Lija4ever näyttää ensi silmäyksellä olevan elokuva prostituutiosta ja sen varjopuolesta. Kyse ei välttämättä kuitenkaan ole siitä, vaan elokuvan tarkoitusperä voi olla toisenlainen, yhteiskunnallisen debatin lietsominen konservatiivien ja liberaalien välillä.
Viisi vuotta sitten tuli voimaan Ruotsissa kummallinen laki, joka kiersi seksipalvelujen ostamisen, mutta ei niiden myymistä. Tämä ei ole asiassa ihmeellistä, vaan se seikka että lain takana oli lesbot. Saadakseen lain läpi lesbot vielä liittoutuivat kristillisten konservatiivien kanssa. Tässä ei ole mitään järkeä, liittouma pahimman vihollisien kanssa. Suomessa tämä merkitsisi sitä, että lesbot liittoutuisivat Päivi Räsäsen ja Hannu Takkulan kanssa. Mutta kun asiaa jälkeenpäin ajattelee tarkemmin, huomaatte sen takaa paljastuu mestarillisen nerokas salaliitto.
Tässä täytyy eläytyä lesbojen asemaan. Vaikka heidän asema yhteiskunnassa on parantunut ja syrjintä on vähentynyt, on kehitys pysähtynyt. Asenteet eivät muutu, ja lesboja on vähän yhteiskunnassa, vain muutama prosentti. Tarvitaan uutta voimaa yhteiskunnan muuttamiseksi. On hyökättävä konservatiiveja vastaan, mutta voimat ovat vähäiset. Olisi löydettävä liittolainen, mutta mistä? Tällöin ilmaantui nerokas ajatus: ”Entä jos saamme jonkun tekemään työn puolestamme?” Tähän tarjoutui tilaisuus, kun Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, maahan alkoi tulla prostituoituja Itä-Euroopan maista. Konservatiiviset piirit olivat kauhuissaan, mutta oikeastaan mitään ei voinut tehdä, sillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kielsi prostituution määrittämisen rikolliseksi. Silloin jollain välähti: usutetaan konservatiivit seksiä ostavien miesten kimppuun ja annetaan näiden miesten tehdä likainen työ meidän puolestamme.
Jokainen homoseksuaalisuutta keskustelutilaisuuksissa puolustanut on kymmeniä ellei satoja kertoja kuullut perusväittämän: ”Mitä jos me hyväksymme homoseksuaalit ja muut seksuaalivähemmistöt, sittenhän meidän tulee hyväksyä pedofiilit ja lasten hyväksikäyttäjät”. Pedofilia ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ovat vakavia ja paljon yleisempiä ongelmia kuin uskommekaan, mutta jokaisen tulisi osata tehdä ero mikä on pedofiliaa ja lasten hyväksikäyttöä, ja mitä muuta seksuaalista toimintaa. Konservatiivit käyttävät pedofiliaa aseenaan vihjaten, että jos hyväksyt seksuaalisen suvaitsevaisuuden, olet pedofilian kannattajien leirissä. Niinpä Päivi Räsänen on vihjailevasti puhunut, kuinka tärkeää kansanedustajien on vastustaa pedofiliaa, vaikka tosiasiassa kaikki kansanedustajat ovat asiasta yhtä mieltä. Esimerkkinä, miten lesbot toivat saman pedofiliaväitöksen prostituutiokeskusteluun on Fuckin Åmål elokuvankin ohjannut Lukas Moodyson, joka täysin sumeilematta vetää yhtäläisyysmerkit pedofilian ja prostituution välillä: ”Manilassa on bordelli, jossa lapsia pidetään kahlittuina ja asiakkaat raiskaavat heitä… …kuka voi esittää prostituutiota lailliseksi.”
Konservatiivit kävivät innolla seksiä ostavien miesten kimppuun, ja mikä hämmästyttävää, täsmälleen samoin asioihin kuin lesbojen ja homojen kimppuun. Kyse oli ovelasti siitä, että julkiseen keskusteluun syötettiin samoja teemoja, kuin homoja ja lesboja syrjittäessä. Psykiatrian oppikirjahan kuvaa asiaa näin: ”Homoseksuaaleja usein syrjitään perustein, että he levittävät tauteja, lisäävät päihteiden ja huumeiden käyttöä ja rikollisuutta.” Tässä taas otteita Kristillisdemokraattien Sari Essayahilta ”Prostituutioon liittyy monia kielteisiä ilmiöitä, kuten huumekauppa, talousrikollisuus, sukupuolitaudit ja naisia hyväksikäyttävä paritusrikollisuus."
Huumeet nähdään konservatiivien kannanotoissa prostituutioon liittyvänä sekä siten, että prostituoidut ajautuvat huumeiden käyttöön samalla tavoin kuin homot aikanaan, ja samalla tavoin kuin lesbojen väitetään usein juovan liikaa ja kärsivän masennuksesta.
