No moi. On tässä askarruttanut asian tynkä. Ostin tuossa taannoin kirppikseltä hyvälaatuisen viskitynnyrin (tammea), Rakoja oli kyllä kuin halako liiterin seinissä. Kämpillä sitten kiristelin vanteet ja pistin suihkun letkun valumaan tynnyrin täyttö aukkoon. Meni vartti ja eipä vuotanu enää tynnyri. Tästä tuli sitten mieleen että kun alkoholi haihtuu niin tynnyri taasen rupeaa haristumaan. Voisko käyttää suolaa säilönnän aikana tapahtuvan alkoholin haihtumisen johdosta tulevan tynnyrin yläosan haristumisen estämiseksi (tarkoitan tynnyrin suolavedellä käsittelemistä ennen alkoholin laittoa) ja paljonko esim. 10 litraan sitä pitäis laittaa. Suolan maun jääminen puuhun arveluttaa, ettei vain menis hyvät aineet piloille ja aktiivihiilen läpi 5 vuoden päästä. Sais juoda aktiivihiilen läpi laskettua omatekoista "viskiä". Sitten vielä pitäs tietää mitä tynnyriin pitää laittaa makua antamaan, että vois vuosien päästä sanoa että viskiä siellä on, otetaanko napanterit. Olisko jollain ihmisellä tietoa, mistä sais parasta tietoa tämmöisestä aiheesta.
Viski tynnyrin käsittelystä
hienouksista kiinnostunut
91640
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ohrastahan lähdet tietenkin liikkeelle.
Liota puhdistettuja ohranjyviä lähdevedessä pari-kolme vuorokautta. Kaada vesi pois ja anna otrien itää runsas viikko.
Levitä "vihermallastuneet" ohrat kuivaustornin välipohjan lattialle 20-30 sentin kerrokseksi. Lämmitä tornin alaosaa käyttäen polttoaineena hiiltä ja/tai koksia; sekaan mausteeksi turvetta ja merilevää. Savu antaa maltaiden läpi kulkiessaan aromia niille.
Jauha kuivatut maltaat karkeaksi jauhoksi ja sekoita ne käymissäiliössä olevaan kuumaan veteen. Anna jäähtyä ja lisää hiiva. Viiden vuorokauden kuluttua sinulla on vahvan oluen (7-8 %) kaltaista mäskiä.
Tislaa mäski päärynänmuotoisessa kuparipannussa (pot still). Sen muoto on tärkeä. Korkealla ja kapealla saat kevyempää ja puhtaampaa, matalalla ja leveällä taas tuhdimpaa ja sikunaisempaa (varastoinnin jälkeen aromaattisempaa) tavaraa.
Laimenna pannusta saatu 75-prosenttinen tisle lähdevedellä 63-prosenttiseksi ja laske se tynnyriisi, jonka olet turvottanut tiiviiksi puhtaalla vedellä, ILMAN SUOLAA.
Varastoi. Kolme vuotta on alaraja, mutta 10-15 vuotta sen päälle ei ole lainkaan pahitteeksi.
Tuohon tapaan ne skotitkin mallasviskinsä tekevät.
oksia vedessä on perinteisesti käytetty ravistuneiden (~haristuneiden) kalja-/sahtitynnyrien ja leipätiinujen turvottamisessa käyttökuntoon. Kannattaa katsoa mistä katajan oksat kerää; onkos se rauhoitettu kasvi, ja omilta tiluksilta muutenkin :)
Niihin ei taida suolavesiliotus sopia, kun suola tappaa hiivan tai häiritsee sen toimintaa käymisessä. Viskin varastoinnissa ei sitä ongelmaa ole, lieneekö muita esteitä suolaveden käytölle. Ainakin tujakka suolaliuos tappaa mirkobit, jos /kun niitä vanhassa kirpparitynnyrissä varmasti on.
Meinasitko, että tynnyri ravistuu vajuessaan yläosasta. Olisiko noin. Ja pidetäänkös niitä pötköllään muutenkin, ja käännellään vuosikausia.
No oletpa oikeassa, eihän se minun pikkinen tynnörin rääpäle vaju kuten suuren maailman valtaisat "äiti tynnörit". Töissä aateltiin näitä suuria aatoksia, että niistä kun kuulemma puun läpi haihtuu alkoholi vuosien saatossa niin joutuu lisäämään alkomaholia tilalle. Myös tynnörin ärrä on heillä tietty paljon suurempi, joten vajuminen paljastaa pidemmälti kehää äiti tynnörissä. Samalla tynnörin saumat estää osaltaan kosteuden turvottavaa vaikutusta puussa. Huh, tulipa innostuttua tais liikaa. Se kääntely on kyllä varmasti hyvä homma tässä pikku tynnörissä. Sillä sen saa pysymään tiiviinä jos se joskus vajuu hieman, vaikkapa muusta syystä. Tuntus että jos tähän lisää alkkomaholia aina kun vajausta on käyny, niin se olis sama ottaa jo suorilla pullosta. Taitaa olla itsekuri juttuja. Se kataja juttu oli sulla kyllä huippu. Sen ajattelin kyllä toteuttaa. Onko se kataja vähä semmonen "antiseptinen" kasvi, kun sitä tällä tavalla käytetään. Tietysti makua tulee myös/peittää muuta. No eikun moi tällä erää.
kun mainitsit niin mieleen tuli paju (salix), joka on luonnonasperiini (salisyyli).
