Erinomainen blogi!
Utmärkt blog!
https://ajatteluhattu.wordpress.com/2015/03/03/pakollinen-sana-pakkoruotsista/
Kielten opiskelu avartaa näkökulmia ja kehittää loogista ajattelua. Minkään kielen opiskelu ei mielestäni mene koskaan täysin hukkaan, mutta opiskelijan valinnanmahdollisuuksia on turha kahlita kielivalinnan suhteen liikaa. Äidinkielemme on arvokas, ainutlaatuinen ja ilmaisuvoimainen väline, mutta sillä ei yksin kansainvälistyvässä maailmassa pärjää. Se, mikä tai mitkä kielet ovat kunkin opiskelijan kannalta hyödyllisimmät tulevaisuuden työkalut, riippuu kuitenkin hyvin paljon muista tavoitteista. Vapaus valita lisää opiskelumotivaatiota ja tuottaa yhteiskunnan tasolla entistä enemmän erilaisia osaajia. Ja toisaalta, pakolla opiskelu ei välttämättä edes johda oppimiseen.
Ruotsin asema on perusteltu historiallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta, muttei juuri muuten. Olen vankkumaton kielivähemmistöjen oikeuksien puolustaja, mutten ymmärrä, miksi yksi vähemmistö nauttii niin selkeästi voimakkaammasta turvasta kuin toiset. Itäsuomalaiset ja muuallakin Suomessa toimivat idänsuhteista riippuvaiset organisaatiot kaipaavat jatkuvasti venäjänkielen osaajia. En poistaisikaan toisen kotimaisen kielen pakollisuutta täysin, vaan korvaisin sen pakollisella kielellä, joka voisi olla ruotsi, mutta yhtä hyvin jokin muu Suomessa paljon käytetty kieli, kuten venäjä tai viro, tai miksei jokin muu merkittävä eurooppalainen kieli. Valmista, tyhjentävää listaa minulla näistä vaihtoehdoista ei ole esittää, mutta haluaisin kovasti nähdä kehityksen menevän tähän suuntaan.
Yhtenä huolena toisen kotimaisen kielen pakollisuuden poistamisessa pidetään virkamiesruotsin taitajien vähenemistä. Tässä tulee muistaa se, että kielilaki ei edellytä ruotsin kielen taitoa julkisen sektorin henkilöstöltä kuin virallisesti ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa, joita Suomen kunnista on pieni vähemmistö. Minun on vaikea kuvitella, että luonnostaan ruotsinkielisillä alueilla ruotsin osaamisen motivaatio vapaaehtoisuuden myötä laskisi niin paljon, että noita osaajia ei löytyisi. Asiointipalveluiden siirtyminen yhä kasvavissa määrin verkkoon paikallisen henkilökunnan kielitaidon merkitys laskee entisestään.
Vaikka kaikki kielitaito on arvokasta, riittää koulujen opetusohjelmaan paljon muutakin arvokasta sisältöä. Esimerkiksi yhteiskunnallisen oppisisällön määrää olisi syytä tuntuvasti lisätä. Opiskelen itse parhaillani liiketoimintaosaamista täydennyskoulutuksena, mutta en voi lakata ihmettelemästä, kuinka olen selvinnyt maailman johtavan opetuskoneiston rattaissa yhteensä kahdeksantoista vuotta törmäämättä niihin asioihin, joita kurssillani käsitellään – esimerkkeinä nyt vaikkapa asiakaslähtöinen liiketoiminta, markkinointiviestintä, projektityöskentely ja työnhakutaidot. Pakollisen ruotsin opetuksen poistuessa vapautuneella tuntimäärällä ehtisi paitsi opiskella muita kieliä, esimerkiksi talous- ja yrittäjyystaitoja, joita ilman ei työelämässä yksinkertaisesti tule toimeen.
Utmärkt blog!
https://ajatteluhattu.wordpress.com/2015/03/03/pakollinen-sana-pakkoruotsista/
Kielten opiskelu avartaa näkökulmia ja kehittää loogista ajattelua. Minkään kielen opiskelu ei mielestäni mene koskaan täysin hukkaan, mutta opiskelijan valinnanmahdollisuuksia on turha kahlita kielivalinnan suhteen liikaa. Äidinkielemme on arvokas, ainutlaatuinen ja ilmaisuvoimainen väline, mutta sillä ei yksin kansainvälistyvässä maailmassa pärjää. Se, mikä tai mitkä kielet ovat kunkin opiskelijan kannalta hyödyllisimmät tulevaisuuden työkalut, riippuu kuitenkin hyvin paljon muista tavoitteista. Vapaus valita lisää opiskelumotivaatiota ja tuottaa yhteiskunnan tasolla entistä enemmän erilaisia osaajia. Ja toisaalta, pakolla opiskelu ei välttämättä edes johda oppimiseen.
