Olen todennut, että näiden kahden raja on Suomessa varsin häilyvä. Kuinka moni on todellisuudessa joutunut kokemaan köyhyyttä siinä mielessä kuin suuri osa maailman ihmisistä tälläkin hetkellä kokee, vai kokeeko ihminen vain olevansa köyhä kun vertaa muihin ympärillään? Vaikka rahat riittäisivät ja kaikkea olisi tarpeeksi, ihminen voi kokea olevansa köyhä jos ei mielestään saa tarpeeksi jotain.
Köyhyys ja ahneus
gfhdhdrh
861
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itse käyn töissä, en missään hyvissä, mutta kuitenkin. Saan rahaa sen verran että se riittää ja ylikin jää vähäsen, mutta en koe sen riittävän, vaan kerään vielä lisäksi pulloja ja etsin muualta rahaa jotta saisin vielä enemmän haalittua itselleni. Sekään ei aina tunnu riittävän.
Sama täällä, ei tässä maassa enää arvosteta duunariammatteja kun katsoo miten nolon vähän siitä maksetaan palkkaa. On ihan samantekevää onko töissä vai työtön jos ei rahkeet riitä kuin duunariammattiin.
Kun duunareita eli Suomen peruskiveä rapautetaan tällä tavalla niin ennenpitkää perusta romahtaa ja sitten niistä alimman tason toimihenkilöistä tulee sitä rupusakkia, tätä menoa jäljellä on lopulta enää yksi maailman rikkain henkilö mutta onko sitten kiva olla yksin koko maailmassa...
Neljännen valtakunnan huipentuma. Yksi valtias, jota kaikkien tulee kumartaa tai lähtee henki. Onneksi ei vielä, mutta lähellä ollaan neljännen valtakunnan syntymistä, missä on vain yksi hallitsija, joka hallitsee sirun kautta, jopa ihmisen mieltä. Tutkimuksia on tehty, että siruun voi syöttää tietoja ja käskyjä. Jos sirun kantaja ei toimi hallitsijan haluamalla tavalla saadaan aikaan sirun omistajalle valtavia tuskia ja kärsimyksiä. Kuinka pitkälle ollaan valmiita menemään rahasta ?????????
Häilyvä on raja. Itse vähävaraisena toivoisin (tällä hetkellä) sellaista tulotasoa ettei joka kerta kun ruokakauppaan menen tarvitsisi senttejä laskeskella vaan pystyisi ostamaan hyvää ravitsevaa ruokaa (mielellään kotimaista).. Mutta toisaalta jos tällaiseen tulotasoon joskus pääsen varmasti myös kasvaisi "halu" kaikkeen muuhun, esim. hienompaan kodin sisustukseen tai mitä sitä sitten keksisikään (Mocca masterista olen haaveillut jo kolmisen vuotta).. Eli taas ei tulot (välttämättä) riittäisi siihen mitä halajaa ;)
Niin, tottahan on se, että Suomessa ei voi käytännössä olla esim. tuloton tai asunnoton. Ainoastaan jos teet niin omasta tahdostasi ja yrität välttää kiinnijäämistä tuosta viimeiseen asti. Parhaimmassa tapauksessa sinulle maksetaan kaikki mitä teet, vaikket itse tekisi mitään yhteiskunnan eteen. Kuka sitten tässä maassa on köyhä ja vähäosainen?
>> Köyhyys ja ahneus ... Olen todennut, että näiden kahden raja on Suomessa varsin häilyvä.
En osaa sisäistä lainkaan avauksen ajatskuviota ja sitä mitä sillä yritetään sanoa.
Hyvin asenteellinen ja simplissime luokitus. Aivan ensiksi pitäsi määritellä tuo erityisen syyllistävä ja toisia leimaava ahneus-termin sisältö ja merkitys.
Taloudellinen turvallisuus ei ole vain sitä, että tulee toimeen kädestä suuhun elämällä päivästä ja viikosta toiseen.
Ahneudella ei ole mitään tekemista varallisuuden kanssa, sillä henkilö voi olla köyhä ja ahne tai varakas ja ahne tai sitä olematta.
Suomalaisella selkäytimeen saakka juurtuneella perikateudella lienee kaikki vähänkin menestyvät ovat luokiteltavissa ahneiksi.
Elämässä ei voi rehellsesti menestyä taloudellisesti ilman tavoitteita, suunnitelmallisuutta ja kurinalaisuutta, paitsi lottovoitolla tai perinnöllä tai varakkaan / rikkaan kanssa avioituessa.
Miksi taloudelliseen menestymiseen ylipäätään edes tulisi liittää negatiiviä arvotuksia? Tämä on tyypillistä suomalaista perikateuteen pohjautuvaa taspäistämistä.
Vaikapa USA:ssa taloudellinen menestys on osa aivan normaali aihmisen elämää ja erilaiseen yrittämiseen kannustetaan ja menestyneet nähdään positiivisinä esimerkkeinä ja osoituksena siitä, että itsekin voi menestyä taloudelisesti.
Raha ei tokiole kaikki kaikessa, mutta on tekopyhää edes koettaa antaa ymmärtää ettei hyvä taloudellinen menestys olisi yksi tärkeä elementti elämänlaadun kannalta.
"Lopettakaa ruikutus ja ottakaa nämä viisi askelta menestykseen"
"Yhdysvaltain suurlähettiläs jättää tehtävänsä mutta ei Suomea. Hän osti Helsingistä arvoasunnon, jonka remontti paljasti Suomen järjettömän sääntöviidakon."
- http://www.hs.fi/sunnuntai/a1417785839073
Toisaalta, joskus elämänlaatu parantuu samalla kun tulot heikkenee. Esimerkiksi monet parantavat elämänlaatuaan vähentämällä työmäärää, mistä tietenkin seuraa myös heikommat tulot. Joskus elämänlaatu paranee myös luopumalla autosta ja siirtymällä pyörän käyttöön. Nykyisinhän monet kuvittelevat, että typerä krääsä nurkissa on "elämänlaatua". On täysin mahdollista olla hyvä elämänlaatu, vaikka ei omistaisi mitään.
"Olen todennut, että näiden kahden raja on Suomessa varsin häilyvä."
Olet yrittänyt verrata keskenään kahta asiaa, jotka eivät riipu toisistaan, eivätkä ole vastakohtia.
En lähde määrittelemään. Sen verran vain sanmon, että köyhyys on pitkälti tunne, ainakin sellaisella, jolla on mahdollisuus kirjoitella tänne.
Ahneus taas on ominaisuus, joka muuttuu iän myötä. Jo vanhainkodissa, pelkästään vuoteessa maaten se alkaa menettää merkitystään.