Jos ylitätte suomenlahden yöllä omalla veneellä, niin kiikaroitteko & tähystättekö vai katteletteko tutkaa tai aissia vai näitä kaikkia? Jos itse liikkuu hitaasti lahden poikki, niin missä ajassa nopeimmat rahtilaivat ja tankkerit yms. ehtivät lähistölle, mitkä ovat nopeimpia aluksia? Että jos vaikka kiikaroi ympäri horoskooppia normaalilla merinäkyvyydellä, niin kuinka pitkät nokoset uskaltaa turvallisesti ottaa ennen kuin on tehtävä uusi kiikarointi? Nopeat ruotsin- ja tallinnanlaivat eivät taida juurikaan yöllä suhailla edestakaisin? Onko joku uskaltanut torkkua tutka- tai aissihälytykset päällä, voihan toki yöllä olla muitakin huviveneitä liikkeellä? Kun on yksinpurjehtijoitakin olemassa, niin millaisilla vesillä ja millä tekniikalla lepäillään, joskushan on pitkässä reissussa pakko välillä nukkuakin!?
Kuinkahan meitä valvotaan kun liikumme aluevesirajojen yli? Pari kesää sitten kun purjehdin Vänöstä Viron Paldiskiin (ei kannata mennä!), niin keskellä yötä keskellä suomenlahtea joku lentokone ajoi tosi matalalla ylitseni, oli varmaankin joku tunnistuslento, en tiedä minkä valtion toimesta. Pitäisikö siinä vilkuttaa vai jähmettyä paikoilleen, onko olemassa joku kansainvälinen kaikki ok-viesti jonka voisi tuottaa ko. tilanteessa?
Kuinkahan meitä valvotaan kun liikumme aluevesirajojen yli? Pari kesää sitten kun purjehdin Vänöstä Viron Paldiskiin (ei kannata mennä!), niin keskellä yötä keskellä suomenlahtea joku lentokone ajoi tosi matalalla ylitseni, oli varmaankin joku tunnistuslento, en tiedä minkä valtion toimesta. Pitäisikö siinä vilkuttaa vai jähmettyä paikoilleen, onko olemassa joku kansainvälinen kaikki ok-viesti jonka voisi tuottaa ko. tilanteessa?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Katsopas tuolta niin näet.
https://www.marinetraffic.com/fi/
Tietysti pitää tähystää jatkuvasti koska tuo seutu on niin vilkkaasti liikennöity että ei kannata alkaa häriköimään laivaliikennettä, saattaa muuten merivartiosto hakea tällaiset veneet pois ja tietty veneilijän maksettavilla kuluilla, jotka voi olla aika suuret.
Lisäksi tuo matkahan on niin lyhyt että ei siinä ole tarvetta nukkumiseen.
Kyllä minä marinetrafficia kattelen aina niin pitkälle kuin netti toimii, en ole hankkinut virallista aissia. Meneehän tuolla öisin 5-10 alusta itä-länsi valtaväylää molempiin suuntiin. Mitkähän ovat nopeimmin liikkuvat alukset tuolla motarilla. Jos horisontissa ei laivojen valoja näy, niin missä ajassa joku ehtii lähietäisyydelle? Jos yksinpurjehtija lähtee suomesta vaikka karibialle, niin missä vaiheessa matkaa uskaltaa ottaa ensimmäiset tirsat, liikennettä kun näyttää olevan eteläisen itämeren tanskan salmien jälkeen vielä englannin kanaalissa ja biskajanlahdellakin, ja vielä gibralttarin kulmilla?
Mistä merivartiosto muuten tietää tulla hakemaan pois jos lojuu yöllä sitloodassa silmät kiinni? Tai miten ne arvioi että ketkä yksinpurjehtijat haetaan pois? Kyllä se mahtais harmittaa jos vaikka karibian palmujen alkaessa huojumaan horisontissa niin haettaisiin vene pois! Mitähän ne muuten kipparille tekee, hakevatko veneen mukana pois? Saako esim yksinpurjehduskilpailuissa jonkin luvan nukkumiseen? Sekin harmittais Huuselaakin varmaan ihan hitsisti jos ois tulossa vaikka arc:ssa uusi ennätys ja merivartiosta tavoittaisi nukkumasta ja haettaisiin vene pois?!
Kiikaroinnista ei minusta ole juurikaan hyötyä, koska laivan ollessa vielä kiikarietäisyydellä yhteentörmäysriskin arviointi on lähes mahdotonta. Vasta 2-4 mpk etäisyydellä voi alkaa arvioimaan, onko törmäysvaaraa. Tässä riittää hyvin tähystys paljain silmin.
