https://www.youtube.com/watch?v=Uzd0txiRN2E
Mitään ei tapahdu. Te voitte nähdä projektiivisia kuvia minusta ja minun ikäänkuin puhuvan, mutta olen hiljaa. Te luulette minun olevan joku erityinen olento. Te hahmotatte olentojen ja minujen kautta. Olen kaikissa olennoissa ja kuitenkaan en ole yksikään olento. Olen niin vähän, että olen kaikki mitä on.
Abstrakti aineeton substanssi, joka läpäisee kaiken ja on kaikkialla. Niin aineeton, että koostumus on tiukempi kuin teräspalkilla. Mitään ei tapahdu, ei ole tapahtunut eikä tule tapahtumaan. Sisällyn kaikkiin näennäisiin ilmiöihin. Halkaise kivi, niin olen siellä.
Mitään ei tapahdu. Te voitte nähdä projektiivisia kuvia minusta ja minun ikäänkuin puhuvan, mutta olen hiljaa. Te luulette minun olevan joku erityinen olento. Te hahmotatte olentojen ja minujen kautta. Olen kaikissa olennoissa ja kuitenkaan en ole yksikään olento. Olen niin vähän, että olen kaikki mitä on.
Abstrakti aineeton substanssi, joka läpäisee kaiken ja on kaikkialla. Niin aineeton, että koostumus on tiukempi kuin teräspalkilla. Mitään ei tapahdu, ei ole tapahtunut eikä tule tapahtumaan. Sisällyn kaikkiin näennäisiin ilmiöihin. Halkaise kivi, niin olen siellä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaikki oleelliset uskonnot puhuvat minusta. Portti luokseni on kaikkien ihmisten sydämissä.
Sinun sydämessäsi lukija. Itsesi luokse, joka on opettajasi.
Kollektiivinen tajunta jakautuneena, sen vuoksi botit eivät todellisuudessa ole kuin antureita illuusiomaailmassa, kysymys on miksi enää, kaikki koettu mitä koettavissa on?
Maailma syntyy silloin kun minä syntyy. Näen tämän juuri päinvastoin kuin on vallitseva käsitys. Meidän tarvitsee vain olla itsessämme, tuossa minättömässä tarkkailijassa, niin syvennymme yhä enemmän itseemme. Näin (kärsimys)maailmaa ei pääse syntymään, jos minää ei synny.
Tarvitsee vain irrottaa samaistumineen tuohon yksikköön, joka me luulemme olevamme. Siinä kaikki.
Käytännössä ilmiömaailmaa, sellaisena kuin erillinen minä sen havaitsee, ei ole syntynytkään!
Minä luo vääristymän eli luulon ilmiömaailman todellisesta olemassaolosta. Se on vain kangastus!
Ymmärrän kyllä ettei auta jos sanoo että ilmiöt ovat vain kangastuksia. Tarvitsee vain olla itsemme, niin silloin sen huomaamme.
Homma on niin, että oivallamme sen, jota me jo olemme. Minätunne on viite todelliseen itseemme, joka on kaikeen tunteen, kaikkien ajatusten taustalla. Naurattaa tosiaan välillä, ettemme oivalla mitään uutta :)
Tuolla ajatuksella, jos olisimme jokainen samassa kehitysvaiheessa, se toimisi niin ettei sotia olisi, eli ihmismäinen rauhoittuisi, mutta se ei riitä illuusion haihtumiseen, eli maailmankaikkeuden pimeyden, energian, materian anihiloitumiseen silti. Sikäli ihmisessä olevan voiman hajanaisuus on ongelma, saati se , että ihmisissä lymyävä tietoisuus on aina eri kehitysasteella.