälinen finanssikriisi ja sitä seurannut syvä talouden taantuma. Velanotto on jatkunut voimakkaana senkin jälkeen, kun hallitus on paikannut alijäämäisiä budjettejaan lisävelanotolla.
Esimerkiksi tänä vuonna valtio velkaantuu kovinta vauhtia sitten finanssikriisin. Valtiovarainministeriö on arvioinut valtionvelan määrän olevan 93 miljardia euroa vuoden loppuun mennessä. Ensi vuonna sen odotetaan rikkovan 100 miljardin euron rajan.
Perustuslain mukaan Suomen valtiolle voidaan ottaa lainaa eduskunnan suostumuksella. Käytännössä eduskunta hyväksyy hallituksen budjetit mukisematta.
Katso ketkä olivat vallassa ja vastuussa, kun velkaralli ryöpsähti uudestaan käyntiin.
2008
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk)
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok)
Anni Sinnemäki (vihr), Stefan Wallin (rkp)
Hallituksessa: keskusta, kokoomus, vihreät, rkp
2009
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk)
Valtiovarainminsteri Jyrki Katainen (kok)
Anni Sinnemäki (vihr), Stefan Wallin (rkp)
Hallituksessa: keskusta, kokoomus, vihreät, rkp
2010
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) 22.6. saakka
Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) 22.6. alkaen
Valtiovarainminsteri Jyrki Katainen (kok)
Anni Sinnemäki (vihr), Stefan Wallin (rkp)
Hallituksessa: keskusta, kokoomus, vihreät, rkp
2011
Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) 22.6. 2011 saakka
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) 22.6.2011 saakka
Anni Sinnemäki (vihr), Stefan Wallin (rkp)
Hallituksessa: keskusta, kokoomus, vihreät, rkp
Pääministeri Jyrki Katainen (kok) 22.6. 2011 alkaen
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) 22.6.2011 alkaen
Paavo Arhinmäki (vas), Ville Niinistö (vihr), Stefan Wallin (rkp), Päivi Räsänen (kd)
Hallituksessa: kokoomus, sdp, vasemmistoliitto, vihreät, rkp, kd
2012
Pääministeri Jyrki Katainen (kok)
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd)
Paavo Arhinmäki (vas), Ville Niinistö (vihr), Stefan Wallin 5.7.2012 saakka, Carl Haglund (rkp) 5.7. alkaen, Päivi Räsänen (kd)
Hallituksessa: kokoomus, sdp, vasemmistoliitto, vihreät, rkp, kd
2013
Pääministeri Jyrki Katainen (kok)
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd)
Paavo Arhinmäki (vas), Ville Niinistö (vihr), Carl Haglund (rkp), Päivi Räsänen (kd)
Hallituksessa: kokoomus, sdp, vasemmistoliitto, vihreät, rkp, kd
mikään ei muutu kepua äänestämällä päinvastoin?
Vankilat täynnä - tuomioita joudutaan lykkäämään
Osa Suomen vankiloista kärsii yliasutuksesta, vaikka samaan aikaan toisissa vankiloista on ajoittain käyttämättömiä vankipaikkoja. Nurinkurinen tilanne johtuu siitä, että vankeja on pyritty inhimillisistä syistä sijoittamaan mahdollisimman lähelle asuinpaikkaansa.
Tilapula on Turun Sanomien mukaan saattanut johtaa jopa siihen, että tuomioiden täytäntöönpanoa on jouduttu lykkäämään.
Tuomioiden alkamisajankohtaa on siirretty eteenpäin esimerkiksi Itä-Suomessa. Itä-Suomen aluevankilan sijoittajayksikön johtaja Maija Roiha kertoo, että ongelmia on erityisesti naisvankien kanssa.
Suomesta on tulossa jälleen maa, jossa ihmiset pysyvät siinä tuloluokassa, mihin ovat syntyneet. Syy löytyy kasvaneista tuloeroista. Kun rikkaat pysyvät rikkaina ja köyhät köyhinä, Suomi on asiantuntijoiden mukaan pian luokkayhteiskunta. Tulevaisuudenkuva ei ole ruusuinen.
Tuloerot ovat jatkaneet kasvuaan Suomessa. Tilastokeskuksen tässä kuussa julkaiseman tulonjaon kokonaistilaston mukaan koko väestön tulojen kasvu oli vuonna 2011 keskiarvolla mitattuna 0,7 prosenttia.
Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulot kasvoivat 2,2 prosenttia ja suurituloisimman prosentin tulot 7,0 prosenttia. Samaan aikaan väestön pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat vain pari prosentin kymmenystä.
