..tai onkohan teitä ollenkaan? Tarkoitan juuri teitä, jotka pärjäätte hyvin opiskeluissanne. Olette aina olleet hyviä koulussa, ja jatkatte samaa linjaa AMK:ssa/yliopistossa. Jokaisesta kurssista mikä vastaan tulee pääsette läpi ja mikään ei tunnu tuottavan vaikeuksia. Ja arvosanat eivät pelkästään ole alimpia vaan jopa hyviä! Ette kuitenkaan istu välttämättä joka luennolla, mutta teette tunnollisesti kaikki pakolliset harjoitukset ja opitte asiat kuin ihmeen kaupalla sopivasti ennen tenttiä, jolloin se ei ole teille hankala.
Mutta teidän elämänne ei suinkaan ole pelkkää kokopäiväistä koulukirjojen parissa istumista (vaikka niin voisi olettaa, työpanostuksesta päätellen) vaan teillä on harrastuksia ja aikaa muuhunkin kuin vain tentteihin lukemiseen. (asia mitä olen aina ihmetellyt, mistä se ylimääräinen aika tulee?)
Itse olen niitä, joille pakollisissa kursseissakin on hirveä lukeminen ja tahkoaminen, juuri tänäänkin tentin kurssin kolmatta kertaa kun en ole vieläkään päässyt läpi. Luen joka ilta johonkin tenttiin ja opiskelen siis joka päivä. En tee mitään muuta, paitsi tietysti katselen telkkaria (illalla, 9 jälkeen, kun en enää jaksa lukea pientä pränttiä). Minulla ei ole aikaa mihinkään harrastuksiin, sillä niistä lähtee heti pari tuntia joka ilta pois hyödyllisestä lukuajasta. Joka jumalan viikko kun on tentti tiedossa saan hirveitä päänsärkyjä lukemisen takia ja siitä jatkuvasta sressistä. Luen kuin pieni eläin, mutta mitään ei tunnu jäävän mieleen. En siis ole vieläkään näihin vuosiin asti löytänyt sitä oikeaa oppimismenetelmää.
Auttakaa minua.
Haluan olla kuin ne yli-fiksut-viisaat ihmiset, jotka pystyvät siihen kaikkeen mitä ne haluavatkin olla. Haluan olla hyvä koulussa, no olen ihan keskinkertainen mutta se ei tule riittämään! Olen kuullut, että pääaineiden kursseista on tultava hyviä arvosanoja jotta gradua voi aloittaa kirjoittamaan sitten kun sen aika on. Hyvä kun edes pääsen kursseja läpi! Olen vasta toista vuotta yliopistossa ja kyllä, kaikille epäilijöille, kyllä olen oikealla alalla, tähän hain pari vuotta ennenkuin tärppäsi ja siitä olen edelleen ylpeä että tänne olen päässyt. Mutta nyt kaikki tuntuu kaatuvan päälle..
Miten te, viisaat fiksut kaikentietävät ihmiset teette sen? Mistä teidän muisti- ja tietokapasiteetti pääkopassa on peräisin??
Mutta teidän elämänne ei suinkaan ole pelkkää kokopäiväistä koulukirjojen parissa istumista (vaikka niin voisi olettaa, työpanostuksesta päätellen) vaan teillä on harrastuksia ja aikaa muuhunkin kuin vain tentteihin lukemiseen. (asia mitä olen aina ihmetellyt, mistä se ylimääräinen aika tulee?)
Itse olen niitä, joille pakollisissa kursseissakin on hirveä lukeminen ja tahkoaminen, juuri tänäänkin tentin kurssin kolmatta kertaa kun en ole vieläkään päässyt läpi. Luen joka ilta johonkin tenttiin ja opiskelen siis joka päivä. En tee mitään muuta, paitsi tietysti katselen telkkaria (illalla, 9 jälkeen, kun en enää jaksa lukea pientä pränttiä). Minulla ei ole aikaa mihinkään harrastuksiin, sillä niistä lähtee heti pari tuntia joka ilta pois hyödyllisestä lukuajasta. Joka jumalan viikko kun on tentti tiedossa saan hirveitä päänsärkyjä lukemisen takia ja siitä jatkuvasta sressistä. Luen kuin pieni eläin, mutta mitään ei tunnu jäävän mieleen. En siis ole vieläkään näihin vuosiin asti löytänyt sitä oikeaa oppimismenetelmää.
Auttakaa minua.
Haluan olla kuin ne yli-fiksut-viisaat ihmiset, jotka pystyvät siihen kaikkeen mitä ne haluavatkin olla. Haluan olla hyvä koulussa, no olen ihan keskinkertainen mutta se ei tule riittämään! Olen kuullut, että pääaineiden kursseista on tultava hyviä arvosanoja jotta gradua voi aloittaa kirjoittamaan sitten kun sen aika on. Hyvä kun edes pääsen kursseja läpi! Olen vasta toista vuotta yliopistossa ja kyllä, kaikille epäilijöille, kyllä olen oikealla alalla, tähän hain pari vuotta ennenkuin tärppäsi ja siitä olen edelleen ylpeä että tänne olen päässyt. Mutta nyt kaikki tuntuu kaatuvan päälle..