Kannattaisikohan liottaa samalla pajunkuorivettä tynnörinvajuuttelua seuraavaksi päiväksi oman pääkopan ravistumisritinään. Tai jos turvottaisi tynnörin kataja-paju -vedellä, niin estolääkitys tulisi nautintoaineen mukana samalla. Syytä ja seurausta, ja pajunköyttä. ;)
Empä ole ikään saanut pajua liuotettuna veteen, sitä on saanut kyllä riittävissä määrin aivan raakana, nuorempana ollessa. Vanhenpana ei ole tullut/päässyt kokeilemaan, eikä kyllä taida olla niin välikskään. Rupeaa suuri tietämyksesi viehättämään, kuin myös kaunis nimesi. Taitaa olla runo tulossa Hilimalle. Oi kaunis Hilima, tuo nimesi kuin raikas pakkas ilima. Kun auran terä lunta viils niin samal silmä`s pakkas kyynel kiils. Miehell sydämmess tuska suur johon ei auta viski juur. Kaukana jossain Hiliman mieli lie, mut lämpöä kämpän saa koht uroo totta vie. Siihen katkes runosuoni. Tuli mieleen että se pajumehun sekoittaminen alkoholiin rinnastettavissa lääkeiden ja alkoholin sekakäyttöön ;) Olis varmaan tuhtia tavaraa. Tulikohan sanottua ohi suun. Nyt varmaan joku kokeilee ;) Varmaan... Asiasta toiseen. Kun olet tietoinen kasveista ja luultavasti yms. kertoisisitko mistä talvisista kasveista voisi tehdä viiniä, kun olen erittäin kokeilun haluinen tässä harrastuksessa. Ajattelin käyttää murskattuja ja liuotettuja kuusen/männyn neulasia ja maustaa hieman tervassnapsilla. Nyt on tulossa mandariinistä 9kg./rusinasta 1,5kg. yksi satsi. Toinen tulee marja-aronia mehusta 6L./Tammilastuista 2pss. ovat kirkastus vaiheessa. Saa nähdä annetaanko jatkojalostukseen vai voiko nauttia mitä uskomattomimpia makunautintoja pitkin talvea.
kokeiluja siellä.
"Talvisia kasveja", onkos niitä ensinkään Suomessa? Tulee jälleen kataja ja katajanmarjat mieleen. Eli silloinhan siitä maustettua viinaa, grappaa pitäisi tuleman.
Havupuiden neulasista talviaikaan saattaa tulla aika väkevää pihkatököttiä. Toisaalta onhan ennen vanhaan, ennen Jenkkiä ja -lää, pureksittu purupihkaa eli jotain tiettyä, sitkasta kohtaa aivan siitä puun kyljen valumasta. KASVUVAIHEESSA olevista kuusenkerkistä, kesänkasvannaisista tehdään kuningatarhilloa: kirkkaaseen lasipurkkiin kerkkiä, marjoja ja kirkasta alkoholia ikkunalle. Purkkiin lisäillään alkoholia sitä mukaa kun kiintoaines vajuu.
Tuotekehittelyäkö ?
Luovuus on aina paikallaan ja kannatettavaa ilmeneepä se sitten tuoteideoina, kokeiluina (Elintarvikkeiden laittelu on luovuutta.), kielellisenä lahjakkuutena,,, missä tahansa rakentavassa muodossa.