Laivoissa kannattaa kiinnittää huomio keula- ja perävalon ja sivuvalon keskinäiseen asentoon. Jos tämän valokuvion muoto muuttuu, laiva menee joko edestä tai takaa ohi. Jos se pysyy vakaana, on törmäysvaara.
AIS on minusta oikein hyvä väline. Omassani on vielä kätevä tutkan tapainen käännettävä suuntaosoitin (VRM/EBL). Sen kun kääntää laivakaiun päälle, näkee jo kauempaa muuttuuko suuntima vai ei (jolloin törmäysvaara on olemassa). AIS:han osaa laskea myös CPA:n eli lähimmän kohtaamisetäisyyden laivaan, josta voi myös arvioida törmäysriskin.
Hälytyksissä on se ongelma, että pienveneen kurssi yleensä poukkoilee aallokossa sen verran,että jossain vaiheessa tulee aina turhia hälytyksiä. Hälytyksen kuittaustoimenpide vie myös helposti huomion pois itse tilanteen hoitamisesta. Itse kyllästyin nopeasti niihin.
Suomenlahden ylityksessä ei ole syytä nukahtaa. Toisen aluksen kulkuvalot saattavat tulla näkyviin vasta alle 2 mpk etäisyydellä. Jos kohtaamisnopeus on vaikkapa 25 solmua, aikaa mahdollisen väistön aloittamiseen on alle 5 minuuttia.
Laivaliikenteen ja muiden huviveneiden lisäksi lahdella liikkuu myös vartioaluksia, sekä hitaita että nopeita. Näillä ei tarvitse olla AIS päällä, eikä välttämättä aina myöskään kulkuvaloja. Ne liikkuvat myös vähän milloin missäkin eli myös valtaväylien ulkopuolella.
Itse jouduin kerran tullessani yöllä Tanskan salmista kohti Ruotsin eteläkärkeä yllättäen keskelle isoa laivaston harjoitusta. Yhdessäkään aluksessa, joita oli useita, ei ollut kulkuvaloja päällä. Pikkuisen orpo olo siinä pimeässä tuli, onneksi olimme teräsveneessä joka näkyi hyvin tutkassa.
Oletkohan nyt ihan tosissasi? Ei Suomenlahden ylitys niin pitkä ole, että olisi edes tarvetta nukkua välillä. Normaalinäkyvyydellä riittää kun vaan katselee ympärilleen, kyllä ne laivat näkee ja itse asiassa usein myös kuulee ihan ajoissa. Jos on AIS-näyttö plotterissa, niin se on peräti mainio lisä.
Turha niille lentelijöille on mitään vilkutella. Eikä se heidän päänsärkynsä ole, onko sinulla kaikki OK, jos et kansainvälisiä hätämerkkejä esittele.
Mitä olen katsellut, niin Hki-Tallinna -väliä liikennöivät 'vihreät laivat' eli Star ja Superstar ovat nopeimpia. Niillä matkanopeus yli 25 solmua (usein noin 26...27) ja peräaallot sen mukaiset :)
Ei nuo vihreät yöllä aja. Silloin liikenne poikittaista rahtilaivaa. Helppo kun ne menee sektoreilla. Jos päivänkin laivat lasketaan, on nopeimpia kantosiipialukset, joissa myös isoin aalto. Tosin avomerellä ei aalto paljon haittaa.
Joo, tämä muuten aivan totta, pääsi esim. Lindaline unohtumaan. Sen verran pitää nipottaa, että eikös tuo ole katamaraani eikä kantosiipialus. Vai liikennöikö itämerellä muita nopeita aluksia Tallinnaan? Lisäksi ainakin oma kokemus on se, että katamaraaneista ei tule yhtä iso aalto kuin vihreistä lautoista. Mutta enpä käy tästä väittelemään, voin olla väärässäkin.
Viimeiset Star ja Superstar vuorot näyttävät saapuvan klo 00.30 Helsinkiin ja Tallinnaan. Laskekoon tuon sitten yöksi tai illaksi miten tahtoo.
MARPA ja AIS ja silmät on hyvä yhdistelmä. Lähettävästä AISista ja tutkaheijastimesta ei ole haittaa.
Laivat noudattaa reittijakojärjestelmää ja väyliä.
Menen laivaväylän sivussa eikä ole ollut ongelmia.
