Yllytys kansalaistottelemattomuuteen Nato-keskustelussa
11.3.2015 00:00 Seppo Lavonen Eduskuntavaalit 2015
.
ALKEISTENTTI TURVALLISUUSPOLITIIKASTA VAALIEHDOKKAILLE
Venäjä romutti vajaassa vuodessa koko Euroopan turvallisuusympäristön. Despootin hallitsema maa ei enää mahdu omien rajojensa sisälle. Alueita vallataan ja naapureita uhkaillaan. Vapaa media ja oppositio vaiennetaan murhiakaan kaihtamatta. Eihän ylen ystävällisestä rajanaapurista pitänyt tuollaista hylkiövaltiota tulla. Tuli kuitenkin.
Pian valittava eduskuntamme voi siis joutua tekemään nopeitakin puolustuspoliittisia päätöksiä, joista riippuu koko itsenäisen kansakunnan olemassaolo. Ilman järkevää turvallisuuspolitiikkaa meiltä saattaa äkkiä poistua tarve tehdä mitään muutakaan itsenäistä politiikkaa.
Valtiojohto käyttäytyy kuitenkin oudosti. Ulkoministeri tekee hartiavoimin töitä estääkseen puolustuspolitiikan nousemisen vaaliteemaksi ja saa näppylöitä jo pelkän Nato-sanan kuulemisesta. Mäntyniemen käskynjaossa 19.12.2014 ulkopoliittinen johto nyhti puoluepomoilta lupaukset pitää vaalikampanjoissaan suut supussa Natosta. Kummallista. Kesällähän Kultarannan turvallisuuspoliittisen puuhamaan isäntä nimenomaan toivoi nykyistä avoimempaa keskustelua. Yritykset kieltää keskustelu ennen vaaleja ovat käsittämättömiä. Siksi yllytänkin äänestäjiä kansalaistottelemattomuuteen: Laittakaa ehdokkaat tenttiin! Oman ääneni saa ehdokas, joka vakuuttavimmin vastaa seuraaviin kysymyksiin, ja tarkoitan julkista vastaamista:
1) Onko Suomella tällä hetkellä mielestäsi uskottava itsenäinen kyky koko maan puolustamiseen? Jos on, niin suhteessa mihin se on uskottava? Mihin selvityksiin uskosi perustuu? Pystymmekö torjumaan hyökkäyksen täysin, vai pystymmekö vain viivytykseen ja kuinka pitkään? Tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia?
2) Jos puolustuksemme ei nyt ole uskottava, valitse seuraavista vaihtoehdoista mielestäsi paras:
- Korotetaan reippaasti itsenäisen puolustuksen budjettia. Toteutuuko uskottavuus tuplaamalla vai triplaamalla nykyiset määrärahat, vai mikä on mielestäsi oikea kerroin? Paljonko silloin verotus nousisi per kansalainen? Lukuja, kiitos. Autan vähän: Suomen puolustusbudjetti on nyt 2,7 miljardia €/vuosi. Venäjän on n. 70 miljardia €/vuosi.
- Pidetään oma puolustus kunnossa ja liitytään 22:n EU-maan jatkoksi puolustusliitto Natoon, jolloin saadaan välittömät turvatakuut sekä hyökkäykset kokonaan ehkäisevä uskottava pelote. Paljonko jäsenyydestä tulisi nykytilanteeseen verrattuna vuodessa lisämenoja kansalaista kohden? Ota selvää Naton jäsenmaksusta, laske ja hämmästy.
- Luotetaan siihen, että Nato auttaa joka tapauksessa, koska Suomi on 20 vuotta ollut Naton rauhankumppani kriisinhallintatehtävissä.
- Luotetaan siihen, että Euroopan Unioni auttaa aseellisesti jäsenmaataan Lissabonin sopimuksen perusteella.
- Luotetaan Ruotsista saatavaan aseelliseen apuun.
- Haetaan uhkaajalle/hyökkääjälle lähestymiskieltoa.
- Ei tehdä mitään. Puoluekokous päätti, ettei Suomea nyt eikä tulevaisuudessa uhkaa kukaan eikä mikään.
3) Selitä lyhyesti, mikä on Pohjois-Atlantin sopimuksen viides artikla, ja mitä se merkitsee Naton rauhankumppanimaa Suomelle?
4) Selitä lyhyesti Suomen Nato-option sisältö. Mihin sopimusasiakirjaan se perustuu sekä miten ja milloin Suomi voi optionsa lunastaa?
