Suomi on julkaissut raportteja Suomen kilpailukyvystä (brunila ja EVA yms.) pitkin syksyä. Kaikkien raporttien keskein lopputulema Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja Suomen globaalin aseman vahvistamiseksi on huippuosaamisen lisääminen Suomessa. On helppo yhtyä tähän johtopäätökseen. Alustava pohja kehitykselle on siis olemassa. Raportit antavat vain pohjan suunnalle jota voimme valtiona kulkea.
Kysymys kuuluu:”Kuka on huippuosaaja?” Mistä tällainen huippuosaaja tulee? Mitä huippuosaaja osaa? Mikä on huippuosaajan todellinen kontribuutio yhteiskunnalle?
Huippuosaamisen määritteleminen onkin yhteiskuntamme seuraava tehtävä. Meidän tulisi julkisesti keskustella tästä kysymyksestä. Muuten koko syksyinen raporttien kirjoitteleminen jää vain paperitasolle eikä näin ollen synny konkretiaa. Kysymyksenasettelu tuo monia selvittämättömiä kysymyksiä eteen.
Onko huippuosaaja mies/nainen/homo/lesbo/nuori/aikuinen/vanha/eläkeläinen? Minkälaisen kokemuksen huippuosaja on kartuttanut? Onko ikänsä ollut saman työn antajan palveluksessa vai kenties tehnyt pätkätöitä vai työskennellyt projektiluonteisesti.Onko huippuosaaja yrittäjä joka on rakentanut yritystään ja menestynyt? Millainen on huippuosaajan koulutustausta. Onko hän ilman koulutusta, peruskoulutettu, keskiasteen opinnot suorittanut vai korkeakoulutettu.
Seuraava selvitettävä maailma liittyy toimialoihin ja klustereihin. Miltä toimialalta tulevat huippuosaajat? Ymmärtääkö Suomi, että tulevaisuuden menestys ei välttämättä tule elektroniikkateollisuudesta tai bioteollisuuden piiristä. Voimmeko kollektiiviesti keskustella avoimesti ilman että jumiudumme vanhoihin käsitteisiin paperiteollisuuden ja metalliteollisuuden mahdollisuuksista yhteiskuntamme talouden tulevaisuuden tukipilareina?
Voisiko huippuosaaja olla esim. yrittäjä joka menestyy ilman merkittävää akateemista menestystä. Darude, HIM, Jari Sarasvuo, Sedu Koskinen, Markus Selin yms… Tai muotoilija Paola Suhonen...Marimekko...Suunto etc...
Mielenkiintoinen kysymys on myös huippuosaajien määrä. Paljonko heilä voi määrällisesti olla maailmassa, eri maanosissa ja Suomessa? Kantaako huippuosaamien kansantaloudellisesti, on hyvä kysymys!
Pyramiidin huipulla on hyvä olla...ainakin ravintopyramidin....
Kysymys kuuluu:”Kuka on huippuosaaja?” Mistä tällainen huippuosaaja tulee? Mitä huippuosaaja osaa? Mikä on huippuosaajan todellinen kontribuutio yhteiskunnalle?
Huippuosaamisen määritteleminen onkin yhteiskuntamme seuraava tehtävä. Meidän tulisi julkisesti keskustella tästä kysymyksestä. Muuten koko syksyinen raporttien kirjoitteleminen jää vain paperitasolle eikä näin ollen synny konkretiaa. Kysymyksenasettelu tuo monia selvittämättömiä kysymyksiä eteen.
Onko huippuosaaja mies/nainen/homo/lesbo/nuori/aikuinen/vanha/eläkeläinen? Minkälaisen kokemuksen huippuosaja on kartuttanut? Onko ikänsä ollut saman työn antajan palveluksessa vai kenties tehnyt pätkätöitä vai työskennellyt projektiluonteisesti.Onko huippuosaaja yrittäjä joka on rakentanut yritystään ja menestynyt? Millainen on huippuosaajan koulutustausta. Onko hän ilman koulutusta, peruskoulutettu, keskiasteen opinnot suorittanut vai korkeakoulutettu.