Suurituloisten osinkotulot ja myyntivoitot ovat kasvaneet. Ne vaikuttivat tuloeroihin niitä kasvattaen, tutkimusta johtanut Tilastokeskuksen Pekka Ruotsalainen sanoo.
Tuloerojen kasvussa on kyse nimenomaan siitä, että suurituloisten tulot paisuvat entisestään. Parhaiten ansaitseva kymmenen prosenttia kansasta lohkaisee koko Suomen tuloista 23,6 prosenttia eli lähes neljänneksen.
– Suurituloisten tulot ovat kasvaneet muita vauhdikkaammin, lähinnä vauraimman yhden prosentin tulo-osuudet. Tilastoista tämä näkyy selvästi, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Marja Riihelä sanoo.
Tuloerojen kasvun syy on asiantuntijoiden mukaan selvä: pääomatulojen kasautuminen ennestään rikkaille.
– Tuloerojen kasvu johtuu pääomatuloista, jotka kasautuvat ylimpiin tuloluokkiin, Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo.
Tuloerot repesivät
1990-luvun laman jälkeen
Vielä 1990-luvun laman aikaan Suomen tuloerot olivat yhdessä Ruotsin kanssa teollisuusmaiden pienimpiä. Sen jälkeen ne ovat revenneet voimakkaasti.
– Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun laman jälkeen näkyvästi. Kasvuvauhti on ollut Suomessa nopeampaa kuin muissa länsimaissa, Pekka Ruotsalainen sanoo.
Yksi keskeinen tuloerojen kasvuun vaikuttanut tekijä on vuoden 1993 verouudistus, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan.
Ansiotulojen verotus pysyi progressiivisena, mutta pääomatuloille määrättiin vakioveroprosentti, joka on alhaisempi kuin suurten ansiotulojen veroprosentti. Järjestelmä tarjosi kannustimen muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi.
– Jos tuloeroja halutaan kaventaa, niin yksi tärkeä tekijä on korkeampien tuloluokkien veroprogression palauttaminen, Heikki Hiilamo sanoo.
Suomi ei ole enää
matalien tuloerojen maa
Tuloerojen kasvua vähätellään usein sanomalla, että Suomi on yhä verrattain pienten tuloerojen maa. Asiantuntijoiden mukaan väite pitää paikkansa vain koko muuhun maailmaan verrattaessa. Jos verrokeiksi otetaan muita Suomen kaltaisia valtioita, sanonnalle ei ole katetta.
– Vertailu kannattaisi tehdä vastaavassa tilanteessa olevien maiden kanssa, ikään kuin oman painoluokan sisällä. Ja siinä Suomi ei ole enää kärjessä. Jos katsotaan muita Pohjoismaita, niin Suomessa on korkeammat tuloerot kuin niissä, Kelan Hiilamo sanoo.
Tuloerojen kannattajien toisen argumentin mukaan tuloerot kertovat talouden olevan toimintakykyinen. Puhutaan niin kutsutusta valumaefektistä, jonka mukaan rikkaiden vaurastuminen valuu myös muihin tuloluokkiin ja hyödyttää siten kaikkia.
Asiantuntijoiden mukaan valumaefektiä ei ole olemassa, ja talous voi toimia hyvin ilman tuloerojen kasvuakin.
– En näe tämän argumentin pitävyyttä. Väestön alimman kymmenesosan tulot ovat yhä tosi pienet, vaikka rikkaammat ovat rikastuneet, VATT:n Marja Riihelä sanoo.
– Kyllä talous voi kasvaa ilman että tuloerot kasvavat. Korkeat tuloerot eivät kerro vahvasta talouskasvusta, se on havaittu tutkimuksissa, Hiilamo sanoo.
Suomi pian
luokkayhteiskunta
Asiantuntijat muistuttavat, että jonkin verran tuloeroja on totta kai oltava, jotta vaativista töistä saa ansaitun palkkion. Nyt kuilu on kuitenkin repeämässä pysyvästi liian suureksi. Uhkana on suurten tuloerojen Suomi, ikävä luokkayhteiskunta.
Luokka-Suomessa eriarvoisuus kukoistaisi. Ihmisten väliset terveyserot kasvaisivat ja korkeakoulutus olisi varattu vain hyvin toimeentulevien perheiden lapsille.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
Merkkejä on jo nähtävissä. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan lapsetkin huomaavat taloudellisen eriarvoisuuden muun muassa toisten lasten pukeutumisesta ja tavaroista.
Luokkayhteiskuntakehitys uhkaa asiantuntijoiden mukaan muuttua pysyväksi, sillä tuloluokkien välinen liikkuvuus on vähenemään päin.
