Ruotsinkielisten etuoikeudet Suomen yliopistoissa
Ruotsin kielellä on todellakin vakaa asema Suomessa, jopa niin vakaa että suomenkieliset 95% ovat jääneet paitsioon:
1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen ) sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon. ( suomenkielisestä lukiosta kirjoittaneet)
2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.
3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.
4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.
5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.
Mistä em. tilanne johtuu? Siitä, että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:
1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Åbo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)
2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)
3. Åbo Akademi eikä Svenska Handelshögskolan järjestä pääsykokeita suomeksi.
Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa ruotsinkielisille on omat kiintiönsä.
Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.
Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".
Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia varten, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna.
Ruotsin kielellä on todellakin vakaa asema Suomessa, jopa niin vakaa että suomenkieliset 95% ovat jääneet paitsioon:
1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen ) sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon. ( suomenkielisestä lukiosta kirjoittaneet)
2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.
3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.
4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.
5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.
Mistä em. tilanne johtuu? Siitä, että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:
1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Åbo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)
2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)
3. Åbo Akademi eikä Svenska Handelshögskolan järjestä pääsykokeita suomeksi.
Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa ruotsinkielisille on omat kiintiönsä.
Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.
Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".
Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia varten, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Herrakansa ruotsista määrää.
Kuka tappeli aseman mäkkärissä?
parempi se on keskittyä vain omaan opiskeluun ja antaa muiden suorittaa tutkintonsa rauhassa. Aloittaja tuskin on ikinä edes pyrkinyt mihinkään yliopistoon, kunhan yrittää nostaa "kateuskorttia" ruotsinkielisyyttä vastaan.
On se kummallista kuinka netissä on näitä idiootteja, joiden ainoa tehtävä näyttää olevan lietsoa kateutta ja katkeruutta toisia kohtaan. Mitähän kyseisellä toimilla oikein haetaan ?
http://www.sampoterho.net/?p=3184
Pakkoruotsin kumotut perustelut Sampo Terho On 22/04/2014
SAMPO TERHON TAVOITTEET EDUSKUNNASSA (ehdokas Helsinki nro 176)
Kaikki ehdokkaat https://vaalit.perussuomalaiset.fi/
Helsingissä: SUOMEN HISTORIAN MAISTERI (Tampereen yliopisto) SAMPO TERHO (Helsingin vaalipiiri nro 176) vastaa kysymyksiin, kuuntele, suoraa puhetta, jopa humoristinen http://pmd.nelonenmedia.fi/video/video_clip_2009462_free_360p_none.mp4
https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ehdokkaat/sampo-terho
http://www.sampoterho.net/
Kuuntele Sampo Terhon haastattelu Suomen taloudesta, maanpuolustuksesta ja muista aiheista (Helsingin vaalipiiri, numero 176, https://vaalit.perussuomalaiset.fi/piirit/helsinki ) Terho on maanpuolustuskorkeakoulun entinen tutkija ja entinen puolustusasiain valiokunnan jäsen europarlamentissa ja nykyinen europarlamentaarikko
\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\\
http://www.sampoterho.net/
Sampo Terho, Helsinki, numero 176, tavattavissa
24.3. Asema-aukio, klo 15-17.
24.3. MTV3 vaalitentti, klo 20-22.
25.3. Matkailualan paneeli, Finlandia-talo, klo 14-15.30.
25.3. Länsi-Helsingin PS-foorumi, Asukastalo Renki Piianpolku 7, klo 19-20.
26.3. Kontulan ostari, klo 15-16.30.
26.3. Vaalilöylyt, Otaniemen Startup Sauna, klo 18.
27.3. Vaasan aukio, klo 12-13.30.
27.3. Tavattavissa vaalitoimistolla, Hämeentie 85, klo 14.30-16.30
VAALITEEMAT TARKEMMIN
http://www.sampoterho.net/?page_id=3442
1. Suomen talous nousuun. Talous on aina politiikan keskiössä.
2. Järkeä maahanmuuttoon. Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka aiheuttaa ongelmia kaikilla yhteiskunnan aloilla.
