Leikataan ja kuristetaan, ne on Kokoomuksen lääkkeet köyhemmille ihmisille. Siitä vaan, vastatkaa itse seurauksista. Suomi pariksi viikoksi kiinni, sitten se nähtäisiin.
Kokoomus kiihottaa kansaa yleislakkoon?
sitäkö_te_haluatte
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun vahvaa talouskasvua ei ole odotettavissa ja kun kokonaisveroastetta ei käytännössä voi enää korottaa, niin jäljelle jää oikeastaan vain menolaikkausten tie, kun valtion budjettia pitää tasapainottaa. Mutta tietenkin pelkkien leikkausten lisäksi tarvitaan positiivisia toimia viennin elvyttämiseksi ja teollisuuden pyörien saamiseksi kunnolla liikkeelle. Jos työttömyys voitaisiin kokonaan poistaa, niin pelkästään se raha, mikä työttömyysturvamenoina vuosittain tämän vuoksi saastyisi (4.8 miljardia euroa) riittäisi tasapainottamaan tilanteemme. Nythän vaje on valtion puolella noin kolme miljardia euroa ja kuntien puolelle kaksi miljardia euroa. Kaikki menisivät päittäin. No tätä emme tietenkään pysty tekemään, mutta se vain osoittaa, kuinka rampauttavaa on yhteiskunnan kannalta se, että näin suuri osa työikäisestä väestöstä on minun laillani työttöminä. Tietenkin työttömyys pitkään jatkuessaan rampauttaa myös meitä työttömiä. Vaikka sanotankin, ettei terve ruumis työtä
kaipaa, niin väitän, että kaipaa.
Enpä oikein usko, että Suomi millään yleislakolla pystyisi tilannettaan ainakaan parantamaan. Kreikassahan on muutaman viime vuotena lakkoiltu melko tiheään, ja se on osaltaan heikentänyt Kreikan omaa tilannetta. Nyt tarvitaan positiivista otetta ja toimia, jotka aidosti lisäävät työn tarjontaa ja myös sen kysyntää. Sekä henkiset että fyysiset esteet ihmisten työllistämiselle on purettava ja siihen liittyy myös lupabyrokratian helpottaminen investointien osalta. Tällä hetkellä suomalaisen lupabyroratian rattaissa lienee kahden kolmen miljardin edestä investointeja, jotka toteutuessan loisivat tuhansia uusia työpaikkoja. Mutta byrkratian rattaat jauhavat Suomessa kovin hitaasti, paljon hitaammin kuin vaikkapa Ruotsissa. Grahn-Laasonen asetti viime vuoden puolella Tarastin työryhmän kehittelemään ehdotuksia byrokratian helpottamiseksi. Nyt tuo työryhmä luovutti esityksenä ympäristöministerille. Se esittää kaikkiaan yhdeksäätoista parannusehdotusta.
Mikä työ ensinnäkin vaikuttaa vientiin, paljonko siinä on ihmisiä, miten palkkakustannukset vaikuttavat tuotteen hintaan jne. Miksei julkisen sektorin korkeapalkkaisten palkkoja alenneta, sillä voitaisiin keventää myös yritysten ja tuotteiden sisältämiä veroja, se voisi olla tehokkaampi kilpailukykyä lisäävä tekijä.
Paperialalla, joka on hyvin pääomavaltaista, ei palkkakustannuksilla ole ollut vuosikymmeniin järin suurta merkitystä. Siksi paperikoneiden hoitajille on firmojen ollut varaa maksaa koulutukseen nähden varsin kovaa palkkaa.
Julkisella sektorilla ei kovapalkkaisia johtajia ole kaikkiin julkisen sektorin työntekijöihin nähden kovin suurta määrää. Liäksi julkinen sektori ei yläportaan osalta saa olla aivan mopen osilla yksityiseen puoleen verrattuna, koska muuten lähes kaikki huipputason johtajat poistuisivat julkiselta sektorilta. Et kuitenkaan ole täysin väärässä, sillä yksityisellä puolella on tiukka tulosvastuu, ja heikosti menesyvät johtajat joutuvat pihalle hyvinkin nopeasti. Julkisella puolella voit jatkaa töitäsi, vaikka polkuasi toistuvasti reunustaisivat savuavat rauniot.
Monikohan julkisen puolen laiskanpulskea johtaja lähtisi tai edes pärjäisi yksityisellä puolella. Pidemmät työpäivät, lyhyemmät lomat, enemmän tulosvastuuta yms.