– Ihmiset ovat alkaneet pysyä tuloluokissaan, niin että esimerkiksi köyhät pysyvät köyhinä. Tästä kannattaa olla huolissaan. Pysyvyys on kasvanut ja trendi on ihan selvästi ylöspäin, VATT:n Riihelä sanoo.
– Näyttää siltä, että ihmiset ovat asettumassa niihin tuloluokkiin missä ovat. Köyhyydellä on taipumus periytyä, hän sanoo.
Pekka Ruotsalainen ja Heikki Hiilamo ovat samaa mieltä: kuva jakautuneesta luokka-Suomesta ei näytä ruusuiselta.
Polarisoituminen johtaa siihen, että Suomessa on kahden tai kolmen kerroksen väkeä. Eli osa pärjää hyvin, osa on tippunut kelkasta ja näiden kahden välissä on iso massa. Tämä ei ole yhteiskuntapoliittisesti toivottavaa, Ruotsalainen sanoo.
– Korkeat tuloerot kertovat tietynlaisesta paluusta hierarkkiseen yhteiskuntaan tai jopa eliittien yhteiskuntaan, jossa luokka-asemat ovat pysyvämpiä. Esimerkiksi Venäjällä ja useissa kehitysmaissa on korkeat tuloerot, Hiilamo sanoo.
Kehitystä on
vaikea kääntää
Kun kehitys on kerran lähtenyt huonoon suuntaan, sitä on asiantuntijoiden mukaan äärimmäisen vaikea kääntää. Todennäköisemmin käy päinvastoin ja huono kehitys alkaa ruokkia itseään.
– Tuloerojen kasvuun yhdistyy myös laimentunut poliittinen osallistuminen eli äänestysaktiivisuuden lasku. Se on aika hälyttävä yhtälö, Heikki Hiilamo sanoo.
– Ne, jotka ovat menettäneet toivonsa yhteiskuntaan kokonaan eivät käy äänestämässäkään. Silloin poliittinen paine tuloerojen kaventamiseen katoaa, hän sanoo.
Brittitutkijat Richard Wilkinson ja Kate Pickett tekivät pari vuotta sitten kirjassaan Tasa-arvo ja hyvinvointi johtopäätöksen, jonka mukaan suuret tuloerot johtavat niin köyhien kuin rikkaidenkin pahoinvointiin.
Nyt tapahtuvalla kehityksellä onkin luultavasti kauaskantoisia vaikutuksia, joiden korjaaminen myöhemmin voi olla mahdotonta.
– Tuloerojen kasvusta voi olla montaa mieltä, mutta tällaisia elementtejä siihen joka tapauksessa liittyy, ja vaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia, Marja Riihelä sanoo.
– Tilanne ei ehkä näytä mahdottomalta kun kulkee kadulla, mutta näitä asioita voi alkaa tulla yhtäkkiä syliin ja sitten mietitään, miten tässä näin on käynyt.
vain persuja äänestämällä voitte enää vaikuttaa?
Äiti kuoli nälkään vanhainkodissa
Aune Koivu sairastui dementiaan alle 60-vuotiaana. Hänen tyttärensä Sari Koivu, 42, ryhtyi äidin omaishoitajaksi neljäksi vuodeksi.
Aune oli kotona tyttärensä kanssa ja kävi viikon mittaisilla jaksoilla hoitokodissa, jolloin omaishoitajan oli tarkoitus saada levähtää hetki. Ongelmaksi hoitokodissa muodostui ruokailu.
Sari kertoo, että aina kun hän meni ruoka-aikaan katsomaan äitiään, tämä istui sidottuna tuolissa täysi ruokalautanen edessään.
- Yritin selittää hoitajille moneen kertaan, että äitini ei pysty enää syömään itse ruokailuvälineillä. Hoitajat kuitenkin suhtautuivat asiaan välinpitämättömästi ja sanoivat, että heillä ei ole aikaa vanhusten syöttämiseen.
- Näin muidenkin dementoituneiden vanhusten edestä kannettavan roskiin täysin koskemattomia ruoka-annoksia päivittäin, Sari kertoo.
Sarin mukaan hoitajat vaikuttivat kiireisiltä ja toivoivat, että Sari tulisi itse päivittäin hoitokotiin syöttämään äitiään. Kun Aune palasi kotihoitojaksolle, hän vaikutti selvästi nälkiintyneeltä ja hotki ruokaa kahden ihmisen edestä, Sari sanoo.
Eutanasia nälällä
Aunen kunto heikkeni niin, että hänet otettiin sisään sairaalaan, jossa hän vietti syksystä 1998 aina menehtymiseensä asti maaliskuuhun 2004.