Ei riipu kulkijoiden määrästä tai nopeudesta.Meriteiden säännöissä on mainittu kulussa olevan aluksen vahdissapidosta.
Vastatkaa nyt joku kysyjälle että miten yksinpurjehtijat pitävät vahtia pidemmillä reissuilla!? Suomenlahti on jo käsitelty, ja sehän on näköjään maailman vilkasliikenteisintä aluetta, hohhoijaa, alkaa ramaista jo, zzz...
Huusela tai Hjallis kehiin!
Ei ku koulunpenkille vaan.Kansainvälisillä vesialueilla liikkuva alus tarvii paperit ja luvat (kuljettaja ja alus) siellä saa tarvittavat tiedot ja taidot.
Entä jos lähtee suomenlahtea pidemmälle yksikseen nonstoppina, niin missä voi ekan kerran ummistaa silmänsä?
Saksalaisissa satamissa on taloja joissa saattaa pitkän matkanmieskin urvahtaa hekumallisten nautintojen jälkeen. Siitäkin veloitetaan rankasti.
Nautinnoista vai urvahtamisestako veloitetaan rankasti, mitä satamaa suosittelet, kielin kanavan jälkeen vasurille ja siitä reeberbaanille vai minne?
Mutta saako merellä ilman satamia nauttia nautinnoista ja urvahteluista halvemmalla, vai hakeeko merivartiosto pois?!
Ei kai sinne merelle tarvi yöllä ängetä jos nukuttaa? Vai oletko kuin ikkulapsi autosa, että heti kun pihasta poistuu niin simmut menee kiinni?
Noh, ehkä suomenlahden ylitys oli väärä matka, mutta jos lähtee yksin vaikka tanskansalmia kohti ja vaikka siitä vielä pidemmälle, biskajanlahdelle, välimerelle, tenskulle tai jopa karibialle, niin miten, missä ja milloin nukkumiset hoidetaan? Ehkä tähän ei kukaan voi tai osaa vastata.. Kai joku on joskus purjehtinut yksikseen useamman vuorokauden putkeen? Tämä keskustelu nyt jämähti näille kotivesille, jotka todellakaan eivät ole kovin ruuhkaisia..
Itämerellä laivat menevät niitä muutamia kapeita polkuja pitkin. Aivan yllättäin ne polut menevät suoraa viivaa pitkin reittijakoalueelta reittijakoalueelle. Muu osa Itämerta on tyhjää täynnä. Samanlaisia polkuja pitkin menevät muuallakin.
Tälle " Yöpurjehtija " vastauksena kun muutama vuosi sitten Välimerellä purjehdin viikon matkapurjehduksen yksinään niin seilasin lähelle rantaa alle 10m veteen ja tietysti pois vilkkaasti liikennöidyiltä alueilta ja ankkuri vaan pohjaan sekä ankkurivalo päälle ja nukkumaan.
Aamulla sitten auringon noustessa ja herättäessä ankkuri ylös ja matka jatkui aamiaisen jälkeen.
Tuolla Atlantilla olen taas purjehtinut pienellä porukalla (2....5henkeä) ja silloin on nukuttu aina vuorotellen vapaavuoron aikana.
B-AIS (lähettävä/vastaanottava) Tutka overlay päällekäin on käytössä mutta tietenkin kiikarit on hollilla kun ei siinä sitä tekemistä muutenkaan ihan hirveästi ole avoimella merellä. Ihan oman taidon ylläpidonkin nimissä tulee seurattua kohtaustilanteissa ollaanko törmäyskurssilla kun seuraa mihin kohtaan veneen parrasta laiva sijoittuu ja liikkuuko sen sijainti "partaalla" (menee ohi) vai pysyykö kohta samana (törmäyskurssi). Omana nyrkkisääntönä on että CPA (Closest point of approach) AIS-näytöllä pitää olla kauppalaivaan 0,5nm tai enemmän niin ei tarvitse kummankaan ottaa reittijakojärjestelmää ylittäess päänsärkyjä kummalta puolelta mennään. AIS:n avulla onnistuu niin ajoissa ettei tarvitse kuin parin asteen muutoksia pilotille tehdä joten sen vaikutus omaan saapumiseen olematon.
Mahtavaa, pari asiallista ja oikeaa infoa antavaa vastausta kiitos!
Nämä "kuin ikkulapsi autosa" -vastaajat kyllä on innokkaita ja aktiivisia "neuvonantajia"..