Kansanedustajat saattavat olla huonomuistisempia kuin äänestäjät
Tarkista oman vaaliehdokkaasi kanta pakkoruotsiin vaaleissa 2015.
Hakukone kertoo ehdokkaan kannan pakkoruotsiin HS -hakukoneessa ja Vapaa kielivalinta -kansalaisaloitteen kannatukseen eduskunnan äänestyksessä maaliskuussa 2015.
Vihreä kommentti kansanedustajan nimen alla kertoo, kuinka ehdokas on todella äänestänyt pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi eikä vain antanut vaalilupauksia pakkoruotsinvastaisuudestaan.
Kansalaisaloitteen kannatuksesta voit arvioida varmimmin ehdokkaat, jotka ovat jo tehneet jotakin pakkoruotsin muuttamiseksi vapaaehtoiseksi:
http://vapaakielivalinta.fi/eduskuntavaalit-2015.php?
Jotta voi olla varma poliitikon halusta pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi, kannattaa äänestää vain niitä, jotka ovat osoittaneet tehneensä jo jotakin pakkoruotsista luopumiseksi, eivätkä vain antaneet valheellista vaalilupausta vaalikoneeseen. Jos poliitikko on äänestänyt jo pakkoruotsia vastaan, häntä voinee pitää luotettavana. Tällaiset poliitikot on merkitty vihreällä tekstillä listauksessa.
Valitettavasti vaalikoneeseen annettuja mielipiteitä TÄYTYY PITÄÄ EPÄLUOTETTAVINA lupauksina, joilla ehdokas haluaa vain kosiskella tiettyjä ihmisryhmiä. Vaalikone on täynnä kansanedustajia, jotka väittävät olevansa vapaan kielivalinnan puolesta, mutta eivät kuitenkaan tukeneet kielialoitetta eduskunnan äänestyksessä. Listassa on kerrottu lisäriveillä, kuinka alueesi edustajat äänestivät eduskunnan äänestyksessä.
Tarkista oman vaaliehdokkaasi kanta pakkoruotsiin vaaleissa 2015.
Hakukone kertoo ehdokkaan kannan pakkoruotsiin HS -hakukoneessa ja Vapaa kielivalinta -kansalaisaloitteen kannatukseen eduskunnan äänestyksessä maaliskuussa 2015.
Vihreä kommentti kansanedustajan nimen alla kertoo, kuinka ehdokas on todella äänestänyt pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi eikä vain antanut vaalilupauksia pakkoruotsinvastaisuudestaan.
Kansalaisaloitteen kannatuksesta voit arvioida varmimmin ehdokkaat, jotka ovat jo tehneet jotakin pakkoruotsin muuttamiseksi vapaaehtoiseksi:
http://vapaakielivalinta.fi/eduskuntavaalit-2015.php?
Jotta voi olla varma poliitikon halusta pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi, kannattaa äänestää vain niitä, jotka ovat osoittaneet tehneensä jo jotakin pakkoruotsista luopumiseksi, eivätkä vain antaneet valheellista vaalilupausta vaalikoneeseen. Jos poliitikko on äänestänyt jo pakkoruotsia vastaan, häntä voinee pitää luotettavana. Tällaiset poliitikot on merkitty vihreällä tekstillä listauksessa.
Valitettavasti vaalikoneeseen annettuja mielipiteitä TÄYTYY PITÄÄ EPÄLUOTETTAVINA lupauksina, joilla ehdokas haluaa vain kosiskella tiettyjä ihmisryhmiä. Vaalikone on täynnä kansanedustajia, jotka väittävät olevansa vapaan kielivalinnan puolesta, mutta eivät kuitenkaan tukeneet kielialoitetta eduskunnan äänestyksessä. Listassa on kerrottu lisäriveillä, kuinka alueesi edustajat äänestivät eduskunnan äänestyksessä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pitää sitten varmuuden vuoksi äänestää jotain RKP:n ehdokasta, koska olen pakkoruotsin kannattaja. koululaiset kun eivät vapaaehtoisesti tee mitään, on hyvä oppia edes kielen alkeita, vaikka pakolla.
"Pitää sitten varmuuden vuoksi äänestää jotain RKP:n ehdokasta, koska olen pakkoruotsin kannattaja."
Aloitustani voi hyvin käyttää myös näin päin kuin kirjoitat. Se on juuri sitä demokratiaa. Kiitän, että luit aloitukseni, ja sait siitä apua päätöksentekoosi. Samaa mieltä kanssasi on sentään yli 20% suomalaisista ja eri mieltä vajaat 80%.
Tarkista ehdokkaan kanta myös maakauppoihin venäläisille. Se on vielä tärkeämpi asia kuin ruotsin opiskelun lopettaminen.
Aivan niin, koska maakaupat ovat pääsääntöisesti hyvä asia, ei niitä pidä kieltää. Jos joissain tapauksissa turvallisuus kyseessä, niin sellaiseen voi rustata erillispykälän valtion etuosto-oikeudesta.
Kunnilla on vuosikymmenet ollut käytössään etuosto-oikeus maaomaisuuteen sekä valtiolla ja kunnilla on ollut vuosisadat pakkolunastusoikeus, jota varsinkin Ruotsin kuninkaat käyttivät Suomen alueella ottamalla maat kuninkaan läheiselle.