Seuraava selvitettävä maailma liittyy toimialoihin ja klustereihin. Miltä toimialalta tulevat huippuosaajat? Ymmärtääkö Suomi, että tulevaisuuden menestys ei välttämättä tule elektroniikkateollisuudesta tai bioteollisuuden piiristä. Voimmeko kollektiiviesti keskustella avoimesti ilman että jumiudumme vanhoihin käsitteisiin paperiteollisuuden ja metalliteollisuuden mahdollisuuksista yhteiskuntamme talouden tulevaisuuden tukipilareina?
Voisiko huippuosaaja olla esim. yrittäjä joka menestyy ilman merkittävää akateemista menestystä. Darude, HIM, Jari Sarasvuo, Sedu Koskinen, Markus Selin yms… Tai muotoilija Paola Suhonen...Marimekko...Suunto etc...
Mielenkiintoinen kysymys on myös huippuosaajien määrä. Paljonko heilä voi määrällisesti olla maailmassa, eri maanosissa ja Suomessa? Kantaako huippuosaamien kansantaloudellisesti, on hyvä kysymys!
Pyramiidin huipulla on hyvä olla...ainakin ravintopyramidin....
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ennen kun sä alat esiintymään älykkönä, voisi olla hyvä idea hommata vähän sivistystä! Tolla sä teet itsestäsi vaan pätemisen halusen pellen.
Siinä raportissa on varmasti selitetty koko ton jutun idea, jos sä siis olisit lukenut otsikkoa pidemmälle.
Et tainnut itse lukea ao. raportteja kun noin kimpaannuit.
Joka tapauksessa raporteissa on käsitelty huippuosaamisen tematiikkaa mm. seuraavasti:
Brunila:
Työllisyyden näkökulmasta uuden globaalin kilpailun haasteet ovat Suomelle kovemmat kuin useimmissa kehittyneissä maissa. Tämä johtuu yhtäältä siitä, että teollisuuden osuus tuotannosta ja työpaikoista on keskimääräistä suurempi ja kehittyvistä maista tuleva kilpailu kohdistuu tällä hetkellä enemmän teollisuuteen
kuin palveluihin. Toisaalta Suomen työttömyys on keskimääräisellä eurooppalaisella tasolla, mutta sen jakautuminen on hyvin epätasaista. Työttömyys
kohdistuu poikkeuksellisen voimakkaasti heikosti koulutettuihin tai muista syistä heikot työmarkkinavalmiudet omaavaan työvoimaan. Uudenlainen kilpailu kohtaa voimakkaimmin kuitenkin juuri tällaista työvoimaa työllistävää tuotantoa. Tämä asettaa kovan haasteen Suomen työmarkkinoiden toimivuudelle ja työllisyyspolitiikalle.
Seuraavan 10–15 vuoden aikajänteellä myös väestön ikääntyminen asettaa Suomen huonompaan asemaan kuin muut EU-maat, Pohjois-Amerikasta puhumattakaan. Väestön keski-ikä kohoaa tällä ajanjaksolla nopeammin kuin muissa Euroopan maissa.
Brunila jatkaa :
Innovaatiojärjestelmän hyvän toiminnan keskeisyys korostaa tarvetta pystyä paitsi kouluttamaan väestöä koko ajan hyvin myös tarvetta varmistaa, että Suomi on houkutteleva paikka kaikkein osaavimmalle työvoimalle. Globaalin kilpailun oloissa Suomen menestymisen perusehtoja ovat osaaminen,huipputeknologian kehittäminen ja sen soveltaminen laajasti eri sektoreilla. Tulevaisuudessa yhä tärkeämmiksi nousevat sisällölliset ja resurssien kohdentamiseen
liittyvät kysymykset: minkälaista osaamista jatkossa tarvitaan, millä aloilla Suomella on erityisiä vahvuuksia, mille aloille tutkimus- ja tuotekehitysvarat on järkevää panostaa?
EVA:n raportti toteaa seuraavaa...