Miten te, viisaat fiksut kaikentietävät ihmiset teette sen? Mistä teidän muisti- ja tietokapasiteetti pääkopassa on peräisin??
Vastaukset 11
Vanhimmat
geeneistä
Oat rennosti tai muuten kilahdat. Kun luet lue intensiivisesti ja kun et lue urheile jne. Opiskelut pitää olla tasapainossa muun elämän kanssa!!!!!!!!!
Älä nyt pentele ota niin paljon kursseja!!!!!!Ja gradun kyl saat tehdä vaik menis surkkeesti!
Et varmaan kerkeä edes seurustella jne.
Opiskele puolet vähemmän ja tulee mitä tulee, sit vaan monta vuotta
pitempään.
kannattaa vaikka varata aika opintopsykologille tms joka auttaa näissä asioissa.
En mäkään läheskään aina saa hyviä numeroita mutta TODELLA pienellä panostuksella ainakin keskinkertaisia melkein joka kerta. Paskanjauhannan taito ja oikeiden termien käyttö on ainaki humanistisella alalla valttikamaa :D
eli tämän parempia vastauksia en siis saanut. No sehän olisi pitänyt arvata ennenkuin rupesi tänne kirjoittamaan. Eikö ole kohtalotovereita, joita nyppii muiden erinomaisuus?? Tai juuri päinvastoin, eikö täällä käy niitä ihmisiä, jotka pärjäävät hyvin opiskeluissaan? Haluaisin tietää edes, miten lukutekniikkaa ja oppimista ja sen kaiken "paskanjauhannan" oppimista voi harjoittaa...? Kukaan...?
kiinni geeneistä. sorry.
Minulla ei ole tuota ongelmaa, vaan päinvastoin lähes kaikki lukemani jää mieleen ensi kerralla. Luin biologian pääsykoekirjat kerran läpi ja pääsin sisään pelkän pääsykokeen perusteella Helsingin yliopistoon. Opiskelu täällä on myös helppoa ja vähävaivaista.
Oletko alun perinkin stressanut noin paljon tenteistä? Jatkuva stressi vahingoittaa muistiasi ja vaikeuttaa asioiden mieleenpainamista. Oletko testannut eri opiskelutekniikoita (itselläni toimii loistavasti muistiinpanojen tekeminen jokaisesta lukemastani kappaleesta/asiakokonaisuudesta)?
Ei kannata tuskailla tuon ongelman kanssa pitkään, vaan jos ei oppi meinaa mennä päähän niin kannattaa hakea tosiaan ammattiauttajan apua! Tuollainen pakertaminen nimittäin ei pitemmän päälle ole hyväksi. Muutakin elämää on oltava opiskelun ohessa!
Ensinnäkin, luetun tekstin omaksuminen on paljolti kiinni lukutekniikasta ja intensiteetistä. Jos ajattelet, mitä laitat huomenna päälle pikkujouluihin samalla, kun luet talousmatematiikkaa, ei hommasta tule mitään. Intensiteetti on varmaan kunnossa, jos kerta olet oppimisongelmasi tiedostanut.
Mennään siis lukutekniikkaan, joillakin luetunymmärtämistä helpottaa sisällön jakaminen teoreettisiin kokonaisuuksiin, nostat vaikka sisällysluettelosta esiin aina pääkohdat, etkä siirry kirjassa eteenpäin ennen kuin olet kerrannut aikaisemmin lukemasi asiasisällön. Se, että jatkaa lukemista vaan eteenpäin, jos aikaisemminkaan lukema teksti ei ole vielä täysin hahmottunut, vaikeuttaa oppimista huomattavasti.
Lisäksi suosittelen käyttämään joitain tehokeinoja luetunymmärtämisen parantamiseksi, niitä ovat esimerkiksi tiivistelmien teko, olennaisen sisällön alleviivaus, jne.
Ja painotan edelleen sitä, että myös lahjakkaat opiskelijat kuluttavat aikaa oppimiseen, ei hyvät tenttitulokset ilmaiseksi tule heillekään. Ajankäytön suunnittelu auttaa paljon, ja se kannattaa tehdä ennemmin kuukausien kuin viikkojen aikaperiodilla.
