Oikeus vastaanottaa tietoa esimerkiksi joukkotiedoitusvälineistä kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Se on muotoiltu aikana ennen Internetiä. Radion kuuntelu, television katselu ja lehden lukeminen olivat silloin pääasialliset viestintäkanavat, ja tietenkin viestintä kirjeitse ja puhelimitse. Nyt olemme ajassa, jossa kaikki viestintä tuntuu menevän digitaaliseen muotoon. Sanomalehdetkin ovat lukulaitteella selattavia sähköisiä tiedostoja. Kuka puolustaisi vanhanaikaista anonyymin vastaanoton mahdollistavaa mediaa? Jos ostan lehden, ei juuri kukaan voi seurata, mitä siitä luen. Jos kaikkeen täytyy rekisteröityä käyttäjäksi niin silloinhan on aina jokin taho, joka periaatteessa voisi monitoroida käyttäjän saamaa informaatiota. Minusta se rikkoo tuota vapaan tiedonvälityksen periaatetta. Vaikka tietoa levittävä taho olisikin jotenkin oikeutettu jotenkin saamaan esim. tilastotietoa siitä. paljonko sen tietoa vastaanotetaan, menee vastaanottajan yksilöiminen lähelle yksityisyyden suojan rajaa.
Itse haluaisin digitaalilehdistön avoimesti kertovan, mitä tietoa ja miten se voi kerätä ja kerää vastaanottajien (lukijoiden) käyttäytymisestä. Sehän ei kuitenkaan todistaisi, etteikö muitakin keinoja olisi. Kyse on luottamuksesta. Itse lopetan pian paperisen sanomalehden tilauksen kustannussyistä, mutta en aio siirtyä digitaalisen lukijaksi.
Itse haluaisin digitaalilehdistön avoimesti kertovan, mitä tietoa ja miten se voi kerätä ja kerää vastaanottajien (lukijoiden) käyttäytymisestä. Sehän ei kuitenkaan todistaisi, etteikö muitakin keinoja olisi. Kyse on luottamuksesta. Itse lopetan pian paperisen sanomalehden tilauksen kustannussyistä, mutta en aio siirtyä digitaalisen lukijaksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.