Ruotsin asema on perusteltu historiallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta, muttei juuri muuten. Olen vankkumaton kielivähemmistöjen oikeuksien puolustaja, mutten ymmärrä, miksi yksi vähemmistö nauttii niin selkeästi voimakkaammasta turvasta kuin toiset. Itäsuomalaiset ja muuallakin Suomessa toimivat idänsuhteista riippuvaiset organisaatiot kaipaavat jatkuvasti venäjänkielen osaajia. En poistaisikaan toisen kotimaisen kielen pakollisuutta täysin, vaan korvaisin sen pakollisella kielellä, joka voisi olla ruotsi, mutta yhtä hyvin jokin muu Suomessa paljon käytetty kieli, kuten venäjä tai viro, tai miksei jokin muu merkittävä eurooppalainen kieli. Valmista, tyhjentävää listaa minulla näistä vaihtoehdoista ei ole esittää, mutta haluaisin kovasti nähdä kehityksen menevän tähän suuntaan.
Yhtenä huolena toisen kotimaisen kielen pakollisuuden poistamisessa pidetään virkamiesruotsin taitajien vähenemistä. Tässä tulee muistaa se, että kielilaki ei edellytä ruotsin kielen taitoa julkisen sektorin henkilöstöltä kuin virallisesti ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa, joita Suomen kunnista on pieni vähemmistö. Minun on vaikea kuvitella, että luonnostaan ruotsinkielisillä alueilla ruotsin osaamisen motivaatio vapaaehtoisuuden myötä laskisi niin paljon, että noita osaajia ei löytyisi. Asiointipalveluiden siirtyminen yhä kasvavissa määrin verkkoon paikallisen henkilökunnan kielitaidon merkitys laskee entisestään.
Vaikka kaikki kielitaito on arvokasta, riittää koulujen opetusohjelmaan paljon muutakin arvokasta sisältöä. Esimerkiksi yhteiskunnallisen oppisisällön määrää olisi syytä tuntuvasti lisätä. Opiskelen itse parhaillani liiketoimintaosaamista täydennyskoulutuksena, mutta en voi lakata ihmettelemästä, kuinka olen selvinnyt maailman johtavan opetuskoneiston rattaissa yhteensä kahdeksantoista vuotta törmäämättä niihin asioihin, joita kurssillani käsitellään – esimerkkeinä nyt vaikkapa asiakaslähtöinen liiketoiminta, markkinointiviestintä, projektityöskentely ja työnhakutaidot. Pakollisen ruotsin opetuksen poistuessa vapautuneella tuntimäärällä ehtisi paitsi opiskella muita kieliä, esimerkiksi talous- ja yrittäjyystaitoja, joita ilman ei työelämässä yksinkertaisesti tule toimeen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos ruotsin kielen "Historiallisista ja kulttuurisista syistä" myös suomen kielen vähemmistöasema Ruotsissa on oikeutettua - mutta aseman pitäisi olla huomattavasti parempi. Palvelua ei saa edes suomenklielisillä alueilla ja oman äidinkielen opetusta kouluissa ja päiväkodeissa jne. hädin tuskin saa. Suomi ei niin alas vaivu vähemmistöjen kohtelussa, mutta NORMAALI vähemmistöasema on vähemmistöllä oltava!!!! Ihan uskomattoman ylinöyrä on Suomi ollut ruotsinkielisten edessä!
Ruotsin asema on perusteltu historiallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta, muttei juuri muuten.
Wikipedia
Historia argumentointivirhe
Perinteisiin vetoaminen eli argumentum ad traditionem on argumentaatiovirhe, jossa väite perustellaan tai torjutaan vakiintuneisiin tapoihin, käytäntöön, uskomuksiin jne vetoamalla. Esim. Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perinteisiin_vetoaminen
Ruotsi ei ole alkuperäinen kieli Suomessa. Se on maahanmuuttaja kieli ja kehittynyt jossakin muualla, oöinvastoin kuin suomen ja saamen kielet.
HS Mielipide 30.9.2010
Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli
" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."
Rino Grünthal
Johanna Laakso
Anneli Sarhimaa
professoreita
Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
(European Language Diversity for All)
Varifrån månne svenskspråkiga barn skall få den här tiden till att förkovra sig i andra ämnen än finska språket,de har ju redan otroligt många fler timmar med undermålig undervisning i finska,börjar redan på tredje klassen.Än vad fiskspråkiga "offrar " på svenska språket.
Suomi ei ole kaksikielinen. Suomenkieliset lapset Ruotsissa aloittavat ruotsin opiskelun jo ensimmäisenä päivänään esikoulussa.
När har Finland blivit enspråkigt finskt ?
"blivit"? Ruotsissa suomenkielisiä on n. 5 % - onko Ruotsi kakiskielinen maa? Eriarvoistavat ja keinotekoiset "lait" eivät muuta Suomea "kaksikieliseksi".
Sverige är enspråkigt svenskt.Åland är också enspråkigt svenskt.Nu är det bara som fennona sätter igång och jobbar för enspråkigt finskt Finland.
Ymmärrän, että svekoille Ruotsi on henkinen kotimaa, mutta sitä se ei ole suomenkielisille!
Ihan asiallinen kirjoitus, joskin muutama seikka häiritsee. Kirjoittaja viittasi kielilain vaatimuksiin!? Kielilaki on TÄYSIN svekosurujen tekele. Sillä ei ole mitään arvoa. On päivänselvää, että kielilaki tullaan uusimaan.