Yle julkaisi tiistaina artikkelin, joka kokosi eri tieteenalojen edustajien selityksiä siitä, miksi ihminen uskoo yliluonnolliseen. Dosentti Timo Eskola näkee ongelmallisena, että artikkelissa esiintyneet tutkijat eivät tunnista tieteen rajallisuutta vaan uskovat sen kaikkiselittävyyteen.
- 1800-luvulta lähtien tieteessä on ollut tapana etsiä uskonnolle jotain sellaista selitystä, joka on tieteen teorioiden mukainen. Tätä kutsutaan yleensä reduktionistiseksi eli pelkistäväksi selitykseksi, kommentoi Seurakuntalaiselle Suomen teologisen instituutin tutkija ja dosentti Timo Eskola. Hänen mukaansa Ylen artikkelissa esiintyvät selitykset kuuluvat tähän joukkoon. Ne pyrkivät pelkistämään kristillisen uskon psykologisesti mitattavaksi kokemukseksi.
Ylen julkaisemassa artikkelissa "Miksi ihminen uskoo jumalaan: Tieteen kootut selitykset" esitellään psykologian, lääketieteen, uskontotieteen ja historian edustajien tieteellisiä selityksiä ihmisen tarpeelle uskoa näkymättömään, korkeampaan voimaan. Eskola näkee lähestymistavassa perustavanlaatuisen ongelman:
- Nämä ovat eräässä mielessä uusia versioita vanhasta freudilaisesta mallista, jossa ajateltiin, että ihminen heijastaa sisäisen elämänsä hyviä tai huonoja puolia itsensä ulkopuolelle. Filosofisesti ajateltuna tällaisten selitysten lähtökohta on siinä, että uskonto voidaan selittää mekanistisesti.
Usko syntyy kuvitelman ja todellisuuden ristiriidasta
Dosentti Timo Eskola pitää yhteisen keskustelukentän löytymistä haastavana kristinuskon ja tieteellisen lähtökohdan eriävyydestä johtuen. Tieteellinen selitys lähtee ajatuksesta, että ihminen pyrkii luomaan yhteyden yliluonnolliseen, kun taas kristinuskossa Jumala ottaa yhteyttä luomiinsa ihmisiin.
Kertoo Seurakuntalainen.
- 1800-luvulta lähtien tieteessä on ollut tapana etsiä uskonnolle jotain sellaista selitystä, joka on tieteen teorioiden mukainen. Tätä kutsutaan yleensä reduktionistiseksi eli pelkistäväksi selitykseksi, kommentoi Seurakuntalaiselle Suomen teologisen instituutin tutkija ja dosentti Timo Eskola. Hänen mukaansa Ylen artikkelissa esiintyvät selitykset kuuluvat tähän joukkoon. Ne pyrkivät pelkistämään kristillisen uskon psykologisesti mitattavaksi kokemukseksi.
Ylen julkaisemassa artikkelissa "Miksi ihminen uskoo jumalaan: Tieteen kootut selitykset" esitellään psykologian, lääketieteen, uskontotieteen ja historian edustajien tieteellisiä selityksiä ihmisen tarpeelle uskoa näkymättömään, korkeampaan voimaan. Eskola näkee lähestymistavassa perustavanlaatuisen ongelman:
- Nämä ovat eräässä mielessä uusia versioita vanhasta freudilaisesta mallista, jossa ajateltiin, että ihminen heijastaa sisäisen elämänsä hyviä tai huonoja puolia itsensä ulkopuolelle. Filosofisesti ajateltuna tällaisten selitysten lähtökohta on siinä, että uskonto voidaan selittää mekanistisesti.
Usko syntyy kuvitelman ja todellisuuden ristiriidasta
Dosentti Timo Eskola pitää yhteisen keskustelukentän löytymistä haastavana kristinuskon ja tieteellisen lähtökohdan eriävyydestä johtuen. Tieteellinen selitys lähtee ajatuksesta, että ihminen pyrkii luomaan yhteyden yliluonnolliseen, kun taas kristinuskossa Jumala ottaa yhteyttä luomiinsa ihmisiin.
Kertoo Seurakuntalainen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kristittyin Jumala loi Taivaan ja maan ja kaiken mitä niissä on! Ihmisen myös! Lue Kristittyjen Raamatusta!
Kyllä, kyllä. Jumala loi maan. Se on niin ja amen.