5) Jos Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, kuka tekisi aloitteen, miten prosessi etenisi, ja missä vaiheessa olisi neuvoa antava kansanäänestys?
6) Vaatiiko Nato jäsenekseen hakevalta valtiolta kansanäänestystä?
7) Vaatiiko Suomen lainsäädäntö Nato-jäsenyydestä kansanäänestystä?
8) Onko rivikansalaisella kansanäänestyksessä vaadittavat asiatiedot Natosta? Jos on, perustele miksi on. Jos ei ole, miten tietämystä pitäisi lisätä? Vai pitäisikö asia jättää kokonaan niille, jotka edustuksellisessa demokratiassa vaaleilla varta vasten valitaan tekemään vaikeitakin päätöksiä? Siis niille 200:lle, joiden joukkoon Sinäkin olet pyrkimässä?
9) Jos uhka nyt liittoutumatonta Suomea kohtaan kärjistyisi sodaksi kuten Ukrainassa, olisitko valmis eduskunnan jäsenenä määräämään liikekannallepanon ja lähettämään lähiomaisesi, esimerkiksi poikasi, sotimaan tietäen, että lopputulos olisi surkea? Vai pitäisikö joukkojen mobilisoinnista järjestää kansanäänestys?
10) Pitäisikö mielestäsi Suomen alkavalla hallituskaudella hakea Nato-jäsenyyttä? Tähän joudut vastaamaan joko kyllä tai ei. Perustele.
Ovatko kysymykset liian vaikeita? Jos ovat, miksi olet ehdokkaana? Ovatko kysymykset johdattelevia? No varmasti ovat ja tarkoituksella, sillä tämä on työhönottohaastattelu. Aihetta pakoilevia ja vastaamista vältteleviä ehdokkaita pidän kyvyttöminä osallistumaan turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon.
Suvereenin valtion turvallisuus on perusolemukseltaan ihan pragmaattinen sotilaallinen ja teknis-taloudellinen kokonaisuus. Siitä päättämisessä ei saa olla sijaa homehtuneilla yya-liturgioilla, gallu
11.3.2015 00:00 Seppo Lavonen Eduskuntavaalit 2015
.
ALKEISTENTTI TURVALLISUUSPOLITIIKASTA VAALIEHDOKKAILLE
Venäjä romutti vajaassa vuodessa koko Euroopan turvallisuusympäristön. Despootin hallitsema maa ei enää mahdu omien rajojensa sisälle. Alueita vallataan ja naapureita uhkaillaan. Vapaa media ja oppositio vaiennetaan murhiakaan kaihtamatta. Eihän ylen ystävällisestä rajanaapurista pitänyt tuollaista hylkiövaltiota tulla. Tuli kuitenkin.
Pian valittava eduskuntamme voi siis joutua tekemään nopeitakin puolustuspoliittisia päätöksiä, joista riippuu koko itsenäisen kansakunnan olemassaolo. Ilman järkevää turvallisuuspolitiikkaa meiltä saattaa äkkiä poistua tarve tehdä mitään muutakaan itsenäistä politiikkaa.
Valtiojohto käyttäytyy kuitenkin oudosti. Ulkoministeri tekee hartiavoimin töitä estääkseen puolustuspolitiikan nousemisen vaaliteemaksi ja saa näppylöitä jo pelkän Nato-sanan kuulemisesta. Mäntyniemen käskynjaossa 19.12.2014 ulkopoliittinen johto nyhti puoluepomoilta lupaukset pitää vaalikampanjoissaan suut supussa Natosta. Kummallista. Kesällähän Kultarannan turvallisuuspoliittisen puuhamaan isäntä nimenomaan toivoi nykyistä avoimempaa keskustelua. Yritykset kieltää keskustelu ennen vaaleja ovat käsittämättömiä. Siksi yllytänkin äänestäjiä kansalaistottelemattomuuteen: Laittakaa ehdokkaat tenttiin! Oman ääneni saa ehdokas, joka vakuuttavimmin vastaa seuraaviin kysymyksiin, ja tarkoitan julkista vastaamista:
1) Onko Suomella tällä hetkellä mielestäsi uskottava itsenäinen kyky koko maan puolustamiseen? Jos on, niin suhteessa mihin se on uskottava? Mihin selvityksiin uskosi perustuu? Pystymmekö torjumaan hyökkäyksen täysin, vai pystymmekö vain viivytykseen ja kuinka pitkään? Tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia?