Tästähän sai alkunsa tämä ruotsalaisten rikastuminen Suomen maanomistajien kustannuksella.....ja... myöhemmin, 1970-LUVULLA PAKKORUOTSIN TULO SUOMEEN.
Kunnan etuosto-oikeutta voi lain mukaan käyttää ainoastaan maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Etuostoa ei saa käyttää maan hankkimiseksi muuhun kuin laissa mainittuihin tarkoituksiin ja sen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Näissä etuosto-oikeuksissa on se vika, että tiedettäessä jokin alue "tärkeäksi" voidaan hinnaksi sopia vaikka miten suuri suhteessa alueen hintatasoon ja kunta joutuu maksamaan tuon vedätetyn hinnan kokonaisuudessaan. Ilman lakikorjausta tästä koituu keinottelijoille mahtava tilaisuus.
Pakkoruotsia edistävän säätiön vaalituki ei kelvannut SDP:n ehdokkaalle – 1400 euroa liian vähän!
SDP:n eduskuntavaaliehdokas Maarit Feldt-Ranta oli hakenut vaalitukea Kaksikielisen Suomen puolesta -säätiöltä ja saikin 1400 euroa, mistä hän kieltäytyi, koska summa oli pienuudessaan "kuin märkä rätti kasvoille".
“Sosialidemokraateille tarjottiin yhteensä vain kuusi tuhatta euroa, kun RKP:lle on myönnetty miljoona. Tuntuu, kuin olisi märällä rätillä huitaistu kasvoille”, kertoo Maarit Feldt-Ranta Västra Nylandin haastattelussa.
Kaksikielisen Suomen puolesta -säätiö tukee kaksikielisiä eduskuntavaaliehdokkaita, eikä tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen, että motiivi on säilyttää Suomessa kaksikielisyys kansalaisten vastustuksesta huolimatta.
Säätiötä johtavan Henry Wiklundin mukaan RKP saa vaalituista 80 prosenttia ja loput 20 prosenttia.
“Yhteensä 135 ehdokasta saa tukea. Summat vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta enintään 6000 euroon. RKP:n ulkopuolelta Kokoomuksen ehdokkaat ovat olleet selkeästi innokkaimpia tuen hakijoita – heitä seuraavat SDP, Keskusta ja Vihreät. Vasemmistoliitosta löytyy vähemmän hakijoita”, kertoo Wiklund.
Maarit Feldt-Ranta on katkera Henry Wiklundin jakopolitiikasta.
“Sosialidemokraatit ovat aina olleet kaksikielisyyden suurin tukijapuolue Suomessa, mikä nähtiin viimeksi äänestettäessa eduskunnassa ruotsin kielen opetuksesta. Kun tietää, että RKP saa miljoonan, SDP:n saama kuusi tuhatta on märkä rätti kasvoille. Olen ilmoittanut, että säätiö voi pitää rahansa – en halua sen tukea.”
Tukea ovat hakeneet tai sitä on tähän mennessä myönnetty seuraaville ehdokkaille (luettelo ei ole täydellinen, sillä siitä puuttuvat parinsadan euron tukien saajat):
RKP: Eva Biaudet, Marcus Rantala, Anna-Maja Henriksson, Anders Adlercreutz, Björn Heir, Patrik Karlsson, Björn Månsson, Sten Öhman ja Diana Lindholm, Stefan Wallin, Elli Flen, Lars Erik Gästgivars ja Anna Jungner-Nordgren.
Vihreät: Maria Vuorelma, Saara Ilvessalo, Aki Korpela, Teppo Heiskanen, Joakim Lybeck ja Minna Sorsa.
Keskusta: Lauri Kontro ja Laura Kolbe.
Vasemmistoliitto: Li Andersson, Dan Koivulaakso ja Silvia Modig.
Kokoomus: Kimmo Sasi, Harry Harkimo ja Joel Harkimo.
SDP: Maarit Feldt-Ranta (hylännyt tukitarjouksen sen pienuuden takia), Mikael Moberg, Anette Karlsson ja Kyösti Kurvinen.
Niin sanottu pakkoruotsi on kohtuullisen uusi ilmiö Suomessa. Vaikka Suomi viettikin noin 650 vuotta alistettuna Ruotsin vallalle, jona aikana Ruotsi pyrki hävittämään Suomen identiteetin kielineen ja historioineen, itsenäisen ajan Suomessa ruotsia on ollut pakko opiskella vasta noin 40 vuoden ajan.
Valtapuolueista vain Perussuomalaiset ajaa ruotsin pakko-opiskelun lopettamista ja ehdottaa tilalle vapaata kielivalintaa. Yksikään PS:n eduskuntavaaliehdokas ei ole hakenut vaalitukea kaksikielisyyttä edistävältä säätiöltä.
Lähde: Västra Nyland
RKP on säätiöittensä jakamien etuisuuksien johdosta Suomen suurin puolue. Rahalla näyttää saavan aikaan sellaisia etuisuuksia ruotsinkielisille vähemmistölle josta kantasuomalaiset eivät voisi uneksiakkaan.