Ei mahda tulla tästä harrastuksesta tuotetta suurelle ihmisväestölle. Tietty jos paljastaisin sen keksimäni mahtavan viinireseptin, mutta haluan että Suomi pysyy MAITO maana eikä rupea liikaa hienostelemaan hienoilla viineillään kuten jotkut maat tekevät;) Ei se rypäle ole kuin vain rypäle, kun loppupelissä arvellaan. Sillä on toki pitkät perinteet, joka on hyvä asia. Mutta nekin ovat lähteneet NOLLASTA ja luullakseni ihan vähä vahingossa. En tiedä viineistä, ollakseni rehellinen, paljon mitään. Olis tosin mukava tietää, miten paljon tietotaitoa on sillä alalla, näillä jotka tekee työkseen "esim. ViiniVelholla". Niiden viinejä on myytävänä Joensuun ja Juuan välillä Kolinportti nimisessä paikassa (onhan niitä tietty muuallakin). Olen maistellu niitä kaikkia niiden tuotteita, mutta parasta minun makuun oli raparperiviini (en muista nimeä). Olen huomannut että liika alkoholin määrä mielestäni pilaa makunautintoa. Toisaalta viini ei saa maistua mehultakaan. Miten lie jos on keksinyt todella hyvän viinireseptin josta ystävät ovat olleet haltioissaan ja yrittäneet ostaa sitä. Valehtelematta tein uskomattoman hyvää viiniä ja vieläpä ihan vahingossa. On onneksi "resepti" tallessa. Niin sitä ei voi rueta myymään edes omakustanne hintaan. Säälittää antaa tai olla antamatta jos joku haluaa enemmän. Paska laki. Saahan omia tekemiään esim. uistimia myydä muutaman sadanmarkan edestä kuukaudessa ilman mitään ihme ilmoitteluja minnekkään. Nappikaupan kieltämistä. Uistimissakin saa harrastukseen menettämiä rahoja takaisin, että voi jatkaa harrastamista ilman että siihen tarvitsee tehdä oikeita töitä tuntiakaan, rahojen hankkimiseksi. Tuli niistä "talvisista kasveista" mieleen, kun rupesin oikein miettimään mitä kaikkia niitä yleensä on. Tuli mieleen ainakin kuurankukka, no huono vitsi mutta ei olut parempaakaan tuloillaan. Itelle oli tuo olut jo hyvä vitsi/virhe. Ajattelin pääasiassa näitä "kuolleita" järvikaisloja, kaarnaa, pajunkuorta, leppää, haapaa, kääpiä, yms. kuolleita kasveja tai talvi"horroksessa" olevia puita ja muita, näitä tarkoitin kysyessäni sinulta. Sitten voisi sekoittaa johonkin muuhun luulisin miedon makuiseen viiniin, saisi tehtyä ehkä raikkautta, enemmän puunmakua, tai jotain uutta mikä ei maistu perinteisiltä mauilta. Kun kysyin toissä eräältä vanhalta tekiältä että mistä kaikesta voi tehdä yleensä viiniä niin tuli vastaukseksi että ihan mistä vain, vaikka sepelistä. Niin siitä rakentavuudesta tuli mieleen että mitä olen täällä lueskellut ihmisten vastauksia/kommentteja, niin jotenkin tuntuu että monet heistä tarvitsisivat todellakin raitista ilmaa. Ei ole kyllä järkeviä toisinaan. No tunteiden purkamista tavallaan, vaikka minusta niitä tunteita (huonoja) olisi järkevämpi purkaa ulkona ja vieläpä siellä kaupunkilaiselle oudossa maailmassa, luonnossa. Rakentavuudesta ja rakennettavuudesta vielä, Tein tässä päivällä harvinaista työtä nykyään. Pärekaton pohja töitä. Huommenna lyödään päreet kattoon. On kyseessä sellainen halkoliiterin katto, pieni. Tulista on joen varressa niin siinä on sitten se pieni halakovaja. Tiedätkös muuten, selvisi asken miksi minulla on niin kova ääni. Koska television selostajan mukaan kovaäänsimmät urokset saavat jatkaa sukua. Mutta milloinhan? Taisi olla kyllä luontodokumentin selostaja. Höh. No taasen ollaan tyhjänpäällä, tosin onhan minulla ollut hyvä kirjoittelu kumppani. Kiitos siitä. Ei tarkoita että tarvitseis lopettaa. On mukava ollu kirjoitella. Moi tälläerää.
: Rautavaara, Toivo
- Mihin marjamme kelpaavat (1981),
- Mihin kasvimme kelpaavat (1988),
- Miten luonto parantaa -kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä (1980)
ja muita hänen kirjojaan, joista löytyy paljon perinteisiä ideoita (Suomen) kasvien käytöstä, miksipä ei myös elintarvikkeissa, mutta avitusta varsinkin moneen vaivaan.
Kiitos kovasti! Olet tehnyt näemmä tausta tutkimusta asiasta. Olen kovasti otettu. Näkemän pitää millaisia jutskuja kirjoista saa. On kyllä hyvä jos osaa etsiä tietoa yleensä kaikista asioista mitkä kiinnostaa. Se on ilmeisen tärkeää, kun tietoa on saatavilla niin monin eri tavoin ja monista eri lähteistä. Muuten, viinit on nyt pulloissa ja jaettu ennen ja jälkeen Joulun, kilteille miehisille ja naisellisille ihmisille. Harmi kun joutui antamaan ne suoraan pullotuksen jälkeen. Maku ei ole kerennyt kehittyä vielä optimaaliksi. No, kerrottu on, miten maltti on valttia. Osa kertoi kyllä jo imaisseensa huiviin, oli ollu hyvää. Niinpä niin ja hyvä niin. Mitenhän jaksan nousta tänään aamulla ylös kun kello on jo 3:00. ~(:O) Tekee mieleni kysyä sinulta Hilima, oletko tehnyt millaisia alkoholi juomia yleensä. Viinejä, liköörejä, yms. Jos olet, niin kertoisitko mitä saattaisi kannattaa kokeilla. Saa muutkin kehua tekosiaan. Tarkoitan suurta yleisöä. No moi.