OPTIO Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä henkilö jakaa työyhteisön leireihin, joiden purkaminen vie kauan.
Tänäkin aamuna monet suomalaiset menevät töihin työpaikalle, jossa kiusataan. Kaikkein epäonnisimmat avaavat oven konttoriin tai tehtaaseen, jossa työskentelee myös narsisti. Siellä yksi henkilö on luonut työyhteisöön pelon kulttuurin, ja sanomisten varominen on arkipäivää. Siellä huomio pyörii yhden ihmisen ympärillä.
Narsisti on kerännyt ympärilleen uskollisen hovin ja valinnut uhreikseen yhden tai kaksi ihmistä, joita hän ei siedä. Näille parille uhrille työssäkäynti tuo mukanaan psyykkisiä ongelmia. Unettomuutta, masennusta, epätoivoa. He kokevat joka päivä asioita, jotka ovat niin utopistisia, että muita ihmisiä on vaikea saada uskomaan heidän tarinoitaan.
Turvallisuusjohtamisen asiantuntija, Safehouse Oy:n toimitusjohtaja Markus Lustig on tutkinut persoonallisuushäiriöitä ja toiminut useissa työyhteisöissä selvitysmiehenä ratkomassa vakavia työpaikkakiusaamistapauksia. Hän myös valmentaa esimiehiä ja johtoa vaikeiden työympäristöongelmien hoitamiseen. Hän on Narsistien uhrien tuki ry:n ja Mielenterveyden keskusliiton hallitusten jäsen. Viimeisen kolmen vuoden aikana hän on auttanut noin 60 suomalaisyritystä ratkomaan ongelmia, joita sosiaalisesti vaikeat ihmiset aiheuttavat työyhteisöissä. "En voi puhua joka tapauksen kohdalla narsisteista, koska useimmista näistä kiusaajista ei ole tehty diagnoosia. Kaikki hankalat tyypit eivät ole narsisteja", sanoo Lustig.
Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsii arviolta noin prosentti väestöstä. Heidän toimistaan kärsii monesti suuri joukko ihmisiä, sillä he usein tavoittelevat ja pääsevät johtaviin tehtäviin työelämässä. Narsistisen persoonallisuushäiriön omaavalla henkilöllä on suuret kuvitelmat ylivertaisuudestaan. Hän kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja käyttää häikäilemättä muita hyväkseen. Hänellä ei ole empatiakykyä.
Työterveyslaitoksen mukaan yli 100 000 työntekijää kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena. Yhden pitkään jatkuneen kiusaamiskokemuksen selvittely- ja muut kulut voivat nousta yli 30 000 euroon. Työ- ja elinkeinoministeriön neljä vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan työpaikkakiusaaminen maksaa suomalaisyrityksille 85 000 euroa päivässä. Lustigin mukaan monilla työpaikoilla ollaan avuttomia vakavien kiusaamistapausten edessä. Se tulee kalliiksi.
"Laskimme kerran, että eräässä neljän hengen tiimissä tapahtunut kiusaaminen maksoi yritykselle tuhat euroa päivässä. Työn fokus puuttui, työteho oli matala, sairauspoissaoloja oli paljon ja työterveyshuollon kulut korkeat."
Mikä erottaa tavallisen työpaikkakiusaajan ja narsistin? Lustigin mukaan perinteisessä työpaikkakiusaamisessa on pohjimmiltaan kyse siitä, että ihmiset eivät tule toimeen keskenään. Osapuolien kanssa voi keskustella ja asioista voi sopia heidän kanssaan. Tilanne on vaikeampi ratkaista, jos kiusaaja on narsisti. "Narsistinen ihminen ei sovi mitään. Tehdyt sopimukset eivät koske häntä, hän on niiden yläpuolella. Hän voi muuttaa sopimusta yksipuolisesti, vaikka jostain olisi sovittu. Narsistinen ihminen ei näe omissa toimissaan mitään väärää, vaan löytää vian aina muista."
