Tässä on sellainen näppituntuma että enää ihminen ei ole voimavara, vaurauden tekijä. Todellisuudessa tuotantotalous on jo siinä trimmivaiheessa on että suuri osa ihmisistä on jo kuluerä. Sanokaan minun sanoneen että eutanasipuheet ym. ennakoivat sitä että lähivuosina maailmassa alkaa köyhien massateloitukset. Maamme kansainvälinen kilpailukyky saattaa kohta vaatia sitä että kaikkein tuottamattomin 300 000 ihmisen porukka kokee vielä surkean lopun tavalla tai toisella. Ei hiekkamontulla vaan yksinkertaisesti vain niin että letkut irroitetaan ja sakin annetaan kuolla "ennen aikojaan" eli heidän loppuaan joudutetaan roskaruoalla, halvalla viinalla ja lääkkeillä.
Ennuste: lähivuosina alkaa köyhien teloitukset?
LopullinenRatkaisu
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Noudatammeko silloin EU:n köyhyysluokitusta? Mitä teemme eliminoitavien köyhien omaisuudelle: omakotitaloille, kesämökeille, autoille, veneille, mönkijöille, vesijeteille, elektroniikalle jne.?
Minä veikkaan, että vanhusten- ja lastenhoidon jälkeen yksityistetään ja myydään globaalifirmoille työttömyyden 'hoito'. Se hoidellaan sitten vaikka niin, että saadakseen ruokaa on muutettava globaalifirman (veronmaksajien runsaskätisin avustuksin) ylläpitämälle orjatyöleirille ja luovutettava omaisuutensa firmalle. Elämä saa sitten jatkua niin kauna kuin työpanoksen ja valtiontuen kanssa tuotto on firman mielestä riittävän korkea. Sitten vaan ruoka-annoksia pienemmäksi ja vähän gmo-moskaa ja lääkitystä, ja kansalainen potkaisee tyhjää. Hänen perikuntaansa voi sitten vielä velottaa hautajaiskustannuksia, vaikka ruumis itse käytettäisiinkin esimerkiksi lämpöenergiaksi työleirin polttouuneissa.
.
Kauhuskenaarion sijaan, miksemme keskittyisi ajattelemaan meidän yhteiskuntaamme sellaisena kuin sen haluaisimme olevan? Äänestetään parempaa puoluetta (IPU, vasemmisto, piraattipuolue tai jopa persut). Kehitetytään itse henkisesti. Kun tarpeeksi moni meistä muuttuu, maamme muuttuu. Aletaan ajatella 'me' sen sijaan, että ajattelisimme 'minä ja ne'. Poliitikoiltakin haluaisin kysyä ennen kaikkea sitä, pitävätköä he itseään yhtenä meistä vai asettavatko he itsensä ja kansan vastakkain. Toinen kysymys olisi se, onko kansan tahto heille laki, vai vain vaalien edellä hiukan huomioon otettava hankaluus, josta ei tarvitse vaalien jälkeen välittää.