Puhevika pilaa elämän

puhevikainen

Itselläni on paha R-vika ja tämän lisäksi puheessani on pieni "aksentti" välillä, varsinkin kun hermostun tai olen jännittynyt. Tykkään netin välityksellä jutella ihmisten kanssa, mutta livenä välttelen sanoja joiden kanssa voi tulla ongelmia joka johtaa taas puhumattomuuteen. Tämän takia minusta saa ehkä turhan kylmän ja hiljaisen kuvan, vaikka haluaisinkin osallistua keskusteluihin paremmin. Mikään ei ole niin ahdistavaa kuin toinen hokee "Mitä?" ja sitten katsotaan hieman säälien minua, jopa muutamaan otteeseen. Tuntuu, että osa ihmisistä kohtelee minua tämän takia vammaisena. En oikein itsekään ymmärrä miksi puheeni jotenkin puuroutuu välillä. Olen käynyt puheterapeutilla ja koettanut opetella puhumaan myös netissä löytyvien ohjeiden mukaan niin kuin normaali ihminen, mutta tuloksetta. Lapsena, nuorena ja joskus myös aikuisena olen saanut vittuilua osakseni tuon takia. Ihmiset saattavat jopa matkia puhetyyliäni töissä.

Tähän ei voi sanoa edes "Kyllä se sitten vanhempana paranee", koska olen jo lähemmäksi 30-vuotias. Tämä on masentanut ja olen jopa harkinnut itsemurhaa asian takia... tämä saattaa kuulostaa liioiteltu toimeenpiteeltä, mutta olen vain niin väsynyt tuohon. En usko kuitenkaan päätyväni moiseen ratkaisuun koskaan.

14

343

Vastaukset

  • Puhevika on kuin arpinen naama: se häiritsee ensin muita ja syö itsetuntoa, muttei oikeasti vaikuta siihen, mitä osaat ja millainen olet ihmisenä. Keskity siihen, mitä annettavaa sinulla on työssä ja yksityiselämässä. 30 ei ole itsemurhaikä, vaan sen on ikä, jossa todetaan, että "mulla on tällainen taakka ja elän sovussa sen kanssa". Lopeta puheterapia ja huomion kiinnittäminen omaan puhetapaasi, koska niistä ei kuitenkaan tule enempää apua. Ryhdy päättäväisesti puhumaan niin tutuille kuin vieraille omalla tavallasi, ensin vähän, sitten enemmän. Vähitellen totut siihen, että sinulla on sanottavaa ja ettei puhevika estä kommunikaatiota. Ihan oikeasti.

  • Itsellä on vieläkin ärrä vika 23-vuotiaana. Siitä on huomauteltu jo ihan pienestä asti ja jopa perheenjäsenien mukaan se oli välillä hauskaa, mutta ei minusta. Alakoulussa aina joku kiusotteli siitä, mutta silloin olin vielä kova suustani ja panin vastaan. Minulla oli paljon kavereita ja yläkoulussa kuulin vieläkin paljon ärräviastani, joten aloin karttamaan ärriä sisältäviä sanoja. Vieläkään en uskalla sanoa ärrää julkisesti, paitsi jos puhun tuntemattomalle pakon edessä. Läheisille en ole uskaltanut enää sanoa ärrää. Ärräni on kyllä parantunut kun olen harjoitellut silloin tällöin. Osaan nykyään täristyttää hyvin rrrrrrrrrr, mutta se alussa töksähtää, joka tekee siitä vaikeaa liittää sanoihin. Olisin muuten hyvin puhelias ja olin fiksu koulussa. Tämä vika kuitenkin on masentanut minua jo kauan, vaikka kykenen puhumaan ihmisille. Saisin vain niin paljon enemmän aikaiseksi, jos osaisin ärrän sanoa.

  • Eikö r-kirjaimen kanssa kamppaileville täydellinen ratkaisu olisi muuttaa maahan, jossa sitä ei tarvitse, esim. britteihin? Saman tien pääsisi ongelmasta! :) Kai se nyt olisi parempi ratkaisu kuin itsemurha? Elämälläon vielä paljon annettavaa 3-kymppiselle! Lisäksi itsemurha on ehkä kadotukseen johtava synti, joten sitä riskiä ei kannata ottaa, asiat vain pahenevat moninkertaisesti. Jumala on vastaus kaikkeen, hän voi auttaa myös puheeseen liittyvien vaikeuksien kanssa tai antaa rauhan niistä huolimatta. Rukoilen puolestasi aloittaja!

  • Moi!

    Ja tsemppiä!!

    Kysyisin:

    Olen tässä jo pitkään pohtinut (kun haluan auttaa mutta myös olla töissä enkä työtön) että mitä maksettaisiin jos lupaisin R- tai S-vian korjaamisen kuukaudessa siten että kaksi kertaa 4 tuntia viikossa (eli kaksi neljän tunnin sessiota viikossa) kuukauden ajan ja "rahat takaisin jos ei opi" takuulla?

    Voisiko tästä tehdä ammatin vaikka ei ole ns. virallinen puheterapeutti? Osaan meinaan tämän ja voin hyvin luvata että rahat takaisin....

    Mutta oppilaiden määrä ja hinta tietenkin sanelee että elääkö sillä koska se vie aikaa sen kuukauden.