Aunen virallinen kuolinsyyksi merkittiin Alzheimerin tauti, mutta Sari uskoo äitinsä menehtyneen nälkään. Jo ensimmäisen kolmen sairaalaviikon aikana Aune laihtui tyttären mukaan 10 kiloa.
- Loppuvaiheessa sairaalassa hän painoi enää 35 kiloa. Hänet oli sidottu sänkyyn makaamaan sikiöasennossa. Sairaalasta annettiin ymmärtää, että kun ei ole mitään toivoa parantumisesta, eikä eutanasia ole sallittua, äitini annetaan nääntyä nälkään, Sari kertoo.
Sari on tyrmistynyt ja järkyttynyt vanhusten kehnosta kohtelusta sairaalassa.
-Ymmärrän, että työ on hoitajillekin raskasta, mutta aikaa pitäisi olla ihmisarvoiseen kohteluun, hän sanoo.
Raportti: Näillä aloilla on ihmiskauppaa Suomessa
Suomessa esiintyy ulkomaisen työvoiman järjestelmällistä hyväksikäyttöä, Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutin HEUNI:n raportti kertoo.
Työperäinen ihmiskauppa on osa ravintola- ja siivousalan harmaata taloutta myös Suomessa, toteaa Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutin HEUNI:n raportti.
Raportin mukaan Itämeren maissa kuten Suomessa esiintyy ulkomaisen työvoiman järjestelmällistä hyväksikäyttöä. Hyväksikäyttöön syyllistyvien työnantajien motiivina on yleensä voiton maksimointi.
Suomessa ulkomaalaiset työntekijät valittavat harvoin epäkohdista, koska he eivät tiedä, mistä apua saisi.
Ravintola-alalla hyväksikäyttö on usein kytköksissä pimeään myyntiin ja pimeän työvoiman käyttöön. Siivousalalla alihintaiset tarjoukset sekä alihankintaketjutus lisäävät hyväksikäytön riskiä.
- Ulkomaalaiset työntekijät eivät tunne oikeuksiaan suomalaisessa työelämässä, tutkija Anniina Jokinen sanoo.
Raportissa ehdotetaan, että velvollisuuksiaan rikkovalle työnantajalle pitäisi määrätä entistä kovempia rangaistuksia.
Tutkimuksen aineistona käytettiin muun muassa asiantuntijoiden ja työntekijöiden haastatteluja sekä tuomioistuinratkaisuja ja esitutkintapöytäkirjoja.
Loppuuko vanhusten nöyryytys koskaan?
Anne Salminen on sisarensa kanssa jo pitkään yrittänyt saada apua yksin asuvalle 90-vuotiaalle rintamaveteraani-isälleen. Turhaan. Nyt isä on ensimmäistä kertaa elämässään todennut ymmärtävänsä ihmisiä, jotka tekevät itsemurhan.
Anne Salmisen vanha isä on ties kuinka monennen kaatumisen jälkeen toipunut pari viikkoa helsinkiläisessä Malmin sairaalassa. Nyt suunnitellaan hänen kotiuttamistaan.
Molemmat tyttäret vastustavat kotiuttamista. Isä on samaa mieltä, ettei hän pärjää enää yksin kotona. Kaatumisia on ollut kymmeniä, ja myös taannoinen syöpätuomio muutti isän mielen.
- Tähän asti isä on puhunut "toiveestaan", että seuraava kaatuminen olisi tarpeeksi kova, että veisi hengen. Keskiviikkona isä sanoi ensimmäistä kertaa elämässään ymmärtävänsä niitä, jotka tekevät itsemurhan, Anne Salminen kertoo.
- Meidän oma rintamaveteraanimme. Meidän isämme. Rukoilen päivittäin, että isän nöyryytys loppuisi.
Kaatui kauppamatkalla
Leskeksi viisi vuotta sitten jäänyt isä pärjäili kotona ensin hyvin. Siitä huolimatta, että hän oli jo vuosia potenut diabetesta, verenpainetautia, huimausta ja sydänoireita. Isä hoiti siivouksen, pyykinpesun ja ruoanlaiton täysin itsenäisesti samoin kuin kauppareissut omalla autollaan.
- Toissa syksynä hän kaatui kauppakeskuksen hississä sillä seurauksella, että kaksi nikamaa lannerangasta murtui. Kolmen kuukauden hoito- ja kuntoutusjakson jälkeen isä kotiutettiin kaksikerroksiseen rivitalokotiinsa rollaattorin turvin.