3. Suomalaisuudesta voimavara. Kansallistunne on voimavara, joka yhdistää suomalaisia yli puolue- ja tulorajojen.
SAMPO TERHO TÄNÄÄN TIISTAINA MAINOSTELEVISIOSSA KLO 20 JA TAVATTAVISSA HELSINGIN ASEMA-AUKIOLLA KLO 15
24.3. Asema-aukio, klo 15-17. 24.3. MTV3 vaalitentti, klo 20-22.
PAKKORUOTSI
Suomeksi voi opiskella useissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, ei voi saameksi eikä pakkoruotsiksi, ellei vaihda maata. Opettaja-aines esim. Åbo akademissa on heikkoa, jos kyse on kaksikielisistä opettajista, koska pienestä 4-prosentin joukosta ei löydy kuin jämätohtoreita professoreiksi, eri asia on tietty jos opettajat otetaan Uppsalasta jne.
Suomalaisten kielipaletti muodostuu suomesta, englannista, saksasta ja ranskasta, näillä kielillä saa kaiken kuviteltavissa olevan ammatillisen ja kulttuurisien suomalaisuuden ja ihmiskunnan tiedon, ei venäjäksi, ei kiinaksi, ei espanjaksi, ei norjaksi
http://www.sampoterho.net/?p=3184 Pakkoruotsin kumotut perustelut Sampo Terho On 22/04/2014
Sampo Terho, Helsingin vaalipiiri, numero 176, europarlamentaarikko, Suomen historian maisteri, Tampereen yliopisto, entinen Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija, https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ehdokkaat/sampo-terho https://vaalit.perussuomalaiset.fi/piirit/helsinki http://www.sampoterho.net/ https://vaalit.perussuomalaiset.fi/
\\\\\\KUUNTELE VAALIVIDEO\\\\\\ http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/helsinki/ehdokkaat/5182
Pakkoruotsin avulla pidetään suomenkieliset toisen luokan kansalaisina ja hyvin on asia onnistunut.
Tämän tekstin jälkeen ei voi mitenkään olla pakkoruotsin kannattaja. Pakkoruotsille ei todellakaan löydy perustelua.
Pakkoruotsi on alusta etuilulle ja suomalaisen identiteetin alistamiselle. Tässä ovat selkeät syyt vastustaa pakkoruotsia. Kuka puolustaa pakkoruotsia ei ole tarpeeksi tietoinen pakkoruotsin mustasta olemuksesta.
US blogi
Johanna Fredriksson
Tietopläjäys ruotsin kielestä Suomessa.
Älä hämmästy suomenkielinen siitä kuinka alistetussa asemassa olet. Sen aseman olet ansainnut koska et parempaa halua. Kunnioitus pitää ottaa eikä vellihousuja kunnioita kukaan.
http://huusianna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kayttaja/huusianna
Positiivisesta syrjinnästä
Positiivisen syrjinnän avulla on tarkoitus tasoittaa väestöryhmien epätasaista sijoittumista opiskelupaikkoihin yms. Pyrkimys on nostaa vähemmistöjen osuus samalle tasolle pääväestön kanssa, mutta ei missään tapauksessa yli! Vain silloin voidaan puhua positiivisesta syrjnnnästä. Kaikki muu on oikeata negatiivista syrjintää.
Suomessa opiskelukiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu rasistisesti. Suomenkielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsinkielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia. - Sitä pitää kutsua syrjinnäksi! - Se ei ole positiivista syrjintää että väestöryhmien erot kasvavat kiintiöiden avulla.
Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.
Suomalaisen syrjinnän puolustajat väittävät että opiskelupaikat eivät ole ruotsinkielisille vaan kaikille ruotsia osaaville. Se ei pidä paikkaansa. Suomenkielielinen joutuu pääsykokeen lisäksi suoriutumaan kielikokeesta vaikka olisi kirjoittanut ylioppilaskokeessa ruotsin hyväksytysti. Ruotsinkielinen ei joudu kielikokeeseen vaikka ei osaisi suomea hakiessaan suomenkieliseen kouluun.
Suomessa on taisteltu jo vuosisatoja suomenkielisen koulutuksen puolesta. Ei ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla kun ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi hän saa opiskella äidinkielellään.
http://huusianna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115212-positiivisesta-syrjinnästä
Tuossa idiootit oikein mainostaa ketkä on näitä "kateus-korttilaisia" mainostavat itseään herransa nimissä raukat.
Oma elämä taitaa olla yhtä isoa katkeruutta kaikkia muita kohtaan, päivät täytetään vihaa lietsomalla. Ihmiskunnasta löytyy surkeita yksilöitä aina, hyvää esimerkkiä näkyy noista kirjoituksista.