    • No ois tosi jees jos oppis sanoo noi kirjaimet, mut siis en oikee tiiä kannattaisko tollane..Tai siis ite ainaki tekisin sillee et esittäisin et en oo oppinu sanoo niit kirjaimii sen kuukauden aikana ni saisin ne rahat takas. No eivaa:D..
      Mut hei jos sul on oikeesti joku konsti mil oppis sanoo ne kirjaimet, ni kerro toki. Moni välttyis silt itsemurhaltaki:/..
      Itekki oon ollu kauhee stressaaja noitte kirjaimie suhtee. Nykyää en ees oikee mieti noit vikoi, ku on paljo isompiiki ongelmii elämässä.Tän kurkkuärrän kyl kestää. mut tän s-vian kaa on jo aikamoista sössötystä:D, muutenki puhun jotenki nii sekavasti.
      Tsemppii muut kohtalontoverit!


    • Oikeesti meikä olis varmaan valmis maksamaan tuosta vaikka tonnin. Itsellä elämä olis niin toisenlainen ja parempi jos tätä r-vikaa ei olisi. Peruskoulussa aloin jo peittelemään vikaa. Ihmisetkin pitää mua aina tosi hiljaisena, kun en mukamas puhu. Jos jollakin olis jotai konsteja ja semmosia hyviä temppuja millä tuon ärrän oppis nopeaa tai edes lähes pommin varmasti niin jakakaa kiitos!


  • mulla oli pienenä R vika jota en itse edes huomannut. 8-9 luokalla luokallani oli poika joka pilkkasi minua puheviasta ja monesta muustakin asiasta. kukaan muu ei ole muistaakseni koskaan asiasta huomauttanut minulle.

    itse en ainakaan katso pahalla jos huomaan että toisella on puhevika. ihmisissä on niin paljon erilaisia vikoja ja puhevika on vain yksi muiden joukossa.

    kehottaisin nostamaan nenän pystyyn ja olemaan välittämättä kiusaajista tms jotka on niin tyhmiä että irvii muita. kannattaa vaikka kiinnittää kiusaajan piirteisiin huomiota -kyllä heistäkin sanottavaa löytyy. itse nuorena nielin kaiken paskan mitä kiusaajat haukku -paljon puhdistavampaa on sanoa kiusaajille yhtä törkeästi takaisin.

  • Risto renki riihenperässä kärryn pyöriä tervaili, Sitä aloin n 30 vuotiaana hokea yksin ollessani, ja muutaman kuukauden kuluessa se oli fiksattu.

  • Samassa veneessä elämä pilalla.

  • Itellä ottaa tää yks vino ylähammas kiinni kieleen ja olen miettinyt voiko se estää ärrän pärinän. Aion jonain päivänä käydä puheterapeutilla tutkituttamassa asian, mut jos jollaa mutua nii otan mielellään vastauksia vastaan :)

    https://imgur.com/a/5HrUdv1 Siinä vielä kuva hammasrivistöstä.

  • Ei toi vaikuta. R muodostuu samassa kohdassa kitalakea kuin D
    Kokeile vaikka sanoa ääneen pudkki----purkki

  • Kiitos läskimaha. Tämä antaa lisää potkua treenaamiseen!

  • Olen kyllä eri mieltä puheviasta. Se on yksi ´vika` muiden vikojen joukossa, joita meillä jokaisella ihmisellä on. Toisilla ne viat eivät heti pistä silmään tai kuulu korvaan, mutta usko pois, siellä ne viat ovat. Kukaan ei niiltä säästy. Sitä kutsutaan elämäksi.

    Olet vielä nuori, 30 vee on nuori ikä. Usko pois, minusta tuntuu, että ´ongelmasi´on jossain syvemmällä. Ongelma ei ratkea sillä, että yksilöllinen ja speciaali ärräsi tulisi samanlaiseksi kuin useimmilla. Olen tästä vakuuttunut. Ja luulen, että suurin osa ihmisistä hyväksyy erilaisuutta, koska jokainen on erilainen tavalla tai toisella. Voihan tietysti olla, että odotat ihmisiltä torjuntaa, ja joskus kiltitkin ihmiset tiedostamattaan vastaavat toisen odotuksiin, ja tekevät jonkin pienen kielteisen eleen, johon sinä reagoit välittömästi: siinä jälleen todiste!

    Minusta sinun kannattaa hakeutua omalääkärille ja vaatia jaksoa supportiivisessa terapiassa tai mitä niitä nyt sitten on. Kerro lääkärille, että haluat päästä käsittelemään asiaa ennen kuin se aiheuttaa suurempia ongelmia sinulle. Liioittelet lääkärille, että varmasti saat lähetteen psykologille supportiiviseen tms terapiaan. Se ei maksa sinulle mitään. Käsittääkseni kestää noin 10 kertaa, ja mahdollisesti vielä toiset 10 kertaa.

    Oikeasti, kukaan fiksu ja järkevä ihminen ei suhtaudu asenteellisesti tai kielteisesti ihmisiin, joilla on jokin näkyvä tai kuuluva ´vika´. Usko minua, se todellinen ongelma on syvemmällä, mutta syytät ärrävikaasi, koska et ehkä ole vielä tiedostanut, mistä on kyse ärräviasta riippumatta.

  • Ei elämä pääty puhevikaan. Itsellänikin on ihan sama vika ja olen jo keski-iässä. Totuus on, että se rajoittaa elämää jonkin verran. En ryhtyisi esim. puhetyöläiseksi, kuten opettajaksi tai papiksi, mutta on olemassa muita töitä, joissa se ei juuri haittaa. Jos joku pitää sinua tällaisen vian takia jotenkin huonompana, niin omapahan on asiansa, eikä sellaisesta tarvitse välittää. Ulkomaille en muuttaisi yhden kirjaimen takia. Parasta on hyväksyä itsensä sellaisena kuin on.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.