Esimerkki Aslanin homoutta vastustavasta lausunnosta: "useimmat tutkimukset…, raportit…, tutkimuskatsaukset… sekä homomiesten ja lesbojen kanssa työskennelleet terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat eri kemiallisten aineiden väärinkäytön yleisyyden olevan noin 30 %, vaihdellen 28-35 % välillä.”
Yksi lesbojen elämän suurimpia ongelmia on vanhempien suhtautuminen lasten lesbouteen. Suosituimman helsinkiläisen homodiskon nimi on DTM - Don't Tell Mama - älä kerro äidille. Yhä edelleen on siitä kertominen äidille vaikeimpia paikkoja kaapista ulos tulemiseen. Kumma kyllä, prostituutiokeskusteluihin on nykyisin aina keskeisenä argumenttina ujutettu väittämä: ”Emme voi hyväksyä prostituutiota, koska emme voi omasta tyttärestämme sanoa ylpeänä - hän on prostituoitu.” Entä jos tytär onkin lesbo?
Ihminen ei tarvitse seksiä, seksi ei ole perustarve ja kukaan ei ole kuollut seksin puutteeseen ovat myös keskustelussa esitettyjä väitteitä. Tämä taas liittyy lesbojen yhteiskunnalliseen asemaan siten, että heitä panostetaan pitämään oma seksuaalisuutensa piilossa ja tukahdutettuna. Tätä vaativat uskonnolliset piirit, jotka periaatteessa sallisivat samaa sukupuolta olevien ihmisten ”rakastaa toisiaan”, mutta vaativat heitä pidättäytymään sen seksuaalisista ilmaisuista.
Yleinen on myös käsitys, että lesbous on synti, kuten Buttiglione ilmoitti. Tällä käsityksellä ei ole mitään järki perustetta, se ei tule mistään, se vain muotoutuu ihmisten tunteista - heidän seksiä kohtaan tuntemista epäluuloista. Samalla se kietoutuu uskonnon ja moraalin perinteisiin ja auktoriteetteihin. Lesbolle tällainen on pakosti turhauttavaa: epämääräiseen auktoriteettiin vedoten todetaan asian olevan synti ja asiasta ei voida keskustella järkiperustein eikä se tarvitsee perusteluja. Tätä jäljitellen lesbot lanseerasivat samasta uskonnollis-autoritäärisestä perimmäistä samanlaiseen dogmaattisen väittämän: seksin ostaminen on synti. Tämä vääntyi keskustelussa muotoon: "Nainen ei saa olla kauppatavara".
Suunnitelma toteutui hyvin, paremmin Suomessa kuin ruotsissa, koska Suomessa on herännyt enemmän keskustelua. Ruotsissa laki meni läpi vahingossa liian nopeasti. Kukaan ei epäillyt mitään. Itsevarmuudessa tapahtui kuitenkin paljastava lipsahdus. Senaattori McCarthy kuuluisissa kommunisti- ja homovainoissa Amerikan Yhdysvalloista 1950-luvulla halusi savustaa perverssit(=homot) ulos valtion viroista. Itsevarmuuden puuskassa lesbot halusivat jäljitellä tätä ja kääntää tämänkin kiistan kohteeksi ja ehdottivat suoraan samanlaisista lakia säädettäväksi. Seksiä ostavat valtion virkamiehet tuli erottaa. Tai ehkä tämä olisi kokeilu: huomaako kukaan mitään? Ei huomannut.
Lesboilla ja feministeillä on paljon päällekkäisiä järjestöjä, Ruotsissa seksikieltolain ajoi läpi viimekädessä lesbo ja feministijärjestö ROKS – Riksorganisationen för Kvinnojourer och Tjejjourer i Sverige.
Tämän salaliiton nerokkuus perustuu siihen, että vaikka se ei toimisikaan toivotulla tavalla, siitä ei ole mitään riskiä. Vähintään konservatiivien seksuaalinen ahdistus siirtyy entisestä pääkohteestaan lesboista ja homoista prostituoitujen asiakkaisiin. Lesbot saavat olla vähintään rauhassa konservatiivien hyökkäyksiltä, kun he purkavat seksikompleksejaan muihin.
Täytyy kuitenkin antaa tunnustus, sillä tämän suunnitelman takana on todellinen ”Mastermind”. Suunnitelma on edennyt yhteiskunnassa täysin avoimena käyttäen hyväksi tiedotusvälineitä, eikä kukaan ole epäillyt mitään. Suunnitelman kehittäjällä on ollut hyvä käsitys ihmisen psykologiasta, julkisesta keskustelusta ja yhteiskunnasta. Kuka on suunnitelman takana: Lesbo, taitava juonittelija, yhteiskunnallisia suhteita, vaikutusvaltaa piireissä, kokemusta joukkoviestinnästä, ehkä mainosalalta, hyvin lahjakas.
