Samalla käy yhä selvemmäksi, että biotalous haastaa keskittämisen, jota on pidetty nykypäivän ainoana autuaaksi tekevänä kehitystrendinä. Biotalouden investoinnit ja työpaikat nousevat keskittämisvirtaa vastaan.
Kemijärven, Kuopion, Äänekosken, Varkauden ja muutamat muutkin hankkeet kertovat, että biotalous ei ole pelkkä stiiknafuulia, juhlapuheiden mainesana.
Kemijärven, Kuopion, Äänekosken, Varkauden ja muutamat muutkin hankkeet kertovat, että biotalous ei ole pelkkä stiiknafuulia, juhlapuheiden mainesana.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kemijärven hankettakin voi nimittää sellutehtaaksi, mutta se on todellisuudessa paljon muutakin. Sen oikeampi nimitys voisi olla biojalostamo. Se valmistaisi havu-, liuko- ja mikrosellua sekä muita biotuotteita.
biotalouden uudelle nousulle näyttää olevan, että investoinnit ja työpaikat eivät suuntaudukaan kasvukeskuksiin ja suuriin kaupunkeihin, vaikka niiden ylivoimaa ja ”väistämätöntä menestystä” hoetaan yhteiskuntasuunnittelussa kuin mantraa.
Mitä jos antaisimme markkinatalouden ratkaista mihin työpaikat syntyvät eikä Kepumaisesti yritetä kantaa säkillä valoa pimeään.
Raaka-aineiden osalta tulee biotalouden (=kemianteollisuus) työpaikat vähenemään entistä enemmän koska tuottavuus kasvaa koko ajan, eli yksi työntekijä kaataa puuta nopeammin ja sellukattilat sen kun suurenevat.
Mahdolliset uudet työpaikat tulevat syntymään aluksi lähinnä suunnittelu- ja tutkimustoimintaan yliopistokaupunkien yhteyteen. Siitä edelleen raaka-aineiden jatkojalostus tehtäneen teknologiakeskittymissä isojen kaupunkien läheisyydessä. Näin on käynyt kaikille korkean teknologian tuotannon aloille, miksi biotalous olisi poikkeus?
Näin siis tapahtuu jos markkinatalouden annetaan toimia, mikäli kepu alkaa väkisin tekemään tästäkin tukiaistaloutta maaseudulle niin voidaan sanoa hyvästi korkealle elintasolle. Meidän rahat ei enää riitä siihen että kaikkia aloja tuetaan verovaroin vain sen takia että korpimaat ja lettosuot saadaan pidettyä asuttuna.
Markkinatalous on ratkaisemassakin uusien työpaikkojen syntyä. Mainittakoon, että Helsingistä katosi viime vuonna (2014) 6100 työpaikkaa. Väkiluku kasvoi samalla liki 9000:lla. Väkiluvun kasvusta iso osa maahanmuuttoa. Yhtälö on aika karmeaa luettevaa. Yrityksissä osataan lukea tuollaisia lukuja. Kustannustaso karkaa Helsingissä. Elätettejä on kertakaikkiaan liikaa.
Markkinataloudessa toimivat yritykset siis suunnittelevat investointeja sinne, missä on tulevaisuuden menestymismahdollisuudet. Äänekoski, Kuopio, Varkaus, Kemijärvi... mutta ei Helsinki. Jokainen tuo uutta työtä tuhansille, suoraan ja välillisesti. Jo investoinnit työllistävät, Äänekosken tulevat laitteet tehdään Jyväskylässä, tehtaan tulevat rakentajat ovat maakuntien miehiä, lisääntyvän kuljetustarpeen vaatimat teiden parannukset tuovat työtä paikallisille maanrakennusfirmoille jne. Helsinkiin ne eivät tuo yhtään uutta työpaikkaa.
Valmistuttuaan investoinnit tuovat rahaa maanomistajille kantorahoina, koneyrittäjille ja autoilijoille logistiikassa, ja syntyy tehtaisiinkin uusia työpaikkoja tuottavuuden noususta huolimatta. Vamiiden tuotteiden kuljetukset työllistävät niinikään maakuntien miehiä ja naisia, ja saattaa Helsingin satamajätkillekin jokunen lisähomma tulla kun ahtaavat massapaaleja laivoihin. Elleivät sitten ole rettelöineet itseään kortistoon ja satamaoperaattorit palkanneet ahkeria virolaisia tilalle.
Suomi nousee sittenkin, ja maakuntien johdolla. Ilmankos Helsinki haaveilee täysin kannattamattomasta miljardeja maksavasta radanpätkästä, jossa rahaa voitaisiin sananmukaisesti lapioida synkkään ja pimeään tunneliin aluetukena.
Tuohon voi yhtyä täydelleen.
meille, vanha remari..
