Venäjän sotilaallista uhkaa korostavat rkp:n ja perussuomalaisten kannattajat. Venäjän uhka muokannut suomalaisten Nato-asenteita selvästi myönteisempään suuntaan.
Suomalaiset ovat erittäin huolestuneita Venäjän kehityksestä. EVAn tänään julkistaman arvo- ja asenneraportin mukaan peräti 83 prosenttia vastaajista pitää itänaapuria epävakaana ja arvaamattomana.
Sotilaallisena uhkana Venäjää pitää joka toinen kyselyyn vastanneista. Uhkaluku on kasvanut liki 20 prosenttiyksikköä vuodesta 2005, raportissa todetaan.
Venäjän uhka jakaa jossain määrin mielipiteitä puoluekannan mukaan. Venäjän sotilaallista uhkaa korostavat eniten rkp:n (66 %) ja perussuomalaisten kannattajat (64 %). Vähiten Venäjä huolettaa vasemmistoliiton (29 %) ja vihreiden (37 %) äänestäjiä.
Suomalaisten usko Venäjään on muutenkin kovalla koetuksella. Nopeasti kehittyvänä ja vaurastuvana maana Venäjää pitää enää 14 prosenttia vastanneista ja kehittyvänä demokratiana vielä pienempi osa, 6 prosenttia vastaajista.
Naapurimaan huonosta kehityksestä ei kuitenkaan haluta syyllistää Venäjän kansaa. Päinvastoin aiempaa useampi (54 %) pitää venäläisiä ihmisinä miellyttävinä.
Nato-jäsenyyden suosio kasvanut selvästi
Kyselyn mukaan suomalaiset ovat perinteisesti asennoituneet sotilaalliseen liittoutumattomuuteen torjuvasti. Asenteissa on kuitenkin viimeisen vuoden aikana tapahtunut näkyvä, kahdeksan prosenttiyksikön siirtymä kohti Nato-jäsenyydelle myönteisempiä kantoja.
– Tärkeintä selitystä Nato-kantojen muutokselle ei tarvinne arvuutella. Se löytyy epäilemättä Venäjän viimeaikaisista toimista ja siitä, että joka toinen pitää Venäjää nykyisin merkittävänä sotilaallisena uhka, raportin turvallisuusosion kirjoittaja Ilkka Haavisto sanoo.
Tällä hetkellä suomalaisista 26 prosenttia suhtautuu myönteisesti mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, neljä kymmenestä kielteisesti. Vastustajilla on siten selvä enemmistö, ja raportissa todetaankin, ettei suomalaisia voi tämän jälkeenkään luonnehtia erityisen Nato-henkisiksi.
Pidemmällä aikavälillä suomalaisten voimakas Nato-vastaisuus on kuitenkin vähentynyt selvästi. Vuodesta 2012 lähtien Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien osuus on vähentynyt yhteensä 22 prosenttiyksikköä.
– Kaiken kaikkiaan tämänkertainen tulos on Nato-myönteisin sitten vuoden 1998, Haavisto tiivistää.
Nato-kannastaan epävarmojen osuus on suuri, 32 prosenttia.
Myönteisimmi Nato-jäsenyyten suhtautuvat kokoomuksen (68 %), rkp:n (47 %) ja perussuomalaisten (31 %) kannattajat. Sdp:n kannattajista 13 prosenttia ja keskustan kannattajista 18 prosenttia suhtautuu kielteisesti mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.
Venäjän ohella suomalaisia huolettaa terrorismi. Kaksi kolmesta katsoo, että terrorismin uhka on kasvanut Suomessakin,
Mika Koskinen
Suomalaiset ovat erittäin huolestuneita Venäjän kehityksestä. EVAn tänään julkistaman arvo- ja asenneraportin mukaan peräti 83 prosenttia vastaajista pitää itänaapuria epävakaana ja arvaamattomana.
Sotilaallisena uhkana Venäjää pitää joka toinen kyselyyn vastanneista. Uhkaluku on kasvanut liki 20 prosenttiyksikköä vuodesta 2005, raportissa todetaan.