Viisi vuotta sitten tuli voimaan Ruotsissa kummallinen laki, joka kiersi seksipalvelujen ostamisen, mutta ei niiden myymistä. Tämä ei ole asiassa ihmeellistä, vaan se seikka että lain takana oli lesbot. Saadakseen lain läpi lesbot vielä liittoutuivat kristillisten konservatiivien kanssa. Tässä ei ole mitään järkeä, liittouma pahimman vihollisien kanssa. Suomessa tämä merkitsisi sitä, että lesbot liittoutuisivat Päivi Räsäsen ja Hannu Takkulan kanssa. Mutta kun asiaa jälkeenpäin ajattelee tarkemmin, huomaatte sen takaa paljastuu mestarillisen nerokas salaliitto.
Tässä täytyy eläytyä lesbojen asemaan. Vaikka heidän asema yhteiskunnassa on parantunut ja syrjintä on vähentynyt, on kehitys pysähtynyt. Asenteet eivät muutu, ja lesboja on vähän yhteiskunnassa, vain muutama prosentti. Tarvitaan uutta voimaa yhteiskunnan muuttamiseksi. On hyökättävä konservatiiveja vastaan, mutta voimat ovat vähäiset. Olisi löydettävä liittolainen, mutta mistä? Tällöin ilmaantui nerokas ajatus: ”Entä jos saamme jonkun tekemään työn puolestamme?” Tähän tarjoutui tilaisuus, kun Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, maahan alkoi tulla prostituoituja Itä-Euroopan maista. Konservatiiviset piirit olivat kauhuissaan, mutta oikeastaan mitään ei voinut tehdä, sillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kielsi prostituution määrittämisen rikolliseksi. Silloin jollain välähti: usutetaan konservatiivit seksiä ostavien miesten kimppuun ja annetaan näiden miesten tehdä likainen työ meidän puolestamme.
Jokainen homoseksuaalisuutta keskustelutilaisuuksissa puolustanut on kymmeniä ellei satoja kertoja kuullut perusväittämän: ”Mitä jos me hyväksymme homoseksuaalit ja muut seksuaalivähemmistöt, sittenhän meidän tulee hyväksyä pedofiilit ja lasten hyväksikäyttäjät”. Pedofilia ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ovat vakavia ja paljon yleisempiä ongelmia kuin uskommekaan, mutta jokaisen tulisi osata tehdä ero mikä on pedofiliaa ja lasten hyväksikäyttöä, ja mitä muuta seksuaalista toimintaa. Konservatiivit käyttävät pedofiliaa aseenaan vihjaten, että jos hyväksyt seksuaalisen suvaitsevaisuuden, olet pedofilian kannattajien leirissä. Niinpä Päivi Räsänen on vihjailevasti puhunut, kuinka tärkeää kansanedustajien on vastustaa pedofiliaa, vaikka tosiasiassa kaikki kansanedustajat ovat asiasta yhtä mieltä. Esimerkkinä, miten lesbot toivat saman pedofiliaväitöksen prostituutiokeskusteluun on Fuckin Åmål elokuvankin ohjannut Lukas Moodyson, joka täysin sumeilematta vetää yhtäläisyysmerkit pedofilian ja prostituution välillä: ”Manilassa on bordelli, jossa lapsia pidetään kahlittuina ja asiakkaat raiskaavat heitä… …kuka voi esittää prostituutiota lailliseksi.”
Konservatiivit kävivät innolla seksiä ostavien miesten kimppuun, ja mikä hämmästyttävää, täsmälleen samoin asioihin kuin lesbojen ja homojen kimppuun. Kyse oli ovelasti siitä, että julkiseen keskusteluun syötettiin samoja teemoja, kuin homoja ja lesboja syrjittäessä. Psykiatrian oppikirjahan kuvaa asiaa näin: ”Homoseksuaaleja usein syrjitään perustein, että he levittävät tauteja, lisäävät päihteiden ja huumeiden käyttöä ja rikollisuutta.” Tässä taas otteita Kristillisdemokraattien Sari Essayahilta ”Prostituutioon liittyy monia kielteisiä ilmiöitä, kuten huumekauppa, talousrikollisuus, sukupuolitaudit ja naisia hyväksikäyttävä paritusrikollisuus."
Huumeet nähdään konservatiivien kannanotoissa prostituutioon liittyvänä sekä siten, että prostituoidut ajautuvat huumeiden käyttöön samalla tavoin kuin homot aikanaan, ja samalla tavoin kuin lesbojen väitetään usein juovan liikaa ja kärsivän masennuksesta.
