Ei pakollista ruotsin opiskelua
Sunnuntai 01.03.2015
Kaikki kielet ovat kirjoittajalle yhtä rakkaita ja tärkeitä, yhdestäkään hän ei luopuisi.
Koska olen kielten opettaja, kielet ovat minulle kuin perheenjäseniä eli ne ovat kaikki yhtä rakkaita ja yhtä tärkeitä, yhdestäkään en luopuisi.
Ymmärrän, miksi ruotsin kielen opiskelu on niin vastenmielistä monelle suomalaiselle, että siihen suhtaudutaan pakkopullana ja se halutaan valinnaisaineeksi kouluissa.
Se johtuu minun mielestäni siitä, että me suomalaiset podemme historiallista traumaa, jota ei ole hoidettu. Haavat ovat edelleen auki.
Lähes 600 vuotta elimme Ruotsin vallan alla vailla virallista ja tunnustettua kansallista identiteettiä, kulttuuria ja kieltä. Meitä rasitettiin raskailla veroilla, joilla Ruotsi piti yllä armeijaansa ja miehemme kuolivat Ruotsin sodissa. Sven Dufvan kaltaiset suomalaiset talonpojat loivat Ruotsin suurvalta-aseman.
Vasta Venäjän suoma autonomian aika toi rauhan ajan Suomeen, sillä yhteenlaskettuja rauhanvuosia Ruotsin vallan aikana oli vain 72 . Ruotsi kävi siis jatkuvasti sotaa.
Rauhan lisäksi saimme vapauden keskittyä oman kansallisen identiteettimme löytämiseen.
Kun suomen kieli sai virallisen aseman, niin kahleet särkyivät ja suomalainen kulttuuri puhkesi kukkaan.
Suomalaiset tarttuivat intoa puhkuen vapauden mukanaan tuomaan luomisvoimaan. Niin syntyivät suomalainen kirjallisuus, Kalevalan hengen inspiroimat runous, taide ja arkitehtuuri. Ne huipentuivat vuonna 1889 Pariisin maailmannäyttelyssä, jossa Suomella oli oma kalevalainen paviljonki, vaikka emme vielä olleet itsenäinen valtio, mutta kansana meidät jo tunnustettiin.
Se, että 96 prosenttia suomalaisista pakotetaan opiskelemaan ruotsia kouluissa, koetaan suolan hieromisena historiallisen traumamme avoimiin haavoihin. Koetaan, että itsenäisyydestämme huolimatta olemme edelleen alistettuja ja nöyryytettyjä emmekä vieläkään vapaita Ruotsin vallan sorrosta.
Tähän psykologiseen assosiaatioon eli ruotsin kielen yhdistämiseen sortovaltaan, kiteytyy suomalaisten vastenmielisyys ruotsin opiskelua kohtaan. Siksi kannatan ruotsin kielen vapaaehtoista opiskelua. Raamattu sanoo ”älä lyö lyötyä”, joten mielestäni suomalaisia ei saisi pakottaa opiskelemaan ruotsin kieltä vasten vapaata tahtoaan. Se on henkisesti julmaa traumatisoituneita suomalaisia kohtaan.
Miten vapautuisimme traumastamme?
Australia pyysi anteeksi aboriginaaleilta, USA pyysi anteeksi Amerikan afrikkalaisilta, me suomalaiset odotamme. Vasta anteeksipyyntö tekee sortajista ja sorretuista tasa-arvoisia. Sitten kun suomalaisten loukatut tunteet on näin lääkitty, suomalaiset pystyvät suhtautumaan ruotsin kieleen realistisesti eli pelkkänä kielenä eikä haavoittavana ruoskana.
Tea Laaksoharju (ps.)
Toisen asteen ruotsin kielisen koulultk:n jäsen Vaasa
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleisöltä/ei-pakollista-ruotsin-opiskelua-1.1785754
Sunnuntai 01.03.2015
Kaikki kielet ovat kirjoittajalle yhtä rakkaita ja tärkeitä, yhdestäkään hän ei luopuisi.
Koska olen kielten opettaja, kielet ovat minulle kuin perheenjäseniä eli ne ovat kaikki yhtä rakkaita ja yhtä tärkeitä, yhdestäkään en luopuisi.
Ymmärrän, miksi ruotsin kielen opiskelu on niin vastenmielistä monelle suomalaiselle, että siihen suhtaudutaan pakkopullana ja se halutaan valinnaisaineeksi kouluissa.
Se johtuu minun mielestäni siitä, että me suomalaiset podemme historiallista traumaa, jota ei ole hoidettu. Haavat ovat edelleen auki.
Lähes 600 vuotta elimme Ruotsin vallan alla vailla virallista ja tunnustettua kansallista identiteettiä, kulttuuria ja kieltä. Meitä rasitettiin raskailla veroilla, joilla Ruotsi piti yllä armeijaansa ja miehemme kuolivat Ruotsin sodissa. Sven Dufvan kaltaiset suomalaiset talonpojat loivat Ruotsin suurvalta-aseman.
Vasta Venäjän suoma autonomian aika toi rauhan ajan Suomeen, sillä yhteenlaskettuja rauhanvuosia Ruotsin vallan aikana oli vain 72 . Ruotsi kävi siis jatkuvasti sotaa.
Rauhan lisäksi saimme vapauden keskittyä oman kansallisen identiteettimme löytämiseen.
Kun suomen kieli sai virallisen aseman, niin kahleet särkyivät ja suomalainen kulttuuri puhkesi kukkaan.
Suomalaiset tarttuivat intoa puhkuen vapauden mukanaan tuomaan luomisvoimaan. Niin syntyivät suomalainen kirjallisuus, Kalevalan hengen inspiroimat runous, taide ja arkitehtuuri. Ne huipentuivat vuonna 1889 Pariisin maailmannäyttelyssä, jossa Suomella oli oma kalevalainen paviljonki, vaikka emme vielä olleet itsenäinen valtio, mutta kansana meidät jo tunnustettiin.