Venäjän uhka jakaa jossain määrin mielipiteitä puoluekannan mukaan. Venäjän sotilaallista uhkaa korostavat eniten rkp:n (66 %) ja perussuomalaisten kannattajat (64 %). Vähiten Venäjä huolettaa vasemmistoliiton (29 %) ja vihreiden (37 %) äänestäjiä.
Suomalaisten usko Venäjään on muutenkin kovalla koetuksella. Nopeasti kehittyvänä ja vaurastuvana maana Venäjää pitää enää 14 prosenttia vastanneista ja kehittyvänä demokratiana vielä pienempi osa, 6 prosenttia vastaajista.
Naapurimaan huonosta kehityksestä ei kuitenkaan haluta syyllistää Venäjän kansaa. Päinvastoin aiempaa useampi (54 %) pitää venäläisiä ihmisinä miellyttävinä.
Nato-jäsenyyden suosio kasvanut selvästi
Kyselyn mukaan suomalaiset ovat perinteisesti asennoituneet sotilaalliseen liittoutumattomuuteen torjuvasti. Asenteissa on kuitenkin viimeisen vuoden aikana tapahtunut näkyvä, kahdeksan prosenttiyksikön siirtymä kohti Nato-jäsenyydelle myönteisempiä kantoja.
– Tärkeintä selitystä Nato-kantojen muutokselle ei tarvinne arvuutella. Se löytyy epäilemättä Venäjän viimeaikaisista toimista ja siitä, että joka toinen pitää Venäjää nykyisin merkittävänä sotilaallisena uhka, raportin turvallisuusosion kirjoittaja Ilkka Haavisto sanoo.
Tällä hetkellä suomalaisista 26 prosenttia suhtautuu myönteisesti mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, neljä kymmenestä kielteisesti. Vastustajilla on siten selvä enemmistö, ja raportissa todetaankin, ettei suomalaisia voi tämän jälkeenkään luonnehtia erityisen Nato-henkisiksi.
Pidemmällä aikavälillä suomalaisten voimakas Nato-vastaisuus on kuitenkin vähentynyt selvästi. Vuodesta 2012 lähtien Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien osuus on vähentynyt yhteensä 22 prosenttiyksikköä.
– Kaiken kaikkiaan tämänkertainen tulos on Nato-myönteisin sitten vuoden 1998, Haavisto tiivistää.
Nato-kannastaan epävarmojen osuus on suuri, 32 prosenttia.
Myönteisimmi Nato-jäsenyyten suhtautuvat kokoomuksen (68 %), rkp:n (47 %) ja perussuomalaisten (31 %) kannattajat. Sdp:n kannattajista 13 prosenttia ja keskustan kannattajista 18 prosenttia suhtautuu kielteisesti mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.
Venäjän ohella suomalaisia huolettaa terrorismi. Kaksi kolmesta katsoo, että terrorismin uhka on kasvanut Suomessakin,
Mika Koskinen
Vastaukset 3
Vanhimmat
Entistä suurempi joukko suomalaisia suhtautuu Suomen jäsenyyteen sotilasliitto Natossa myönteisesti.
Suomalaiset suhtautuvat sotilasliitto Natoon selvästi vuoden takaista myönteisemmin, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) arvo- ja asennetutkimuksesta.
Alustavien tulosten mukaan suomalaisista joka neljäs eli 26 prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Kannastaan epävarmojen osuus on 32 prosenttia. Natoa vastustaa 43 prosenttia vastanneista.
Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut kahdeksan prosenttiyksikön kokoinen siirtymä kohti myönteisempiä Nato-kantoja, tiedotteessa kerrotaan.
Vuoden 2012 presidentinvaalien jälkeen Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien osuus on pienentynyt yhteensä 22 prosenttiyksikköä.
Tämänkertainen tutkimustulos onkin Natolle myönteisin sitten vuoden 1998. EVA on seurannut suomalaisten Nato-kantoja parikymmentä vuotta.
Natolle ei ole vaihtoehtoa.
Ei Suomi ole varsinaisen sotilaallisen uhkan kohde. Kyse on vain säikyttelystä, jota kaiken maailman tiltut Bäckmanin johdolla lisäävät.