Isälle luvattiin Helsingin kaupungin kotihoidon käynnit kolmesti päivässä sekä turvaranneke.
- Kotihoito kävi kahdesti päivässä, mutta turvaranneketta hän ei saanut "suurista" tuloista johtuen. Isä saa kansaneläkettä, leskeneläkettä, rintamalisää ja työeläkettä yhteensä alle puolitoista tuhatta euroa kuukaudessa.
Apua saa nihkeästi
Anne Salminen oli kotiutusta edeltäneen hoito- ja kuntoutusjakson aikana yhteydessä kaikkiin mahdollisiin tahoihin saadakseen apua isälleen. Joka paikassa keskustelu loppui siihen, kun kävi ilmi, ettei isä ole sotainvalidi. Mitään apua ei ollut tarjolla.
Veteraaniasianmiehenkin puhelinvastaajassa oli viestin lopussa tyly toteamus, että jos asia koskee seppelettä veteraanin haudalle, ota yhteyttä kukkakauppaan. Anne Salminen nieleskeli, että vielä ei oltu seppelevaiheessa. Onneksi.
- Isän liikkuminen kodin ulkopuolella loppui tuohon kaatumiseen. Kotona yläkerrassa hän selvisi. Minä ja sisareni hoidimme kauppa- ja pankkiasiat ja kävimme katsomassa.
- Kotihoito jatkoi käyntejään kahdesti päivässä, ja viime kesänä isä jopa pääsi heidän kanssaan ulkoilemaan kotipihalle muutaman kerran.
Toimintakyky meni
Syksyllä isä lähti taksilla Peijaksen sairaalaan urologin vastaanotolle syövän kontrollikäynnille. Aisoissa pitkään pysynyt eturauhassyöpä oli lähtenyt kesällä rajuun kasvuun, eikä sitä voida enää hoitaa.
- Ennen kuin isä oli päässyt lääkärin luo, hän oli kaatunut sairaalan aulassa ja lyönyt päänsä. Vasta jälkeenpäin kuulimme, että isä oli ollut tajuttomana ensiavussa tunnin verran, minkä jälkeen hänet oli siirretty Marian sairaalaan.
- Kukaan ei ottanut meihin tyttäriin yhteyttä, mutta onneksi löysimme isän lopulta Marian sairaalasta samana iltana. Tähän kaatumiseen ja saman viikon aikana tapahtuneisiin viiteen kaatumiseen loppui isän normaali vanhuksen elämä.
Kaatumisten myötä katosi lähimuisti, looginen ajattelukyky ja kiinnostus elämään. Kodin puhtaanapito ja järjestys jäivät. Ruoanlaittokyky ja innostus ruokaan katosi. Tyttäret kävivät monta kertaa viikossa ja tekivät ruokaa pakastimeen.
- Kolmannen vai oliko sen neljännen kaatumisen jälkeen isän pää sentään kuvattiin. Todettiin, että aivoissa on nestekierron häiriö, eikä sille voida tehdä mitään isän yleiskunnon ja iän vuoksi.
Elämää kypärä päässä?
Kun isä kuukauden kuluttua kotiutettiin sairaalasta, kotihoito lupasi taas käydä kolmesti päivässä.
Salminen ei muista kenen sosiaaliviraston virkailijan suusta kuuli, että kaatuileville vanhuksille voisi hankkia kypärän, joka suojaisi päätä heidän kaatuessaan. Samainen taho kertoi myös, että on olemassa ilmatäytteisiä housuja, jotka suojaisivat lonkkia vanhuksen kaatuessa.
- Tuskin meistä kukaan voi kuvitella, kuinka nöyryyttävää vapaaehtoisena nuorukaisena rintamalle lähteneelle veteraanille olisi elämä kypärä päässä, ilmatäytteiset housut jalassa, pissapussi rollaattorista roikkuen.
Pari viikkoa sitten isä oli taas kaatunut ja saanut paikalle apua itse kustantamansa turvapuhelimen avulla.
- Pari päivää tämän jälkeen hän oli kaatunut jälleen eikä päässyt ylös. Tällä kertaa hän ei osannut hälyttää apua ennen kuin sai minulta puhelimessa ohjeet painaa turvarannekkeen nappia. Apu tuli, ja isä vietiin Malmin sairaalaan.
Olotila masennuttaa
Omaisten pelko ja huoli on jatkuva. Ja suru.
- Isä ei onneksi pelkää. Omasta kyvyttömyydestään hän on kuitenkin hyvin masentunut.
Käydessään viime maanantaina taas katsomassa isäänsä sairaalassa Anne Salminen kysyi hoitajalta, onko lääkäri sanonut mitään