2) Jos puolustuksemme ei nyt ole uskottava, valitse seuraavista vaihtoehdoista mielestäsi paras:
- Korotetaan reippaasti itsenäisen puolustuksen budjettia. Toteutuuko uskottavuus tuplaamalla vai triplaamalla nykyiset määrärahat, vai mikä on mielestäsi oikea kerroin? Paljonko silloin verotus nousisi per kansalainen? Lukuja, kiitos. Autan vähän: Suomen puolustusbudjetti on nyt 2,7 miljardia €/vuosi. Venäjän on n. 70 miljardia €/vuosi.
- Pidetään oma puolustus kunnossa ja liitytään 22:n EU-maan jatkoksi puolustusliitto Natoon, jolloin saadaan välittömät turvatakuut sekä hyökkäykset kokonaan ehkäisevä uskottava pelote. Paljonko jäsenyydestä tulisi nykytilanteeseen verrattuna vuodessa lisämenoja kansalaista kohden? Ota selvää Naton jäsenmaksusta, laske ja hämmästy.
- Luotetaan siihen, että Nato auttaa joka tapauksessa, koska Suomi on 20 vuotta ollut Naton rauhankumppani kriisinhallintatehtävissä.
- Luotetaan siihen, että Euroopan Unioni auttaa aseellisesti jäsenmaataan Lissabonin sopimuksen perusteella.
- Luotetaan Ruotsista saatavaan aseelliseen apuun.
- Haetaan uhkaajalle/hyökkääjälle lähestymiskieltoa.
- Ei tehdä mitään. Puoluekokous päätti, ettei Suomea nyt eikä tulevaisuudessa uhkaa kukaan eikä mikään.
3) Selitä lyhyesti, mikä on Pohjois-Atlantin sopimuksen viides artikla, ja mitä se merkitsee Naton rauhankumppanimaa Suomelle?
4) Selitä lyhyesti Suomen Nato-option sisältö. Mihin sopimusasiakirjaan se perustuu sekä miten ja milloin Suomi voi optionsa lunastaa?
5) Jos Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, kuka tekisi aloitteen, miten prosessi etenisi, ja missä vaiheessa olisi neuvoa antava kansanäänestys?
6) Vaatiiko Nato jäsenekseen hakevalta valtiolta kansanäänestystä?
7) Vaatiiko Suomen lainsäädäntö Nato-jäsenyydestä kansanäänestystä?
8) Onko rivikansalaisella kansanäänestyksessä vaadittavat asiatiedot Natosta? Jos on, perustele miksi on. Jos ei ole, miten tietämystä pitäisi lisätä? Vai pitäisikö asia jättää kokonaan niille, jotka edustuksellisessa demokratiassa vaaleilla varta vasten valitaan tekemään vaikeitakin päätöksiä? Siis niille 200:lle, joiden joukkoon Sinäkin olet pyrkimässä?
9) Jos uhka nyt liittoutumatonta Suomea kohtaan kärjistyisi sodaksi kuten Ukrainassa, olisitko valmis eduskunnan jäsenenä määräämään liikekannallepanon ja lähettämään lähiomaisesi, esimerkiksi poikasi, sotimaan tietäen, että lopputulos olisi surkea? Vai pitäisikö joukkojen mobilisoinnista järjestää kansanäänestys?
10) Pitäisikö mielestäsi Suomen alkavalla hallituskaudella hakea Nato-jäsenyyttä? Tähän joudut vastaamaan joko kyllä tai ei. Perustele.
Ovatko kysymykset liian vaikeita? Jos ovat, miksi olet ehdokkaana? Ovatko kysymykset johdattelevia? No varmasti ovat ja tarkoituksella, sillä tämä on työhönottohaastattelu. Aihetta pakoilevia ja vastaamista vältteleviä ehdokkaita pidän kyvyttöminä osallistumaan turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon.
Suvereenin valtion turvallisuus on perusolemukseltaan ihan pragmaattinen sotilaallinen ja teknis-taloudellinen kokonaisuus. Siitä päättämisessä ei saa olla sijaa homehtuneilla yya-liturgioilla, gallu
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihan hyvä avaushan tuo on. Ei mitään tiltuilua, vaan täyttä asiaa.
Tätäkin kannattaa kysyä:
Miten Suomen kävisi Nato-maana sodassa Nato vastaan Venäjä. Onko eturintamassa olemisesta hyötyä vai haittaa?