* Suomen pienuus on etu innovaatioympäristön kehittämisessä:meillä on helppo verkostoitua
* Koulut ja yritykset on saatava entistä tiiviimpään vuorovaikutukseen
* Yhteinen eurooppalainen korkeakoulualue on Suomelle mahdollisuus
* Korkeakoulutuksesta Suomen uusi vientituote
* Yliopistojen kolmannen tehtävän merkitys korostuu
* Aivovuoto on luonnollista dynamiikkaa, mutta Suomea uhkaa aivovaje
* Myös vähän koulutettu voi olla ammatissaan tuottava ja tehokas osaaja – ja hänen tulee saada nauttia ammattiylpeydestä
* Duaalimallin tavoitteita ja niissä onnistumista on tarkasteltava kriittisesti
Osaamisen merkitys on makrotasolla ymmärretty. Lehdistö on innostunut, media puhuu... mikrotasolla yksilö ei välttämättä ymmärrä mitä tämä tarkoittaa. Mikä on huippuosaajan määritelmä?
Siihen nämä kyseiset raportit antavat johtolangan. Suomella on hyvät pohjat jalostaa tätä tietoa ja viedä sitä eteenpäin.
Sinuna keskittyisin miettimään miten olisit itse tulevaisuuden huippuosaaja. Höpöhöpö-retoriikan sijaan voisit ottaa vaikka kirjan käteen ja lukea mitä tarkoittavat seuraavat asiat:
1. Näsäviisailu
2. Asian vierestä puhuminen
Yleensä sana "huippuosaaja" on lähinnä ns. hevonpaskabingon materiaalia, eli samanlainen juhlapuhejargonin täyte, kuin "tiimityö", "elinikäinen oppiminen", "kvartaalitalous", "globalisoituminen" jne.
Jos käsitteen todellista merkitystä aletaan hakea, huippuosaajaksi voitaneen kutsu henkilöä, joka on esim. 10% kärjessä oman alansa osaamisessa. Ei keskivertoa parempi osaaminen voi vielä tehdä kenestäkään huippua, ja tätä taustaa vasten laaja-alaine huippuosaaminen kuullostaa ihmeelliseltä ajatukseslta.
Mielestäni Huippuosaamista ei ole eikä tule.
Kuka sen määrittelee?
Kuka on vielä huipumpi?
Huippuus on Ääretöntä.
Jokainen Tallikka pääsee pitkälle, jos uskoo itseensä ja tuntee itsensä. Tietenkin työtä tekemällä, toisia kuuntelemalla ja kirjoista lukemalla.
Ihmisen voimavarat ovat valtavat, mutta vaatii mielen ja kehon kuuntelemista.
Elämän Korkeakoulu Opettaa, kunhan Yksinapaiset Yksinkertaiset Yksilöt sen tajuavat.
Henkistä Kanttia vaaditaan eniten.
Ja Selkärankaa.
Sisäinen Pelko on suurin KehityksenPelko.
Huippuosaajat ovat mielestäni ainakin IT-alalla heitä, joilla on laaja ja monipuolinen kokemus jostakin sellaisesta osa-alueesta, jollaista ei keskimäärin huippuosaajaa haluavan firman työntekijöillä ole. Huippuosaajat pitää hankkia taloon "ulkopuolelta" ja maksaa heille korkeampaa palkkaa.
Kapea-alaista osaamista siis pääasiassa, tilanteessa jossa ei ole aikaa eikä resursseja kouluttaa omaa henkilöstöä. Esimerkkeinä tekniset osaamisalueet kuten vaikkapa optimoivan kääntäjän suunnittelu ja toteutus, bluetooth/infrared stackin teko, memory manager-koodin teko kerneliin. Usein huippuosaamiseen vaaditaan koulutuksen lisäksi myös "ajautuminen" tuolle uralle ja oma kiinnostus. Aiemmasta kokemuksesta on paljon hyötyä asioissa, jotka eivät ole niin triviaaleja ja nopeita lähestyä.
Periaatteessa koulutusta ei huippuosaajalla tarvitse olla jos on hankkinut tietonsa ja kokemuksensa muuten.