Narsistisesti toimivan työntekijän aiheuttamiin ongelmiin puuttuminen on vaikeaa. Hänen toimistaan ei useinkaan jää jälkiä, vaan sana on sanaa vastaan. Lisäksi narsistien teot työpaikoilla ovat usein niin yllättäviä, että uhrien kertomuksia on helppo epäillä. Lustig kertoo esimerkiksi eräästä esimiehestä, jonka alainen tuli pyytämään tietoa työprojektista, jossa työskenteli. Seuraavina viikkoina alainen vastaanotti esimieheltään tulitikkuaskin kokoisia paperilappuja, jotka olivat täynnä mikroskooppisen pientä tekstiä työprojektin sisällöstä.
Eräs esimiesasemassa toiminut kiusaaja puolestaan haali kaikki työt alaisiltaan itselleen. Hän kuitenkin vaati alaisilta raportteja siitä, mitä töitä he olivat tehneet.
Narsistisesti käyttäytyvä henkilö voi savustaa uhrejaan pois työpaikalta esimerkiksi tuomalla heille työpaikkailmoituksia ja kyseenalaistamalla uhrien mielenterveyttä. "Yksittäisinä asioina narsistien teot voivat tuntua pieniltä, mutta jatkuvasti toistuessaan ne nakertavat uhrin itsetunnon. Kyse on vallankäytöstä ja henkisestä väkivallasta."
Narsisti voi kaapata vallan esimieheltä ja luulotella kollegoilleen olevansa päättävässä asemassa. Hän voi kavaltaa yrityksen varoja ja kerätä kunnian muiden tekemästä työstä. Narsistiseen käytökseen kuuluu valehtelu, manipulointi ja dramaattinen käytös.
Vaikeinta tilanteessa on se, että narsistit osaavat usein olla tuttavuuden alussa erittäin miellyttäviä ja ystävällisiä. Näin he onnistuvat keräämään henkilökohtaista tietoa työtovereistaan. Tätä tietoa he käyttävät myöhemmin hyväkseen. Sosiaalinen taitavuus auttaa narsisteja luomaan itsestään positiivisen kuvan esimiesten silmissä.
Narsistisen persoonallisuushäiriön syyt juontavat lapsuuteen. Varhaislapsuudessa narsisti on kokenut traumaattisia asioita, hän ei ole saanut
Tänäkin aamuna monet suomalaiset menevät töihin työpaikalle, jossa kiusataan. Kaikkein epäonnisimmat avaavat oven konttoriin tai tehtaaseen, jossa työskentelee myös narsisti. Siellä yksi henkilö on luonut työyhteisöön pelon kulttuurin, ja sanomisten varominen on arkipäivää. Siellä huomio pyörii yhden ihmisen ympärillä.
Narsisti on kerännyt ympärilleen uskollisen hovin ja valinnut uhreikseen yhden tai kaksi ihmistä, joita hän ei siedä. Näille parille uhrille työssäkäynti tuo mukanaan psyykkisiä ongelmia. Unettomuutta, masennusta, epätoivoa. He kokevat joka päivä asioita, jotka ovat niin utopistisia, että muita ihmisiä on vaikea saada uskomaan heidän tarinoitaan.
Turvallisuusjohtamisen asiantuntija, Safehouse Oy:n toimitusjohtaja Markus Lustig on tutkinut persoonallisuushäiriöitä ja toiminut useissa työyhteisöissä selvitysmiehenä ratkomassa vakavia työpaikkakiusaamistapauksia. Hän myös valmentaa esimiehiä ja johtoa vaikeiden työympäristöongelmien hoitamiseen. Hän on Narsistien uhrien tuki ry:n ja Mielenterveyden keskusliiton hallitusten jäsen. Viimeisen kolmen vuoden aikana hän on auttanut noin 60 suomalaisyritystä ratkomaan ongelmia, joita sosiaalisesti vaikeat ihmiset aiheuttavat työyhteisöissä. "En voi puhua joka tapauksen kohdalla narsisteista, koska useimmista näistä kiusaajista ei ole tehty diagnoosia. Kaikki hankalat tyypit eivät ole narsisteja", sanoo Lustig.
Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsii arviolta noin prosentti väestöstä. Heidän toimistaan kärsii monesti suuri joukko ihmisiä, sillä he usein tavoittelevat ja pääsevät johtaviin tehtäviin työelämässä. Narsistisen persoonallisuushäiriön omaavalla henkilöllä on suuret kuvitelmat ylivertaisuudestaan. Hän kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja käyttää häikäilemättä muita hyväkseen. Hänellä ei ole empatiakykyä.
Työterveyslaitoksen mukaan yli 100 000 työntekijää kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena. Yhden pitkään jatkuneen kiusaamiskokemuksen selvittely- ja muut kulut voivat nousta yli 30 000 euroon. Työ- ja elinkeinoministeriön neljä vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan työpaikkakiusaaminen maksaa suomalaisyrityksille 85 000 euroa päivässä. Lustigin mukaan monilla työpaikoilla ollaan avuttomia vakavien kiusaamistapausten edessä. Se tulee kalliiksi.
"Laskimme kerran, että eräässä neljän hengen tiimissä tapahtunut kiusaaminen maksoi yritykselle tuhat euroa päivässä. Työn fokus puuttui, työteho oli matala, sairauspoissaoloja oli paljon ja työterveyshuollon kulut korkeat."
Mikä erottaa tavallisen työpaikkakiusaajan ja narsistin? Lustigin mukaan perinteisessä työpaikkakiusaamisessa on pohjimmiltaan kyse siitä, että ihmiset eivät tule toimeen keskenään. Osapuolien kanssa voi keskustella ja asioista voi sopia heidän kanssaan. Tilanne on vaikeampi ratkaista, jos kiusaaja on narsisti. "Narsistinen ihminen ei sovi mitään. Tehdyt sopimukset eivät koske häntä, hän on niiden yläpuolella. Hän voi muuttaa sopimusta yksipuolisesti, vaikka jostain olisi sovittu. Narsistinen ihminen ei näe omissa toimissaan mitään väärää, vaan löytää vian aina muista."
Narsistisesti toimivan työntekijän aiheuttamiin ongelmiin puuttuminen on vaikeaa. Hänen toimistaan ei useinkaan jää jälkiä, vaan sana on sanaa vastaan. Lisäksi narsistien teot työpaikoilla ovat usein niin yllättäviä, että uhrien kertomuksia on helppo epäillä. Lustig kertoo esimerkiksi eräästä esimiehestä, jonka alainen tuli pyytämään tietoa työprojektista, jossa työskenteli. Seuraavina viikkoina alainen vastaanotti esimieheltään tulitikkuaskin kokoisia paperilappuja, jotka olivat täynnä mikroskooppisen pientä tekstiä työprojektin sisällöstä.
Eräs esimiesasemassa toiminut kiusaaja puolestaan haali kaikki työt alaisiltaan itselleen. Hän kuitenkin vaati alaisilta raportteja siitä, mitä töitä he olivat tehneet.
Narsistisesti käyttäytyvä henkilö voi savustaa uhrejaan pois työpaikalta esimerkiksi tuomalla heille työpaikkailmoituksia ja kyseenalaistamalla uhrien mielenterveyttä. "Yksittäisinä asioina narsistien teot voivat tuntua pieniltä, mutta jatkuvasti toistuessaan ne nakertavat uhrin itsetunnon. Kyse on vallankäytöstä ja henkisestä väkivallasta."
Narsisti voi kaapata vallan esimieheltä ja luulotella kollegoilleen olevansa päättävässä asemassa. Hän voi kavaltaa yrityksen varoja ja kerätä kunnian muiden tekemästä työstä. Narsistiseen käytökseen kuuluu valehtelu, manipulointi ja dramaattinen käytös.
Vaikeinta tilanteessa on se, että narsistit osaavat usein olla tuttavuuden alussa erittäin miellyttäviä ja ystävällisiä. Näin he onnistuvat keräämään henkilökohtaista tietoa työtovereistaan. Tätä tietoa he käyttävät myöhemmin hyväkseen. Sosiaalinen taitavuus auttaa narsisteja luomaan itsestään positiivisen kuvan esimiesten silmissä.
Narsistisen persoonallisuushäiriön syyt juontavat lapsuuteen. Varhaislapsuudessa narsisti on kokenut traumaattisia asioita, hän ei ole saanut
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.