Vuonna 1906 syntynyt äitini puhui sääilmiöstä nimeltään ”syrjinsuollahiihattaja”. Sanaa käytettiin Pielisjärven seudulla vielä 1950-luvulla. Mitähän tämä sana tarkoittaa, eli millainen on tämän sukupolven nykykielinen selitys kyseiselle ainakin sadan vuoden takaiselle sanonnalle?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nyt kyllä tuli sellainen murresana jota minä en tiedä.
Luulin tuntevani jokaisen erikoisen ilmaisun, mutta oli väärässä kuten tavallista.
Kuulin ilmaisua ”syrjinsuollahiihattaja” käytettävän viimeksi 1970-luvulla Lieksan Vuonislahdessa, kun vanhahko naishenkilö kertoi talven säistä. Ilmiö kuvaa talvista kovaa tuulta, johon voi sisältyä myös pistävää lumituiskua. Tällöin aukealla paikalla, kuten suolla on hiihdettävä kasvot poispäin tuulesta eli sivuttain (syrjin). Vielä runsas sata vuotta sitten talviaikaan yleisenä kulkuvälineenä käytettiin lylyn ja kalhun yhdistelmää.
"Sai lyly lykittäväksi, kalhu kannan lyötäväksi,
sauvan varret valmihiksi, sompaset sovitetuksi.
Saukon maksoi sauvan varsi, sompa ruskean reposen".
Kamuttajan esille tuoma kalevalainen sana "poikenluoma" on ilmeisesti samaa perua kuin vanhempieni käyttämä sana "poikkiluomainen", joka tarkoittaa mielestäni "jotakin normaalista poikkeavaa".
Vai tällainen oli ilmaisun sisältö.
No se on aivan järkeenkäyvä nyt kun tietää.
Poikenluomaa käyttivät minun lapsuudessa vanhat sellaisesta joka oli joku aivan käsittämätön tauti.