Se, että 96 prosenttia suomalaisista pakotetaan opiskelemaan ruotsia kouluissa, koetaan suolan hieromisena historiallisen traumamme avoimiin haavoihin. Koetaan, että itsenäisyydestämme huolimatta olemme edelleen alistettuja ja nöyryytettyjä emmekä vieläkään vapaita Ruotsin vallan sorrosta.
Tähän psykologiseen assosiaatioon eli ruotsin kielen yhdistämiseen sortovaltaan, kiteytyy suomalaisten vastenmielisyys ruotsin opiskelua kohtaan. Siksi kannatan ruotsin kielen vapaaehtoista opiskelua. Raamattu sanoo ”älä lyö lyötyä”, joten mielestäni suomalaisia ei saisi pakottaa opiskelemaan ruotsin kieltä vasten vapaata tahtoaan. Se on henkisesti julmaa traumatisoituneita suomalaisia kohtaan.
Miten vapautuisimme traumastamme?
Australia pyysi anteeksi aboriginaaleilta, USA pyysi anteeksi Amerikan afrikkalaisilta, me suomalaiset odotamme. Vasta anteeksipyyntö tekee sortajista ja sorretuista tasa-arvoisia. Sitten kun suomalaisten loukatut tunteet on näin lääkitty, suomalaiset pystyvät suhtautumaan ruotsin kieleen realistisesti eli pelkkänä kielenä eikä haavoittavana ruoskana.
Tea Laaksoharju (ps.)
Toisen asteen ruotsin kielisen koulultk:n jäsen Vaasa
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleisöltä/ei-pakollista-ruotsin-opiskelua-1.1785754
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pakkoruotsissa ei ole kysymys kielten oppimisesta vaan kysymys on pelkästään siitä, että halutaan näyttää kenellä on todellinen valta Suomessa.
Jos pieni 4-prosenttinen puolue kykenee vaatimalla ja lahjomalla ylläpitämään oppiainetta suomalaisessa koululaitoksessa jolla suurimmalle osalle ei ole pienintäkään hyötyä niin oma hyöty on sitäkin suurempi tälle ryhmälle.
Tuon kirjoituksen voisi kyllä lähettää jokaiselle kansanedustajalle.
Hyvä kirjoitus myös siinä mielessä,että vielä tänä päivänä meitä muistutetaan,
ettei suomenkielinen ole kelvollinen ilman ruotsin kielen taitoa.
Ei riittävästi sivistynyt,ei kelvollinen julkiseen virkaan.
Poliitikkomme saisivat hävetä.Mutta kun itsekunnioitus on nujerrettu vie vuosi-
satoja ennen kuin jälkipolvet siitä toipuvat.
Kyllähän fennoilta löytyy selityksiä. Mikään niistä vaan ei pelitä ja kukaa ei niihin usko, koska fennohan keksii kaikki mahdolliset selitykset ettei tarvitsisi opiskella ja tehdä töitä.
Tuntuu siltä kuin kirjoittaisit laiskasta renkipojasta. Asia on niin, että emme ole enää mitään ruotsinkielisten renkejä ja piikoja, siksi myös pakkoruotsi tulee katoamaan. Fennojen "selityksiä" eli totuutta muuten uskoo joka päivä yhä suureneva joukko suomalaisia. Pakkoruotsia vastustaa paljon enemmän kuin Äbo Akademin saama luku 75% kansasta.
Kyllä fennot opiskelee ja pärjääkin paremmin koska ruotsinkielisten pitää
päästä pienemmillä pisteillä yliopistoon.
Suomalaiset eivät vain halua olla tuossa ruotsin kielen liekanarussa.
Meille on tärkeämpi oppia kieliä joilla pärjää maailmalla.
Kyllä Ruotsissakin on omat traumansa joita ei ole Ruotsi kansakuntana käymään läpi. Heitä loukkaa suomalaisen identiteetin nousu ja menestys ja monessa asiassa olemme jopa Ruotsia edellä kehityksessä.
Ruotsi ei voi millään unohtaa sitä järkytystä että Suomi ei ole halunnut olla osa Ruotsia. Ruotsissa ei olla vieläkään 200 vuoteen hyväksytty Suomen menestystä ilman Ruotsia. Suomen kaikenlainen menestys on kansallinen trauma Ruotsissa.
Tästä syystä suomalaiset kokevat jatkuvaa rasismia ja selkäänpuukottamista ruotsalaisten ja Ruotsin taholta. Suomalaisten ja Suomen haukkuminen on muodostunut kannattavaksi businekseksi Ruotsissa, koska sillä saa yleisöä ja julkisuutta. Esim. Vittulan jänkä, vadelmavene pakolainen, Mark Levengood ym.
Oikein hyvä ja varmasti oikeanlainen analyysi, mutta pitää muistaa että pakkoruotsin vastustaminen perustuu myös ruotsin kielen turhuuteen ja vahingollisuuteen muiden kielien syrjäyttäjänä.
Ruotsinkieliset usein kirjoittavat,että meillä suomenkielisillä on huono itsetunto.
Siitähän tämäkin aloitus kertoo.Mutta miilä meidän itsetuntomme voisikaan
kohentua kun vuosikymmenestä toiseen sen määrittää pienen vähemmistön
vaatimukset.
Nyt ovat olleet vallassa nuo varsin hyvästä itsetunnosta nauttivat,jotka varoittavat käpertymästä vanhoihin kaavoihin mutta samalla haluavat jatkaa tätä suomenkielisten lasten aivopesua siirtomaa-aikaisten metodien avulla.