Esimerkki Aslanin homoutta vastustavasta lausunnosta: "useimmat tutkimukset…, raportit…, tutkimuskatsaukset… sekä homomiesten ja lesbojen kanssa työskennelleet terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat eri kemiallisten aineiden väärinkäytön yleisyyden olevan noin 30 %, vaihdellen 28-35 % välillä.”
Yksi lesbojen elämän suurimpia ongelmia on vanhempien suhtautuminen lasten lesbouteen. Suosituimman helsinkiläisen homodiskon nimi on DTM - Don't Tell Mama - älä kerro äidille. Yhä edelleen on siitä kertominen äidille vaikeimpia paikkoja kaapista ulos tulemiseen. Kumma kyllä, prostituutiokeskusteluihin on nykyisin aina keskeisenä argumenttina ujutettu väittämä: ”Emme voi hyväksyä prostituutiota, koska emme voi omasta tyttärestämme sanoa ylpeänä - hän on prostituoitu.” Entä jos tytär onkin lesbo?
Ihminen ei tarvitse seksiä, seksi ei ole perustarve ja kukaan ei ole kuollut seksin puutteeseen ovat myös keskustelussa esitettyjä väitteitä. Tämä taas liittyy lesbojen yhteiskunnalliseen asemaan siten, että heitä panostetaan pitämään oma seksuaalisuutensa piilossa ja tukahdutettuna. Tätä vaativat uskonnolliset piirit, jotka periaatteessa sallisivat samaa sukupuolta olevien ihmisten ”rakastaa toisiaan”, mutta vaativat heitä pidättäytymään sen seksuaalisista ilmaisuista.
Yleinen on myös käsitys, että lesbous on synti, kuten Buttiglione ilmoitti. Tällä käsityksellä ei ole mitään järki perustetta, se ei tule mistään, se vain muotoutuu ihmisten tunteista - heidän seksiä kohtaan tuntemista epäluuloista. Samalla se kietoutuu uskonnon ja moraalin perinteisiin ja auktoriteetteihin. Lesbolle tällainen on pakosti turhauttavaa: epämääräiseen auktoriteettiin vedoten todetaan asian olevan synti ja asiasta ei voida keskustella järkiperustein eikä se tarvitsee perusteluja. Tätä jäljitellen lesbot lanseerasivat samasta uskonnollis-autoritäärisestä perimmäistä samanlaiseen dogmaattisen väittämän: seksin ostaminen on synti. Tämä vääntyi keskustelussa muotoon: "Nainen ei saa olla kauppatavara".
Suunnitelma toteutui hyvin, paremmin Suomessa kuin ruotsissa, koska Suomessa on herännyt enemmän keskustelua. Ruotsissa laki meni läpi vahingossa liian nopeasti. Kukaan ei epäillyt mitään. Itsevarmuudessa tapahtui kuitenkin paljastava lipsahdus. Senaattori McCarthy kuuluisissa kommunisti- ja homovainoissa Amerikan Yhdysvalloista 1950-luvulla halusi savustaa perverssit(=homot) ulos valtion viroista. Itsevarmuuden puuskassa lesbot halusivat jäljitellä tätä ja kääntää tämänkin kiistan kohteeksi ja ehdottivat suoraan samanlaisista lakia säädettäväksi. Seksiä ostavat valtion virkamiehet tuli erottaa. Tai ehkä tämä olisi kokeilu: huomaako kukaan mitään? Ei huomannut.
Lesboilla ja feministeillä on paljon päällekkäisiä järjestöjä, Ruotsissa seksikieltolain ajoi läpi viimekädessä lesbo ja feministijärjestö ROKS – Riksorganisationen för Kvinnojourer och Tjejjourer i Sverige.
Tämän salaliiton nerokkuus perustuu siihen, että vaikka se ei toimisikaan toivotulla tavalla, siitä ei ole mitään riskiä. Vähintään konservatiivien seksuaalinen ahdistus siirtyy entisestä pääkohteestaan lesboista ja homoista prostituoitujen asiakkaisiin. Lesbot saavat olla vähintään rauhassa konservatiivien hyökkäyksiltä, kun he purkavat seksikompleksejaan muihin.
Täytyy kuitenkin antaa tunnustus, sillä tämän suunnitelman takana on todellinen ”Mastermind”. Suunnitelma on edennyt yhteiskunnassa täysin avoimena käyttäen hyväksi tiedotusvälineitä, eikä kukaan ole epäillyt mitään. Suunnitelman kehittäjällä on ollut hyvä käsitys ihmisen psykologiasta, julkisesta keskustelusta ja yhteiskunnasta. Kuka on suunnitelman takana: Lesbo, taitava juonittelija, yhteiskunnallisia suhteita, vaikutusvaltaa piireissä, kokemusta joukkoviestinnästä, ehkä mainosalalta, hyvin lahjakas.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.