Sellaista, tämä nyt oli vain tällaista nopeaa muistelua omalta opiskeluajaltani pari vuotta sitten. Tsemppiä.
no tulihan sieltä hyviäkin ohjeita. Tosin, itselläni on näitä tehokeinoja, eli kirjoitan jatkuvasti muistiinpanoja lukemastani aiheesta, mutta ongelman ydin on se, että mitä enemmän luen ja mitä enemmän uutta tietoa lukiessa tulee esiin, ehdin unohtaa vanhat asiat.. Siis en ehdi omaksua asioita samaan tahtiin kuin pitäisi. Mutta joo, täytyy vaan porskuttaa eteenpäin. Tällä samalla asenteella siis ..heh (:
Enpä taida lukeutua noihin yli-ihmisiin; satun vain olemaan muistihirviö, mutta MUISTA toki, että sitä ei lasketa enää sitten kun valmistut. Eikä siihen enää mene montakaan vuotta :)
Lukutekniikkasi lienee hallussa eli nopeus on valttia. Samaa tekstiä on turha jauhaa tuntikaupalla, vaan perehtyä ensin laajempiin kokonaisuuksiin ja sitten kerrata ne uudelleen tarkentaen. Oppimisen kannalta pätee edelleen vanha viisaus: kertaus on opintojen äiti. Jätä itsellesi aikaa käydä asiat läpi useampaan kertaan ennen tenttiä. Saatat ajatella, ettei päähäsi ole tarttunut mitään, mutta "ylhäältä alas" -tekniikalla harva voi olla oppimatta.
Toinen tärkeä asia on se, miten käyt kurssien sisältöä läpi. Yksi keskustelu kavereiden kanssa voi opettaa enemmän kuin tuhat luentoa. Samoin se, että kirjoitat asioita omin sanoin paperille ja teet niistä yhteenvetoja. Voi tuntua työläältä, mutta etenkin pahimmissa kursseissa tähän käytetty aika on korvaamatonta.
Kolmanneksi, kehitä muistisääntöjä. Jokainen voi hyödyntää niitä jos harjoittelee, eli ei muistaminen nyt ihan niin geeneissä ole kuin täältä voisi päätellä. Olen jo vuosikaudet käyttänyt muun muassa sanojen alkukirjaimista/tavuista muodostuvia pätkiä, sekä tietysti näkömuistia, joka perustuu siihen että pyrit lukiessasi painamaan mieleen tietyn asian "paikan" tekstissä (ylhäällä, alhaalla, alussa, lopussa, mitäs siinä lukikaan). Jos on kirjoitettava esseevastaus, sääntöjä käyttämällä pääset tekstin jäsentelyssä jo pitkälle, ja pisteitä ropisee.
Sen jälkeen kun olet suorittanut ne välttämättömät kurssit, muistin paikkaa luultavasti hoitavat allakka ja tietokone. Työelämässä nämä oppimiskikkailut ovat huomattavasti vähemmän pinnalla kuin opiskellessa. Siinä suhteessa voit olla huoletta, gradut syntyvät ajallaan ja tutkinnot tavallaan :)
Sopivasti hajoitavaa ja rasittavaa liikuntaa n.3-4 viikossa, plus raitista ilmaa ja riittävää unta(7-8h). Ilman näitä ei itsellä ainakaan tule oppimisesta mitään.
Luennoilla en käy koskaan, sehän on selvää ajanhukkaa. Sen sijaan luen ja teen. Eli opiskelen asiani kirjoista jonka jälkeen yritän soveltaa sitä alueen ongelmiin. Toimii mulla. Opiskelen tosin luonnontieteitä.
Niin ja viina, sun muut päihteet saa täysin unohtaa. Mielestäni TVkin on pahasta. Ja yleensä tehokkain lukuaikani on joskus vähän ennen puoltayötä kun maailma on jo hiljentynyt.
Tutkimusten mukaan yksi tehokkain tapa oppia on kysymysten teko. Eli kun lukee tai opiskelee mitä tahansa tekee alueesta kysymyksiä. Sen jälkeen kirjoittaa vielä vastaukset omiin kysymyksiinsä.
Yksi vähemmän tunnettu seikka mitä kummastelen on, että useimmat ihmiset eivät edes tajua lukemisen nopeuden kehittämisen olevan mahdollista. Jos on potentiaalia niin lukunopeuden voi tuplata ja jopa triplata.
Yleisen harhaluulon mukaan ymmärtäminen laskee nopeuden kasvaessa mutta niin ei ole. Normaalilla lukunopeudella n.200 sanaa minuutissa ymmärtäminen on keskimäärin 60%, pikalukijoilla ymmärtäminen kasvaa keskimäärin 20%. Lukeminen on pääsääntöisesti ideoiden lukemista ei pelkkien sanojen. Nopeassa lukemisessa luetaan nimenomaan ideoita ei pelkästään yksittäisiä sanoja. Esim: NBA koripallotähti heittää pallon koriin. Tämä tapahtuma on helppo kuvitella mielessään ilman subvokalisaatiota.
Pikalukeminen pähkinänkuoressa on:
1.Luet enemmän kuin yhden sanan kerralla eli
aluksi kohdistat katseesi kahteen sanaan ja
jälkeen seuraavaan kahteen. Kun onnistut siinä
helposti voit siirtyä kolmeen sanaan kerralla.
2. Yrität vähentää subvokalisaatiota. Sitä tuskin
kokonaan saa ikinä pois, mutta vähentää sitä
huomattavasti voi. Eli et myötäpuhu sanoja
lukiessasi.