Suomi elää metsästä, vaikka city-urvelot väittää, että talous kasvaa kunhan pesemme toistemme paitoja ja litkimme pikkusormi pystyssä cafe lattea trendiravintoloissa á 10 euroa kuppi.
Oloemme tukeneet verovaroin, aluepolitiikalla taas neljä vuotta sitä että Hesasta tulisi "metropoli". Hesalainen väittääö että hesan tukeminen ei ole siltarumpupolitiikkaa eikä aluepolitiikka. Sitä se kuitenki on puhtaimmillaan. Se pitkä siltarumpu hesaan kuitenkin saatiin toistaiseksi jäädytettyä. Olisko vaalien läheisyys vaikuttanut siihen että sentään noin härskiä siltarumpupolitiikkaa kuitenkaan uskallettu.
Sitä Suomi ei ole kestänyt eikä tule kestämään. BKT on laskenut koko ajan.
Reformipuolue kokoomus on pian neljä vuotta jakanut rahaa pääkaupunkiseudulle aluepoliittisin perustein, mutta mikä on lopputulema. Tilastokeskus julkaisi maanantaina ennakkotiedot, joiden mukaan Suomen talous supistui viime vuonna 0,1 prosenttia. BKT:lla mitaten EU-maista huonommin menee vain Italialla, Kroatialla ja reilun miljoonan asukkaan Kyproksella. Ruotsi porskuttaa mukavassa kasvuvauhdissa.
uskomalla suomalaisen reformipuolueen kykyyn tehdä oikeita poliittisia päätöksiä kansantalouden parhaaksi on todella riskialtista touhua, maa ei yksinkertaisesti kestä enää toista kautta näiden veijareiden johtamana.
Pääkapunkiseutu on edelleen alueellisesti maksajan roolissa, eli pääkaupunkiseutu elättää kepulandiaa. Ei tätä muuta miksikään muutama infrahanke, esimerkiksi kuntien tulontasauksiin maksavat pk-seudun kunnat vuodessa viisi kertaa enemmän kuin saavat metroon valtiolta rahoitusta. Maataloustukiin menee vuodessa yli kymmenkertainen määrä mitä metroon annetaan valtion rahoitusta.
Jos pääkaupunkiseudun ei tarvitsisi elättää kepulandiaa voisi se rakentaa vaikka kymmenen metroa, ja viisi pisararataa. Ihan omilla rahoillaan, mutta kun se ei keupuille käy vaan pk-seudun pitää maksaa kepujen pankolla makailutkin.
ei olisi mitään myytävää ilman maaseudun tuotteita. Pääkonttorit lopetettaisiin tai siirrettäisiin ulkomaille. Koko pääkaupunkiseudun elvistely perustuu maaseudulta riistettyyn vaurauteen. Mielellämme rakentaisimme rajan kehä kolmoselle. Saisivat hesalaishomot rauhassa lykkiä toistensa suolia.
Mitä Helsingistä kuitenkin puuttuu ovat maatalous, ruokateollisuus, metsät, sahat, vesi- ja ydinvoimalat, talotehtaat, kaivokset, valssaamot ja autojen kokoonpanolinjat. Helsingistä ei viedä ulkomaille kuin ostosmatkailijoita, jotka suuntaavat Tallinnaan halvan kaljan perässä. Pääkaupungin panos kansantalouteen ovat hallinnolliset päätökset, jotka on painettu A4-paperille. Paperia kuluu uskomattomia määriä.
Oikea tuotanto syntyy ihan muualla kuin Helsingissä. Helsingissä palkansaajan palkka tulee verovaroista tai siitä voitosta, jonka yhtiö tekee, kun se myy maakunnassa tuotettua tavaraa.
Kepupaviaani on taas saanut älynväläyksen, eli työntää samaa tekstiä jotka on kopionnut noin tuhat kertaa, eli aina kun joutuu tunnustamaan itsensä idiootiksi ja jää väittelyssä alakynteen valehteluineen.
Pääkaupunkiseudulla on julkinen talous keskimääräistä pienempi, kaikista suurin suhteellinen osuus on julkisella taloudella Kainuussa ja Lapissa, siis alueilla jossa on paljon kepuja.
Kummassa se eduskunta on. Kainuussa vai lapissa?
Työllisten määrän kehitys alueittain viimeisellä vuosineljänneksellä (viimeisin tieto). 4/2013 -> 4/2014
Koko maa - 4 000 työllistä
Helsinki-Uusimaa 1000 työllistä
Lähde: tilastokeskus
töttömyys lisääntyi samaan aikaan?
Tuo oli vain vastaus jollekin urpolle tuolla edellä joka väitti työpaikkojen vähentyneen Helsingissä. Tottakai työttömyys lisääntyi stadissa kun (ulko-)maalaisia työikäisiä on tullut noin 5000 henkeä työtä hakemaan, mutta kuitenkin näistä osa sai työpaikan.
alkaen tämä oli selvää..